Kuinka kertoa ihmiselle että kaipaa häntä? Kaikkea muuta olen hänelle kirjoittanut ja kysellyt kuulumisia mutta omista tunteista en uskalla puhua kun pelkään hänen lopettavan yhteydenpidon kokonaan. Ollut minulle tärkeä ja rakas ihminen pitkään eikä tunteet häntä kohtaan ole hävinneet. Ehkäpä hän sen tietää tai sitten ei.
Olen yrittänyt pitää häneen etäisyyttä mutta päivittäin iskee kauhea ikävä. Pelkkä ajatuskin saa sydämen hakkamaan tuhatta ja sataa ja perhoset liitelee mahassa...
Olen yrittänyt pitää häneen etäisyyttä mutta päivittäin iskee kauhea ikävä. Pelkkä ajatuskin saa sydämen hakkamaan tuhatta ja sataa ja perhoset liitelee mahassa...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaiken uhallakin, puhu hänen kanssaan tunteistasi. Toki siinä on riskinsä, mutta jos hän aavistaa jotain jo valmiiksi, eikö olisi kiva saada siitä varmuus?
Niin samat tuntemukset on minullakin omaa kaipauksen kohdettani kohtaan. Kun vaan voisi sanoa hänelle suoraan miten paljon häntä kaipaan ja miten paljon tunteita tunnen häntä kohtaan. Tunteeni on olleet jo pitkään vahvat häntä kohtaan ja tiedän että nämä tunteeni kestävät. Jatkuva ikävä on häntä, vaikka välillä saankin hänet nähdä. Hän tietää kyllä tunteeni ja minäkin hänen tunteensa, vaikka ääneen ei ollakaan näistä tunteistamme puhuttu. Tilanteessamme on vain niin hankalaa mennä tunnustamaan tunteitaan vaikka niin kovasti haluaisinkin. Ja kun en ole ihan täysin varma siitä miten hän suhtautuisi, jos sanoisin tunteeni hänelle ääneen.
Kimmo varmaan haluaisi jo helliä sinua sylissään
Kimmo voi itse soittaa :)
Ei mene minun viestini Kimmolle. Joku toinen K nainen kaipaa Kimmoa täällä palstalla. Minä kaipaan ihan eri nimistä miestä.
Tiedän että hän on rakastanut minua ainakin yhteen vaiheeseen mutta nykyään en tiedä enää...
?
Olen n
http://youtu.be/PI7ZI_CeUKE
Mä en jaksa näitä raskaita juttuja tänään. Olinhan jo hetkisen. Nyt on aika poistua :)
Tänään oli hieno ilma ja on vieläkin. Jos tekisi ruokaa ja menis pihalle syömään.
Herraisä, toivottavasti ihminen johon haluan pitää etäisyyttä ja sitä etäisyyttä venyttää yhä, ei ajattele mun ajattelevan noin. Vaikka mitä väliä, mitä hän ajattelee. Luultavasti että istun ruusunpuna poskillani, sisin kaihosta käpristellen elämäni illat loppuun asti hänen tähtensä :D No, toivottavaa myös että hän tietäisi voivansa luottaa minuun silti, yhä, vaikka todellinen karkea karvansa puski silkin alta esiin melko nopeasti. Velvoitteeni hoidan. Siinä toivottavasti kaikki ja sen jälkeen voimme olla toisillemme tyhjiä kohtia eikä muuta.