Mistäs sen raskauden jälkeisen masennuksen tunnistaa???
Itellä nyt siis reilun viikon vanha poika joka on aivan sulonen ja mahtava. Nyt on vaan koko ajan sellainen paniikin omainen tunne etten hoitaisi häntä hyvin. Itku on melkein koko ajan kurkussa, tosin nukkumiset on jäänyt vähälle kun 2-3 h välein saa imettää. Mutta ihmetyttää tuo paniikkitunne. Mies auttaa tosi paljon, ehkä vähän pakokin takia (minulla on iskias), joten en pysty nostaman poikaa esim. sängystä ja pepunpesu on myös miehen hommaa. Mietin että voiskohan tämä tunne sitten johtua siitä että tavalaan haluaisin tehdä kaiken itse ja kun en siihen kykene niin sitten on tätä huono-äiti-oloa.
Eli onkohan minulla nyt siis masennus vai mitä mieltä olette?
Pitää varmaankin neuvolassa ottaa asia puheeksi mutta jotenkin ei huvita moinen.
Itellä nyt siis reilun viikon vanha poika joka on aivan sulonen ja mahtava. Nyt on vaan koko ajan sellainen paniikin omainen tunne etten hoitaisi häntä hyvin. Itku on melkein koko ajan kurkussa, tosin nukkumiset on jäänyt vähälle kun 2-3 h välein saa imettää. Mutta ihmetyttää tuo paniikkitunne. Mies auttaa tosi paljon, ehkä vähän pakokin takia (minulla on iskias), joten en pysty nostaman poikaa esim. sängystä ja pepunpesu on myös miehen hommaa. Mietin että voiskohan tämä tunne sitten johtua siitä että tavalaan haluaisin tehdä kaiken itse ja kun en siihen kykene niin sitten on tätä huono-äiti-oloa.
Eli onkohan minulla nyt siis masennus vai mitä mieltä olette?
Pitää varmaankin neuvolassa ottaa asia puheeksi mutta jotenkin ei huvita moinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tekee olon omituiseksi. Aika suuri muutos sun kropalle tuo kaikki. Ja alku paniikki kuluu asiaan. Viikossa ei uuteen, elämän mullistavaan tilanteeseen totu.
Olet herkistynyt kuuntelemaan vauvasi kommunikointia ja hormoonit hyrrää kun kroppasi
alkaa tuottaa maitoa.
Ota päivä kerrallaan, syö hyvin ja juo paljon. Nauti vauvastasi ja siitä että miehesi tukee sinua. Tutustu rauhassa uuteen perheenjäseneen joka on tullut kääntääkseen sinun elämäsi ja sydämesi ihan pyörryksiin.
Voimia ja valoa elämääsi!
Hei
Kiva kun miehesi auttaa sinua.
Jos sinulla on kuitenkin tollaisia tuntemuksia itselläsi, ota ihmeessä asia puheeksi neuvolassa.
Kyllä ne osaa auttaa sinua siellä tai ohjata eteenpäin. Älä kasaa harteillesi liikaa ja juttele miehesi kanssa asiasta myös.
tsemppiä myös syksyyn.
Kyllä jos lapsi on vasta viikon ikäinen, niin empä puhuisi masennuksesta. onhan se selvää, että pää on sekaisin valvomisista ja lyhyistä nukkumispätkistä. Itselläkin meni aamut ihan päätä selvitellessä, kun oli niin pihalla yön jälkeen. Olisi pitänyt osata nukkua päivällä, mutta kun en osannut. Empä tiennyt, miten rankkaa ja voimia vievää on lapsen hoitaminen. Epäilin ja pelkäsin itsekin alussa, etten selviä ja teen jotain hirveää lapselleni. Mutta se johtui ihan väsymyksestä. En edes yritä olla mikään super-äiti, vaan puhun näistä asioista niin kuin ne ovat. Ei tämä niin ruusuista ole, vaikkakin lapsi on ihana ja todella toivottu. Olen huomannut että monet aiemmin äidiksi tulleet antavat tämän ruusuisen kuvan ja asettavat näin uudelle äidille paineita. Monelta nämä alkuajat on unohtuneet. Itse kun pyrin olemaan avoin, niin eikös sieltä ala paljastua heidän tarkemmin mietittyään kaikenlaista. Itse vaadin mieheltäni tasavertaista vanhemmuutta lapsen hoidossa. Tietenkin myös hänen on saatava lepohetkiä, että jaksaa käydä töissä. Niin, emmehän ole yksinhuoltajia ja lapsen hoitaminen on voimia vievää. Kunhan lapsi kasvaa, syöntivälit pidentyvät ja yöunet pidentyvät. Kyllä tämä tästä! Nauttikaamme vauvastamme. Jaksamisia sinulle.Tällaisin miettein 3kk ikäisen pojan äiti
Yritä levätä aina kun voit.Ja nauti siitä kun miehesi hoitaa lasta ja näin osoittaa rakkautta sinulle ja lapselle.Äläkä jännitä vauvan hoitoa,alku aina mietityttää,mutta kun rytmi alkaa selvitä niin homma luistaa kuin itsestään.Nauttikaa ja vauvan ensimmäinen hymy kruunaa kaiken.