uskotko SIELUNKUMPPANIN olemassaoloon

Sielu on uskonnollinen käsite, kuten siis myös sielunkumppani. On uskon asia, onko sitä olemassa. Kyseessä ei siis ole mikään muotijuttu.

Itse en usko moiseen.

Uskon kyllä. Itse löysin tällaisen ihmeellisen sielunkumppanin tai oikeastaan kaksoissielun joku aika sitten ja se oli kyllä menoa heti! Ensimmäisestä katseesta tajusin, että tässä se on. Mies, jonka haluan. Mutten voi saada...:(

Mielestäni sielu ei ole uskonnollinen asia, vaan enemmänkin sen olemassa oloon joko uskoo tai ei. Siis uskontokunnasta riippumatta.

Itse en ole uskovainen, mutta sieluun olemassa oloon uskon. Ja kuten minulla on oman sukupuoleni edustajina sielunkumppaneita, uskon niitä myös löytyvän vastakkaisesta sukupuolesta. Tavallaan minulla onkin niitä jo ainakin yksi, joka kyllä pysyy ystävänä vaan. Mutta erikoisena sellaisena.

Täytyy uskoa,sillä minulle kesällä kävi näin,todella ihmeellistä katseet vain kohtasivat,hänen läsnäolonsa ensikerralla tuntui tosi hyvältä,molemmat pidämme musiikista täysin rinnoin ja erä elämästä,muissakin asioissa olemme samaa mieltä ja mikä hämmästyttävintä et molempien luotettavat henkilö olivat saman perheen jäseniä,eli veli ja sisko,eikä me oltu nähty koskaan aikasemmin,jatkosta ei osaa sanoa,jännä seurata miten tässä käy.

Sielunkumppani? Termi sielunkumppani, sukulaissielu yms liittyvät vaihtoehtoisuskomuksiin. Ne eivät liity uskonasioihin mitenkään, siis tarkoitan uskoa ja uskontoa. Ihmiset saattavat harhautua, vaikka minne jos alkavat uskomaan ja hakemaan/ odottamaan sielunkumppaniaan. Avioliitotkin rikkoutua näiden uskomusten takia ja ne saattavat olla harhaa.

Kun tämä kysely tuli, aloin miettimään vakavasti, miten on. Huomasin aiempaan gallupiin kirjoittaneeni aika kevyesti ajattelematta asiaa syvemmin.

Olin vuosia mukana erilaisissa vaihtoehtoisissa asioissa, new age, astrologia, kiviterapia, kukkaterapia, aromaterapia, etc... Etsin vastauksia kysymyksiini niistä. Enkä saanut sitä mitä hain. Päinvastoin olin syvemmällä suossa kuin aiemmin. Eivätkä ne auttaneet, vaan pikemminkin sitoivat enemmän. Niissä piireissä keskusteltiin sielunkumppanuudesta yms. Joihinkin näihin asioihin liittyen nousi esiin voimakkaasti, epätyydyttävissä parisuhteissa elämisen kyseenalaistaminen. Erosin tuona aikana, jolloin kolusin vaihtoehtoisissa asioissa. Joskus myöhemmin olen miettinyt, miten olisi käynyt, jos en niissä olisi ollut ja saanut sieltä vaikutteita. Olisimmeko vielä yhdessä?
Nyt sanoisin omien kokemusteni kautta, että älkää uskoko sellaiseen humpuukiin, siinä moni vetää itseään höplästä pahemman kerran. Muutenkin kyseiset asiat vaikuttavat siten, että ne voivat tuoda ristiriitaa suhteisiin.

Mietinkin sitten, miksi ihmiset reagoivat voimakkaasti toisiinsa esim. "rakkaus ensisilmäksellä", ihastumiset yms. Onkohan siihen olemassa vastauksia. Ovatko ne halua vai rakkautta? Miksi joku tietty henkilö nousee erityisesti esille. Mikä on sen tarkoitus? On hyvä kuitenkin tavata ja tutustua, ottaa selvää mikä se on. Olen huomannut, että kaiken takana on aina ollut jokin tarkoitus. Yleensä se selviää juttelemalla. Voi olla, että tarkoitus on auttaa toinen toisiaan sillä hetkellä jollain tavalla.
Kun se on tehty, voi olla että tilanne "normalisoituu". Voihan olla, että se veto tarkoittaa myöskin sitä että olisi tarkoitus tehdä jotain yhdessä, mitä lie. Sillä tavalla toinen ihminen tulee jotenkin esille ihmisjoukosta.

Kyllähän myös monia ihmisiä voi rakastaa, on ystävän rakkaus, mutta joku voi olla enemmän kuin ystävä. Kumppani. Ja kun joltain ihmiseltä saa hyväksyntää ja rakkautta juuri sellaisena kuin on, sen voi kokea jotenkin erityisenä ehkä juuri sielunkumppanuutena. Vaikka se rakkaus kuuluu jokaisen ihmisen väliseen vuorovaikutukseen, sillä sitä kautta löytää yhteyden toiseen ihmiseen. Moni mies pelkää suotta sanaa rakkaus, sehän saattaa tarkoittaa sitä, että hieroo kipeää niskaa, kuuntelee, tuo sinulle aamupalan sänkyyn, tekee välillä niitä juttuja, jotka sinulle ovat tärkeitä.

Tässä vain yksi ajatus. Kertokaa toiset lisää omia ajatuksianne.

Helppo tässä tietysti on sanoa, että uskon sielunkumppaniin, koska itse olen sellaisen löytänyt.

Ole avoin uusille ihmisille ja saatat itsekin löytää sielunkumppanisi.

Ja meni, mutta minkäs teet!

Uutta ei taida löytyä, vähän niinkuin voittas lotossa kahdesti(!)

löytänyt kaksi sellaista vuoden sisällä. Toinen asuu Saksassa ja toinen on jo entuudestaan varattu. Ja itsekin olen varattu. Joidenkin ihmisten kanssa vaan synkkaa aivan erityisellä tavalla ja sen huomaa yleensä heti. Sellaisia ihmisiä on siellä täällä. Joskus niitä tapaa ja joskus taas ei. Ne on juuri niitä, joita tavattuuaan harmittelee, että miksi pitää olla varattu jo valmiiksi...