Menkää ulos vaikka jo tänä iltana ja koittakaa jutella jonkun tutun tai tuntemattoman kanssa. Ei se yksinäisyys kotona istumalla katoa. Kavereita saa kun ottaa muihin rohkeasti kontaktia ja on ystävällinen.
Yksinäiset ryhdistäytykää!
DanSukker
431539
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Voi "DanSukker" parkaa kun tietäisit kuinka wanha neuvo tämä on...
Toki tuo neuvo rohkeasta yhteydenpidosta ja ystävällisyydestä on hyvä, mutta aina ei koko setti tunnu toimivan kaikkiin...
Mutta kun noin aktiivinen tunnut olevan yksinäisten liikkeelle saamiseksi niin onnea kuitenkin yrityksillesi...
Sori, ei plussa-keksiä sulle tällä kertaa. Parempi onni ensikerralla.
"ottaa muihin rohkeasti kontaktia.."
Tunneälyä sulla ei sitten ole tipan vertaa tällaisen suhteen. Jos ihmiselle olisi helppoa rohkeasti lähestyä toisia, hän ei olisi yksinäinen. (Ellei vaan sitten muuten olisi ei-toivottua seuraa.) Yksinäinen on usein masentunut, ja masentunut on usein yksinäinen. Kumpi on oli ensin? ja kumpi on sitten ollut seurausta toisesta? Niin tai näin, niiden MUIDEN on tajuttava se: menkää ROHKEASTI lähestymään jota kuta, jonka näette olevan yksin. That's it. Teille se on helppoa!
Viestisi oli varmasti tarkoitettu aloittajalle?
Tähän väliin voinee myös mainita että toisille on kehittynyt hyvin ujo luonne, sitä seuraa masennus kun ei pysty enää kontaktiin ihmisten kanssa ilman jännitystä tai pelkoa... =)
Ihan vaa lisäykseksi...
tarkoitin. Ujous toki asia vielä erikseen. Joskin olen joskus miettinyt, missä määrin ujous voi johtua myös joidenkin kohdalla huonosta itsetunnosta, jos ajatellaan jo vaikka ihmisen (lapsen) kehitystä ja luonteen muodostumista. Eli siis altistaako huono itsetunto ujoudelle? Vaiko toisin päin: voiko myöhemmin ujous olla seurausta huonosta itsetunnosta. Temperamenttieroja on toki. Mutta rauhallinenkin on vielä vähän toinen juttu kuin ujo. Ja olen myös huomannut joidenkin ihmisten, joilla huonoa itsetuntoa, jopa pakenevan "ujoutensa" taakse joissakin tilanteissa.
Itse olen ollut rohkea läpi elämän, mutta viimeaikojen koettelemukset syöneet itsetuntoa aikalailla. Enköhän ala kuitenkin tästä nousta, vähitellen.
Mutta kun en halua ottaa kontaktia tai jutella kenenkään kanssa.
Olisi kiva kuulla DanSukkerin seikkailuista. Monta kaveria olet jo saanut tällä menetelmällä?
Pelkään että ihmiset suhtautuvat negatiivisesti lähestymiseen. Usein pelko on pitänyt paikkansa. Yksinäiselle se tuntuu poikkeuksellisen raskaalta.
joo ruvetaan seuraamaan tuntematonta ihmistä ja jutella sille monta kilometriä. heh. eikä anneta sille hetken rauhaa. sitten se soittaa poliisit paikalle ja mä oon putkassa yksityisyyden loukkaamisesta. perustelen poliiseille mut ku mä oon niin yskinäinen. no ne varmaan nauraa päälle ja lätkäsee satasen sakot.
kyllä ne suhtautuu negatiivisesti jos menee häirittemään tuntematonta. en ainakaan ite tykkää jos tullaan häirittemään julkisella paikalla jos oon asioimassa, riippuu tilanteesta, pitää olla tilanneälyä missä voi mennä häiritsemään.
Tulee ihan tuo DanSukkerin neuvo mieleen, mutta muutettuna miten se oikeasti on:
"Mene ulos ja juttelemaan muille - päädy siitä putkaan ja totea että tämän neuvon sinulle antanut on vailla tilannetajua..."
Höhöhöö. Normaalilla maalaisjärjellä varustettu tajuaa kyllä, että kehotus muille juttelemisesta ei tarkoita sitä että ruvetaan väkisin roikkumaan heti ensimmäisen vastaantulijan perässä. Mutta kai täällä Suoli24:ssä on niin aivotonta porukkaa, että yksinkertaisimmatkin asiat täytyy vääntää rautalangasta.
Luuletko, että se toinen vastaantulija innostuu asiasta yhtään sen enempää.
Olen löytänyt tuntemattomista juttuseuraa vaikka missä tapahtumissa, bussipysäkeillä, baareissa ym. Kaikkia ei kiinnosta jutella, mutta big deal. Luuletko että jonkun elämä menee pilalle, jos siltä menee asiallisesti kysymään jotain silloin kun se odottaa bussia?
No, mitä siltä pitäisi kysyä?
Jos joku tuntematon nainen minua lähestyisi niin hyväksyisin vain tietyt seksuaalitoimintoihin liittyvät kysymykset, kuten "haluaisitko panna minua rajusti takaapäin" tms.. Muussa tapauksessa vastaisin tylysti: "Sori, ÄO:si ei riitä sivistyneeseen keskusteluun kanssani, olenhan korkean ÄO:n omaava mies, S24 yksinäisyyspalstalta, joten Fuck off".
Voi olla, että putka kutsuu, jos menee kadunkulmassa tilittämään jotakin ventovieraalle.
Oletko trolli vai aivoton puusilmä? Ei se juttelemaan meneminen tarkoita sitä, että ruvetaan heti avautumaan oman elämän kurjuudesta, itsetuhoisista ajatuksista ja ties mistä ventovieraille.
Itse olet. Missä kohtaa mainitsin noita esimerkkejäsi?
Muistakaa ottaa huomioon, että suomikaksneljäläiset koostuvat väh. 75 % sarkasmista.
Ei koostu vaan tyhmyydestä.
Kävin aamulla kaupassa. Joku haiseva alkkis jutteli kassatytön kanssa, kertoi omia kuulumisiaan ja kyseli sen elämästä; mitä se opiskelee, missä se asuu jne. Ne ei selvästikään tuntenut toisiaan entuudestaan ja tyttö vaikutti selvästi kiusaantuneelta, mutta mies vaan jatkoi juttelua vaikkei edes saanut kunnollisia vastauksia kysymyksiinsä.
Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun näin jonkun spurgun piinaavan kaupan kassaa puheillaan.
Ai niin, unohdin ihan...
Aloittajalle:
Olen kokeillut kyseistä neuvoa jo muutamia tuhansia kertoja.
Tulos: EI TOIMIIIII...
Oliko muuta?
Aloittaja taitaa näin yrittää usuttaa muut liikkeelle ja juttelemaan tuntemattomille ettei itse tarvitsisi vaivautua:)
Ap. sitten tylyttää mielensä rohkaisseita lähestyjiä: "Hyi, mene pois, elämänhallintataitosi menettänyt tartuntatautitapaus, ennen kuin soitan poliisit!"
Joo ne nakkaa siihen päälle vielä sen kasariluvun mantran, sullahan on
vielä se aidsikin, mää ny hel.vettiin siitä enne ku tartutat vielä kaikkiin
muihinkin. Tämä mantra tulee automaattisesti, jos satut omaamaan
jotenkin heikkoutta viestivän ulkomuodon ja käyttäytymislogiikan.
Kattokaa joskus niitä ulkomaisia vankilasarjoja tai dokumentteja,
niitä ääriväkivaltaisia. Ei siinä "kulttuurissa" mennä höpisemään ihan mitä
sattuu kenelle sattuu, tullee meinaan kuittaus aikas pian hengenlähdön
muodossa tai ainakin pysyvän ruumiinvamman saa.
Toi on se kulttuuri missä mä oon eläny, tollasii on pyöriny ympärillä
aika kauan.
Eikä mua enää kiinnosta näitä paskhaläjiä alkaa jututtaa, painukoot
ite sinne hel.vettiin vaan mun puolesta.
Niin mätämu.natkin ku paskhaämmätki.
Ulkomaalaiset vankilasarjat ovat propagandaa joiden tarkoitus on pitää niitä katsovat kansalaiset kaidalla tiellä. Totuudessa vankilassa on ihan helvetin tylsää ja ihmiset jotka juttelevat mielellään ovat suosittua seuraa, kyllä se aina tylsyyden voittaa. Toki pitää olla kohtelias ja mielellään positiivisella asenteella. Ilmapiiriä pilaavia valittajia ei jaksa kukaan, varsinkaan siinä ympäristössä. Ehkä siinä ongelman ydin palstan ihmisilläkin.
Todella naiivi kommentti. Ihmisiähän ei koskaan syrjitä niiden etnisen alkuperän, ammattin tai työttömöyyden, varallisuuden tai minkään muunkaan takia, eihän? Kyllä useimmat ihmiset jätetään yksin, kun eivät kulje muun lammaslauman mukana tai ovat porukassa muuten ylimääräisiä. Elämä muutama elämä vielä, ehkä sitten tajuat.
Täyttä perkeleen roskaa.
Yksinäiset.
Tämä on tila maailmassa.
Helvetit ovat vallassa.
Jeesus on Kuningas.
Perkeleet ovat läsnä
maailmassa, Jeesus
suojelee hyviä,
nyt ja iankaikkisesti.
Tässä on todella vaputuksesi,
kaikesta pahasta:
http://www.novahierosolyma.fi/
Kyllä pitää olla antiivinen itse, JOS haluaa seuraa. Ja pitää myös ymmärtää, että kaikki eivät halua juuri kaltaistani seuraa. Ja toisille voin olla todella tervetullut ihminen. Itse en myöskään kelpuuta ketä hyvänsä kaveriksi. Valintoja tehdään puolin ja toisin.
Monet ovat liian yksinäisiä esim. jäätyään pois työelämästä. Enään ei ole niitä työkavereita. Lapsetkin on jo lähteneet lapsuudenkodista pois ja se mahdollinen puoliso...on jo uuden löytänyt. Syitä on monenlaisia. Mutta ei huolta, sillä jos todella haluaa seuraa, niin varmasti myös sitä saa. Pitää vain olla hyvin aktiivinen. Uskon näin.
Olen muuttanut Hesasta savoon jo kauan sitten. Savolaisista puhutaan monenlaista, mutta heissä on yksi mahtava piirre. Ovat niin sosiaalisia, että missä vaan saa juttukaverin lähes kenestä vaan. Kun vaan astuu ovesta ulos, niin joka kerran voi jutella jonkun kanssa - kadulla, kaupassa, torilla, kahvilassa, bussissa, junassa - missä vaan ja aina syntyy mukavia juttutuokioita. Kukaan ei katso pitkään eikä vastaa töykeästi. Tästä nostan savolaisille todella hattua. Ovat varmaan Suomen sosiaalisin heimo.
Tampereen seudulla myös on puheliasta väkeä, joskus liiankin - turhaan hämäläisiä hiljaisiksi sanotaan.
Taitaa pääkaupunkiseudulla olla jäyhintä porukkaa?!
Ei onnistu. Jos puhut miehelle, saat turpaasi, koska tuntemattomalle juttelu on merkki riidan haastamisesta. Jos puhut naiselle, saat turpaasi, koska poikaystävä katsoo sen iskuyritykseksi.
Kannattaakin puhua vain itselleen.
Sulla on hiukka outo näkökulma yksinäisyyteen. Ei yksinäisyys merkitse ihmiskontaktien puutetta. Monet yksinäisistä käyvät töissä, kaupassa ja harrastuksissa. Syrjäytyminen, mielenterveysongelmat, mökkihöperyys ja yksinäisyys ovat eri asioita.
Ongelma on se, ettei synny syvempää kontaktia, ystävyyttä, johon liittyy ajatustenvaihtoa, sitoutumista jne. Tuollainen hyvää päivää ja säätä on pidellyt ei nyt ole edes minkään sortin "ihmiskontakti".
Kommenttisi vahvistaa käsitystäni siitä, että osa suomalaisista ei kaipaa ihmiskontakteja - miten sitä silloin sitä yksinäisyyttä potisi tai ymmärtäisi, mistä siinä on kyse. Käsitykseni on, että keskimäärin Suomessa miehillä ja miksei naisillakin on paljon suppeampi ystäväpiiri kuin muilla eurooppalaisilla. Edelleen ulkomaiset ovat raportoineet, että suomalaisiin on lähes mahdotonta saada kontaktia; piirit ovat pienet ja ahtaat ja kyräily kovaa.
Sanoisinkin, että ne yksinäisyyttä potevat ovat niitä aitoja eurooppalaisia täällä jäyhien jänkhäläisten kotimaassa. Heissä ei ole vikaa, vaan kyllä se vika on ihan ympäröivässä kulttuurissa.
Olen suomalainen, mutta minulla on ilmeisesti sukujuuria Ranskassa, ja täällä on vain arjalaisia ja natsi saksan jäänteitä. Ei ole oikein ranskalaiset piirteet muodissa täällä sen olen huomannut. Teimpä mitä tahansa niin olen aina saanut tylytystä naisilta ja miehiltä suoranaista vihaa ja inhoa. Ei oteta joukkoon jne. Pahinta rasismia ikinä! Onneksi Jeesus näkee kaiken. Jeesus tietää kohtaloni.
Jos haluan puhua, soitan puhelimella.
Kaikki muu on tässä muumilandiassa "outoa", ehkä poislukien baaritiski.
Hankkikaa uusi harrastus - kyllä siellä pikkuhiljaa tutustuu ihmisiin, vaikkei heti sydänystävää löytäisi. Myös vapaaehtoistyötä kannattaa harkita. Samalla se sosiaalisuus kehittyy.
Käykää erilaisissa tapahtumissa, kaupungeissa on paljon ilmaistapahtumiakin, käykää ahkerasti kirjastoissa yms. - kyllä niitä naamatuttuja ainakin, alkaa pikkuhiljaa muodostumaan ja siitä se tutustuminenkin lähtee.
Vierailkaa vanhojen ja nuorempienkin sukulaisten luona, jos mahdollista.
Harrastuksesta pitäisi olla kiinnostunut, vielä sellaisesta johon liittyy sosiaalista toimintaa. Tapahtumissa ei tapaa ketään. Kirjastossa suorastaan ei saa häiritä. Sukulaisilla on kiireitä.
Vapaaehtoistyö on kyllä ihan hyvä ehdotus. Mitäköhän tekis.
Ainakin täällä pikkukaupungissa vapaaehtoistyöt näyttävät olevan jotain seurakuntajuttuja, joka ei minulle umpiateistina sovi, tai sitten sosiaalista luonnetta vaativia (seuranpito vammaisille lapsille jne.). Uutta harrastusta on tosiaan vaikea aloittaa, jos mikään porukkapuuhailu (pelit, leikit jne.) ei kiinnosta. Pari kertaa olen joutunut osallistumaan keilaamiseen, ja fiilis oli että "pääsispä äkkiä pois".
Suomalaisille ei voi jutella. Pitävät outona vajakkina jos yirttää jutella, varsinkin naiset katsoo kuin hullua eikä naiset halua tutustua miehiin jos ei ole komea.
Vähän ihmettelen näitä kirjoituksia. Täällä Turussa on aivan normaalia jutella vieraiden kanssa, tungetteleva ei saa tietenkään olla eikä liika ruveta jotain selvittämää tai mielistelemään. Hyvä olisi jos mukaan mahtuisi jokin hauskuus. Olisi hyvä olla myös aito.
Ei täällä turkulaiset juttustelusta hermostu.
Monta kertaa olen vain hieman aloittanut keskustelua ja se on sitten jatkunut pidempään.
jos yksin lähet johku hihhuloimaan ja yrität puhua muille ni sua pidetään vaan jonain pimahtaneena tai muuten vaan outona
Aamulla pistäydyin lähikaupassa. Kassapojan kanssa vaihdoin pari sanaa. Onneksi ei ryhtynyt seuraani tunkemaan. Siinä taas kerran päivän sosiaalisuus.
Alkoholi vie,raittiina terve olisin,ei ujo mutta viina tekee ujoksi
Tehdään kuule niin päin että sinä aloittaja ryhdistäydyt, ja sormen heristelemisen sijasta menet ottamaan niihin yksinäisiin kontaktia.
mitä iloa on ottaa kontaktia tuntemattomaan, ei siitä mitään iloa ole. seur kerran vaan loikkaa kadun toiselle puolell että apua taas toi...mä olen yrittäny ja yrittäny, mutta eipä tääll'ä vilinää näy, puhelimessa on kaks numeroa...en tiedä missä vika.