Hei
Olen 28v ja sairastanut syömishäiriötä 14v alkaen.Väliin on mahtunut niin hyviä kuin huonoja jaksojakin.
Tällä hetkellä olen ollut "terveenä" parisen vuotta, vaikkakin pakonomaiset ajatukset pyörii aina silloin tällöin päässä(niistä tuskin pääsen koskaan eroon).
Olen lihonnut parantumiseni myötä 47kg aina 67kg asti ja tämä tietenkin ahdistaa,mutta ei niin paljoa,ettäkö olisin sortunut vanhoihin tapoihini,onneksi.
Plussasin muutama päivä sitten ja raskaus on todella toivottu,mutta paniikki on iskenyt nyt jo päälle.
Lihoin esikoisestani 33kg siihen päälle vielä n15kg ylipainoa,jotka olin hankkinut syömällä.Sairastuin sitten todella vakavasti syömishäiriöön uudestaan esikoisen synnyttyä pudottaessani noita ylimääräisiä kiloja.Tilanne äityi niin pahaksi,että olin lähellä itsemurhaa.
Missään nimessä en halua sairastua uudestaan,mutta en kyllä halua lihoakkaan tästä enempää.Ahdistaa koska olen puun ja kuoren välissä.Tiedän,että en voi laihduttaa ja aloittaa kaloreitten kyttäämistä,koska mopo lähtee kuitenkin käsistä,mutta lihoakkaan en halua tai pikemminkin PELKÄÄN ihan suunnattomasti lihoavani..
Hyvin hyvin sekavaa tiedän.
Onko täällä muita samassa veneessä olevia/olleita?
Miten olette pärjänneet/pärjäsitte?
Olen 28v ja sairastanut syömishäiriötä 14v alkaen.Väliin on mahtunut niin hyviä kuin huonoja jaksojakin.
Tällä hetkellä olen ollut "terveenä" parisen vuotta, vaikkakin pakonomaiset ajatukset pyörii aina silloin tällöin päässä(niistä tuskin pääsen koskaan eroon).
Olen lihonnut parantumiseni myötä 47kg aina 67kg asti ja tämä tietenkin ahdistaa,mutta ei niin paljoa,ettäkö olisin sortunut vanhoihin tapoihini,onneksi.
Plussasin muutama päivä sitten ja raskaus on todella toivottu,mutta paniikki on iskenyt nyt jo päälle.
Lihoin esikoisestani 33kg siihen päälle vielä n15kg ylipainoa,jotka olin hankkinut syömällä.Sairastuin sitten todella vakavasti syömishäiriöön uudestaan esikoisen synnyttyä pudottaessani noita ylimääräisiä kiloja.Tilanne äityi niin pahaksi,että olin lähellä itsemurhaa.
Missään nimessä en halua sairastua uudestaan,mutta en kyllä halua lihoakkaan tästä enempää.Ahdistaa koska olen puun ja kuoren välissä.Tiedän,että en voi laihduttaa ja aloittaa kaloreitten kyttäämistä,koska mopo lähtee kuitenkin käsistä,mutta lihoakkaan en halua tai pikemminkin PELKÄÄN ihan suunnattomasti lihoavani..
Hyvin hyvin sekavaa tiedän.
Onko täällä muita samassa veneessä olevia/olleita?
Miten olette pärjänneet/pärjäsitte?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.