Kehitysvammaisen ihottuma

Oikea hoito riippuu diagnoosista. Ensin olisi selvitettävä, mistä ihottuma johtuu. Tuskin normaalia heikommasta hygieniasta.

Oireista päätellen tyttärelläsi saattaa olla ihokeliakia. Se ei pesuilla parane vaan vaatii ehdottoman tiukan gluteenittoman ruokavalion. Gluteenia ei saa saada ollenkaan, sillä yhden gluteenia sisältävän suupalan vaikutus suolinukkaan kestää pitkään. Diagnosoimaton keliakia aiheuttaa aliravitsemusta.

Keliakiaa testataan verikokeella. Se ei aina paljasta keliakiaa vaan voi antaa väärän tuloksen, jonka mukaan keliakiaa ei olisi, vaikka onkin! Varman tuloksen saa suolesta tähystyksessä otettavasta koepalasta.

Useilla keliaatikoilla on myös laktoosi-intoleranssi, joka voi olla eri asteinen. Yksi kestää vähän laktoosia kerrallaan, toinen ei yhtään. Laktoosi-intoleranssin oireet ovat vähemmän vakavia kuin keliakiassa; suolistovaivoja kuten ilmavaivoja, mahan turvotusta ja ripulia, jos on syönyt/juonut laktoosipitoista tuotetta. Oireet väistyvät päivässä parissa, jos välttää laktoosia.

Jos ihottuma on atopiaa, rasvaus on tärkeää. Omega 3 - kalaöljykapseleista on apua atooppiseen ihottumaan ja allergioihin. Niillä on muutenkin
positiivinen vaikutus terveyteen.

Vie tytär ihotautilääkärille. Yleislääkärit eivät tunne ihosairauksia riittävän hyvin. Allergiakokeet olisi tietysti hyvä saada julkipuolelta, jos ne katsotaan tarpeelliseksi.

Etenkin jos tyttärelläsi todetaan keliakia, tyttären asuntolan/kodin henkilökunta on saatava toimimaan vastuullisesti. Tarvittaessa ota yhteyttä korkeammalle tasolle. Tyttären itsensä saaminen kieltäytymään kaikista leivistä ja leivonnaista olisi varmasti vaikeaa. Toivotaan, että ihottuman syy on helpommin hoidettavissa.

D-vitamiinia 100µg/vrk.

Vitamiinitutkimuksen pioneeri: Suomalaiset tarvitsevat suosituksia enemmän D-vitamiinia

Professori Robert Heaneyn mielestä D-vitamiinia voisi verrata auton öljynvaihtoon.

Maapallon väestöstä enemmistö potee D-vitamiinivajausta.

C-vitamiinin puutteesta johtuva keripukki saatiin häviämään maapallolta. Mikä mättää D-vitamiinin puutteen hoidossa? Ja mikä olisi sopiva D-vitamiiniannos meille suomalaisille, jotka saamme D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausina?

Robert Heaney jos kenen luulisi tietävän vastaukset. Hän aloitti 1950-luvulla osteoporoosin ja kalsiumin tutkijana mutta keskittyi D-vitamiiniin 1990-luvulla. Nyt hän toimii endokrinologian professorina Greightonin yliopistossa Yhdysvaltojen Omahassa.

Suomalaisille äideille, joille nyt suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää, Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa päivässä. Tämä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston turvallinen yläraja.

D-vitamiini vähentää raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa, mutta sen tärkein merkitys on sikiön luuston, aivojen ja hermoston kehitykselle. D-vitamiinin riittävä saanti ei välttämättä saa aikaan ihmeparanemisia, joista media mielellään kertoisi.

Enemmänkin D-vitamiinia ja yleensäkin ravitsemustieteen oppeja voisi verrata auton öljynvaihtoon, Heaney sanoo. Autokin kulkee tuhansia kilometrejä vanhoilla öljyillä, kunnes matka yllättäen katkeaa. Ennaltaehkäisevien ravitsemushoitojen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomalaislääkärit ja ravitsemustutkijat kinastelevat oikeasta D-annoksesta. Heaneyn mukaan optimaalisen ravitsemuksen voi päätellä vain siitä, tarvitseeko elimistömme kompensoida ravinnonpuutteita. Evoluution mukana ihmiselle kehittyi normaali ravinnonsaanti, johon elimistömme sopeutui ja keho toimii normaalisti.

Itä-Afrikassa ja Masai-heimolla D25-vitamiinin (kalsidioli) taso on noin 115 nmol/l luonnollisissa olosuhteissa auringon ansiosta, Heaney sanoo. Tällöin elimistö ei joudu kompensoimaan ja kalsium imeytyy suolistosta hyvin. Tämä tarkoittaa noin 125 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia joko auringosta tai D-pilleristä.

Suomalaiselle aikuiselle Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesäaikaan saamme D-vitamiinia runsaasti auringosta.

Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Heaneyn mukaan Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.

Vitamin D and Human Health -kongressissa Lontoossa D-vitamiinin asiantuntijat ihmettelivät ravitsemustutkijoiden virheellistä käsitystä U-muotoisesta kuolleisuuskäyrästä, jonka perusteella korkeaan D-vitamiinitasoon liittyisi kohonnut kuolemanvaara. Pitäisikö afrikkalaisten siis muuttaa Britanniaan, jotta he saisivat vähemmän aurinkoa, D-asiantuntijat virnistelivät.

Suomessa todettiin jo yli 10 vuotta sitten, että 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä varhaislapsuudessa vähentää 1-tyypin diabetesriskiä 80 prosenttia. Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.

Kirjoittaja Hannu Vierola on naistentautien erikoislääkäri, joka osallistui huhtikuussa Lontoossa Queen Maryn yliopistossa pidettyyn Vitamin D and Human Health -kongressiin. Professori Robert Heaney oli yksi kongressin pääpuhujista.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999