halimista ja suukottelua sun kanssa. Juttelukin kävis kyllä... ainakin sun kainalossa makoillessa.
Mulla on ikävä
halipula nyt täällä.
6230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä teitä vaivaa? Minä ainakin hyväksyn kohtaloni, etten ole tarpeeksi sitä, tarpeeksi tätä. Koska hän mittaa kaikkea vain ja ainoastaan sen mukaan, mitä saa itselleen. Kuinka paljon ihailua, uskoutumista, avointa palvontaa, passausta. Musta ei ainakaan ole, häntä tyydyttämään. Eikä hänestäkään tyydyttämään mua. Vuorovaikutus, kahdensuuntainen kunnioitus ja kanssakäyminen, tasavertaisuus ovat, joille perustaa. Se ei hänen kanssaan onnistu. Hän odottaa, vaatii ja tarvitsee. Mutta ei osaa joustaa, luopua, antaa pyyteettä, asettua tukijaksi, tunnustaa huonommuuttaan, virheitään missään, koskaan. Surullista että näin on.
Aika tekee tehtävänsä ja aina tulee uusia polkuja, uusia teitä ja mahdollisuuksia.
Ja ennen kaikkea muuta hän kaipaa esteettistä nautintoa, silmilleen iloa. Kosketuksensa kohteen sisällöllä ei niin väliä.
Mikähän mahtais vaivata jos tällä palstalla kuluttaa aikaansa? Olisko ikävä? Ei tunteilleen mitään mahda.
eli tääl nyt tehdään taas analyysiä joidenkin kateellisten tietämättömien ja tuntemattomien toimesta. Ensinnäkään: en ole aloittaja, ei tulis mieleenkään tehdä tääl edelleenkään mitään keskutelunaloitusta - ei tarvetta. Varsinkaan tuollaisille!
Edellinen pistää halvasta ensiinnäkin jotakuta, jota ajattelee kai kauniiksi tai komeaksi kuoreksi, mutta että ihminen on muuten täysin vähäpätöinen / mitätön? kuinkahan suuret luulot edellisellä tässä valossa mahtaakaan olla itsestään?
Edellistä edellinen taas taas puhuu "hänestä" alentuvaakin aluntuvampaan sävyyn. Hätäistä analyysiä nähtävästi on pukannut. Kuka kaipaa passausta? Itseäni ainakin otti päähän teininä kaverit, jotka yrittivät kokoajan passauttaa toisia tyyliin: "just kerkesin tähän mukavasti istahtaa, haetko / tuotko mulle sitä ja tätä?"
Vuorovaikutus, kahdensuuntainen kunnioitus, tasavertaisuus - totta, suhteen perusta. Mutta kovin pistävät nämä nimettömät arvostelijat halvasta jotakuta josta puhuvat "hänenä". Pelkät "nimimerkit" kertoo jo sen, etteivät ole valmiita toisia kunnioittamaan edes sen verran, että nimikenttään laittaisivat mitään järkevää -
suomi / suoli24ssä puolensa ja puolensa. Tällainen tympii.
Mullakin oli joskus halipula. Se meni ohi, kun ymmärsin ettei minun tuntemuksillani ole merkitystä. Kauan se kesti, mutta olen oppinut sivuuttamaan tarpeeni. Ihan jo välillä pelottaa kuinka hyvin olen siinä onnistunut.
Samoin. Pelottaa minuakin. Ikävä ei näillä palstoilla pidä vaan ihmetys. Sitä jaksaa ihmetellä kuinka ääliömäisen typeriä ihmiset ovat. Etenkin milloin rakastuvat tai luulevat rakastavansa jotakuta. Harvassa ne jotka tajuavat mitä rakkaus voi olla. Se ei ole palstaruikutuksia, peilin edessä pyörähtelyä, pelkäämistä, mielistelyä, epämiellyttävää oloa, omistamisenhalua. Ei, näitä se ei ainakaan ole.