Nyt pääsi käymään niin, että pääsin opiskelemaan sekä Tampereelle että Helsinkiin. En missään kohtaa uskonut pääseväni Tampereelle, koska sinne on reippaasti vaikeampi päästä. Nyt en sitten tiedä, kumman kaupungin valitsisin. Onko kellään kokemuksia kys. yliopistoissa opiskelusta humanistisessa tiedekunnassa? Miten muuten, mitä eroja opiskelijaelämässä on, kummassa yliopistossa on ns. parempi tunnelma ja kumpi on yleisesti viihtyisämpi opiskelijakaupunki? Kiitos niille, jotka viitsii jotain vastata! :)
Helsingin vai Tampereen yliopisto?
12
2815
Vastaukset
- selvä juttu
Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet ainevalikoimassa, opetusjärjestelyissä ja kaikessa. Helsingin yliopisto on aivan ylivertainen kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin nähden.
Opiskelin aikoinani Helsingissä ja yhdessä muussa yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa. Helsinki on joka suhteessa omaa luokkaansa. - 4+15
Kiitoksia! :) Joo oon iteki kattellu, että Helsingissä on selvästi suurempi valikoima humanistisia aineita läheltä tota omaa alaakin. Tampereelta kun katseli, tuntui, että siellä ei tarjontaa valtavasti ollut. Jos olikin, kurssit toteutuivat vain, jos oli tarpeeksi kiinnostusta... Kyllä se Helsinki tuntuu itsellä pidemmän korren vetävän, vaikka Tamperekin omalla tavallaan kiehtoo. Varsinkin, kun sinne on huomattavasti vaikeampi päästä!
- austerism1
"Varsinkin, kun sinne on huomattavasti vaikeampi päästä!"
Siis mitä merkitystä tällä on oikeastaan minkään kannalta? Osoittaa kai vain lähinnä sitä, että Tampere nyt vetoaa jostain syystä kyseisen alan hakijoihin enemmän. Mitään muuta merkitystä tuolla tuskin on.
Sinänsä en kuitenkaan hehkuttaisi sen kummemmin kumpaakaan.
Siis erot eivät todellisuudessa ole järin suuria, jos ajatellaan opetuksen laatua. Etenkin humanistisilla aloilla tämä pätee kautta linjan, koska humanistiset alat ovat pääosin niin sanotusti halpoja aloja opettaa ja opiskeli. Opiskelu ei vaadi suuria laiteinvestointeja tai vastaavaa kuten joidenkin teknisten ja luonnontieteellisten alojen opiskelu. Itse olen opiskellut aikoinaan ensin amk:ssa, sitten humanistisia aineita Vaasan yliopistossa ja samalla Helsingin yo:ssa lisäksi aikoinaan toimineessa viestintätieteiden verkostoyliopistossa, jossa mm. paljon opettajia Tampereen tiedotusopista. Sitten opiskelin vielä huvikseni Joensuun yo:ssa kulttuuriaineita, kun tuli asuttua Itä-Suomessa. Tämän paikan sain suoraan erillishaussa, kun oli jo yksi maisterintutkinto suoritettuna. Lähinnä halusin opiskelijakortin, mutta tuli sitten jonkin verran opiskeltuakin, ei kuitenkaan koko tutkintoa. Lisäksi suoritin opettajan pätevyyden ammatillisessa opettajakorkeassa Jyväskylässä. Ja onpa tullut opiskeluta myös avoimessa Oulun yo:n tutkintovaatimusten mukaisia informaatiotutkimuksen kursseja, kun harkinnassa oli jossain vaiheessa informaatikon pätevyys. Opettajaksi siis kuitenkin tuli päädyttyä.
Mutta siis kokemusta on useammasta paikasta, ja hyvin samanlaista on opetus, vaatimukset ja suoritustavat paikasta riippumatta, kun on kyse hum. tai yht. kuntatieteellisistä oppiaineista.
Noista lähinnä Jysäkylän ammatillinen opekorkea oli pettymys laadun kannalta. Tosin ihan hyvä, ettei vaatimustaso ollut kovin kummoinen, sillä itselläni oli tuossa vaiheessa motivaatio todella surkea ja elämäntilanne muutenkin hankala vielä työt päälle.
Ja siis ihan samalla tavalla HY:ssä voi jäädä kursseja järjestämättä kuin Tampereella. Jos hyvää opetusta ja yhteisöllisyyttä haluaa, niin oikeastaan parhaan mahdollisuuden tähän tarjoaa mahdollisimman pieni ainelaitos - yliopistosta riippumatta. Suomen oloisssa on hieman harmillista se, että painotetaan aivan liikaa suuruutta. Esim. USA:ssa ns. Liberal arts -yliopistot ovat yleensä lähes poikkeuksetta varsin erinomaisia, kun ajatellaan opettaja-opiskelijasuhdetta. Etenkin hum. aloilla tämä on hyvä. Sama esim. joissain Oxfordin ja Cambridgen collegeissa, joissa tutoriaaleissa ja seminaareissa saattaa olla opettajan/proffan kanssa vain pari opiskelijaa kerralla, ehkä maksimissaan viisi. Suomessa ei missään toki tällaiseen päästä, mutta jollain pienellä ainelaitoksella voi edes hieman olla tällaista fiilistä. - Molempia kokeillut
Helsingissä on varmasti, kuten edellä on sanottu, enemmän ainevalikoimaa. Itse valitsisin Helsingin, jos olisin hyvästä perheestä, jolla on varaa tukea asumista ja elämistä Helsingissä, eli jos saisin kotoa joka kuukausi rahaa tai vanhemmat ostaisi kämpän. Muussa tapauksessa opiskelu Helsingissä on aika raskasta, kun pitää jostain hevonkuusesta joka aamu matkustaa juoppojen seassa, tai vastaavasti nähdä nälkää kun opintotuki menee asumikuluihin ja opintokuluihin.
Tampereella TOASilla on aika hyviä asuntoja, eikä niitä tarvi jonottaa järjettömän pitkään. HOASilla on varmaan hyviä asuntoja myös, mutta niiden lisäksi kammottavia luukkuja, joihin vievät portaatkin on jo rapautuneet. Sori vaan HOAS.
Eli rahasta kaikki on lopulta kiinni. Tampereella on mahdollista kitkuttaa niinkin, ettet joko nosta opintolainaa tai käy jatkuvasti opintojen aikana töissä. Helsingissä sama on mahdollista vain, jos saat kotoa rahaa. - austerism1
"Tampereella on mahdollista kitkuttaa niinkin, ettet joko nosta opintolainaa tai käy jatkuvasti opintojen aikana töissä. Helsingissä sama on mahdollista vain, jos saat kotoa rahaa."
Näinhän tämä. Itse muutin Helsinkiin pysyvämmin vasta siinä vaiheessa, kun oli jo opinnot hoidettu ja työkuviot selvillä. Nyt on sentään varaa elellä mukavasti ja hyvällä alueella lähellä ydintä - tosin en ytimestä edes hirveästi välitä. - 12+2
Helsingissä pitää suorittaa ensin kandi kokonaan, sitten voi hakea maisteriopintoihin. Hieman byrokraattista ja voi tulla tyhjäkäyntiä. Esim. Jyväskylässä (Tampereesta en tiedä), voi suorittaa samanaikaisesti kandin ja maisterin opintoja ja hakea molemmat tutkinnot vaikka samaan aikaan.
- austerism1
"Helsingissä pitää suorittaa ensin kandi kokonaan, sitten voi hakea maisteriopintoihin. "
Hassu juttu. Kun itse aikoinaan opiskelin, eräs opiskelukaveri teki hieman takaperoisesti ja opiskeli syventäviä opintoja (ns. laudatur-opintoja eli maisteritason opintoja) jo heti 1. vuosikurssilta alkaen. Joutui graduvaiheessa sitten vielä suorittamaan jotain pakollisia perusopintojen kursseja. Mutta tämä oli siis reippaasti ennen Bolognan kuviota ja yliopisto-opintojen uudistusta. - näinon
Kyllä Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa uudet opiskelijat valitaan suorittamaan sekä kandin että maisterin tutkinto. Mitään katkoja ja uudelleen hakemisia ei ole eikä tule.
Kuitenkin maisteriksi ei voi valmistua ennen kandin tutkintoa. Siis jos olisi sellainen tilanne, että kaikki maisteriopinnot on tehty gradua myöden valmiiksi, mutta kandista puuttuu vaikka kuinka pieni suoritus, maisteriksi ei valmistu, ennen kuin tuo kandi ensin on valmis.
Muuten opiskelu Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on erittäin vapaata. Luultavasti vapaampaa kuin missään muualla. - tyvestä puuhun
"Esim. Jyväskylässä (Tampereesta en tiedä), voi suorittaa samanaikaisesti kandin ja maisterin opintoja ja hakea molemmat tutkinnot vaikka samaan aikaan."
Niin voi myös Helsingissä. Mutta todellisuudessa joka yliopistossa opinnot yleensä aloitetaan pääaineen perusopinnoista. Humanistisen tiedekunnan aloista esim. kielten opiskelussa on kursseja, jotka suoritetaan määrätyssä järjestyksessä. Et voi mennä alkajaisiksi englannin syventävien opintojen käännöskurssille tai graduseminaariin. Monien kurssien pääsyvaatimuksena on määrätyt edeltävät opinnot. Yleensä gradua ei voi eikä pysty aloittamaan ennenkuin kandin tutkinto valmis tai melkein valmis. Siis todellisuudessa kandiksi ja maisteriksi ei valmistuta yhtä aikaa, vaikka se teoriassa olisi mahdollista. Poikkeuksia voi olla, mutta ne ovat harvinaisia. - austerism1
tyvestä puuhun kirjoitti:
"Esim. Jyväskylässä (Tampereesta en tiedä), voi suorittaa samanaikaisesti kandin ja maisterin opintoja ja hakea molemmat tutkinnot vaikka samaan aikaan."
Niin voi myös Helsingissä. Mutta todellisuudessa joka yliopistossa opinnot yleensä aloitetaan pääaineen perusopinnoista. Humanistisen tiedekunnan aloista esim. kielten opiskelussa on kursseja, jotka suoritetaan määrätyssä järjestyksessä. Et voi mennä alkajaisiksi englannin syventävien opintojen käännöskurssille tai graduseminaariin. Monien kurssien pääsyvaatimuksena on määrätyt edeltävät opinnot. Yleensä gradua ei voi eikä pysty aloittamaan ennenkuin kandin tutkinto valmis tai melkein valmis. Siis todellisuudessa kandiksi ja maisteriksi ei valmistuta yhtä aikaa, vaikka se teoriassa olisi mahdollista. Poikkeuksia voi olla, mutta ne ovat harvinaisia."Et voi mennä alkajaisiksi englannin syventävien opintojen käännöskurssille tai graduseminaariin. "
Paitsi että kyseinen opiskelukaverini teki kutakuinkin noin - ja kyseessä juuri englannin opinnot. Tai no, ei hän sentään graduseminaariin fuksivuonna mennyt, mutta jotain syventävien kursseja suoritteli jo heti alkuun.
Mutta tämä siis oli aikana ennen selkeää jakoa kandiin ja maisteriin lisäksi on ihan totta, että opinnot on ainakin osin suunniteltu niin, että pitää olla tietynlainen pohja. Aikoinaan oli esim. Vaasassa tietyistä perusopintojen kursseista tietty arvosanavaatimus (esim. 3/5), jotta voi suorittaa tiettyjä aineopintojen kursseja, jotka taas vaaditaan pohjaksi tiettyihin syventävien kursseihin. Toisaalta usein opinto-oppaissa mainitut pohjasuoritukset saattava olla lähinnä ohjeellisia, eivät ehdottomia. Näin ainakin joskus muinoin.
- Luntschwaffel
Ei kumpikaan. Passi esiin ja ulkomaille joko Harvardiin taikka Saksaan.
- rei töitä
Ei humanistiseen kannata mennä. En valitsisi kumpaakaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019