Olen aikanaan kieltänyt lapsen isyyden selvityksen, koska biologinen isä ilmoitti ettei halua olla osallisena lapsen elämään.
Nykyisin uudessa suhteessa/uusioperheessä, jossa tämän hetkinen mieheni haluisi lapsestani yhteishuoltajuuden...
Voiko se onnistua ilman isyyden tunnustusta vai vaaditaako häntä tunnustamaan se?
Olen viimeksi 3v. sitten ollut lastenvalvojan kanssa puheilla yksinhuoltajuuden takia, siksi vähän ulalla tuosta yhteishuoltajuus jutusta. :)
Nykyisin uudessa suhteessa/uusioperheessä, jossa tämän hetkinen mieheni haluisi lapsestani yhteishuoltajuuden...
Voiko se onnistua ilman isyyden tunnustusta vai vaaditaako häntä tunnustamaan se?
Olen viimeksi 3v. sitten ollut lastenvalvojan kanssa puheilla yksinhuoltajuuden takia, siksi vähän ulalla tuosta yhteishuoltajuus jutusta. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos mies ei ole lapsen isä adoptio lienee oikea reitti. Jos hän tunnustaa isyyden ja myöhemmin tuleekin ero, voi olla pieni houkutus syyttää sinua petoksesta ja väittää että sinä uskottelit miehen olevan isä, vaikka molemmat tietää tilanteen oikean laidan...
Hyvä muuten kun toit tuon asian esille! En ole aloittaja, mutta samantyylisessä tilanteessa. Olemme puhuneet tuosta tunnustamisesta, mutta jälkeenpäinhän siitä saattaa jotain tulla.
Onko kellään tietoa että jos mies lastenvalvojalle suoraan sanoisi että ei ole lapsen isä, mutta haluaa omakseen tunnustaa? Tulisiko tässä jotain polemiikkisa vai antaisiko ne edes tunnustaa isyyttään jos mies tietää ettei isä ole?
En usko että antaisivat tunnustaa olematonta isyyttä, sehän olisi petos. Jos mies tunnustaa lapsen valheellisesti, että on isä, sekin voi hyvin paljastua valheeksi eikä ole hirveän hyvä lähtökohta perhe-elämälle. Voi esim. tulla esille, että ette olleet vaikka edes tavanneet lapsen siittämisaikaan. Minusta voisitte ennemminkin hakea perheen sisäistä adoptiota.
En tiedä mitä tietä isäpuolesta tulisi juridinen isä (tiedän kyllä sen olevan mahdollista), mutta jos tähän ryhdytään niin ´isän´ (ja äidin) kannattaa huomioida, että lapsesta tulee isän rintaperillinen eikä minkään ikäiseltä lapselta voi riistää juridista isää avioeron tai minkään muunkaan syyn takia.
Jos tätä halutaan, niin prosessissa kannattaa edetä.
Lapsen biologisen isän tulee myös suostua adoptioon. Ilman hänen suostumustaan asia ei etene.
Pöh. Lapsen isä ei ole halunnut koskaan olla lapsen elämässä. Hän ei ole lasta tunnustanut. Eli siis häneltä ei tarvitse kysellä yhtään mitään.
Ainoastaan jos lapsen isä on tunnustanut lapsen, hänellä on jotain oikeuksia.
Maailmassa on paljon lapsia, joiden isän henkilöllisyydestä ei ole edes tietoa...
Ei ole ihan sama asia, mutta laki siis mahdollistaa että että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. - Puhutaan "oheishuoltajuudesta kansankielessä.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta - 9§, kohta 4
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361#a361-1983
Itse olen nykyään oheishuoltaja vaimoni lapselle edellisestä suhteesta (biologinen isä ku ei mitään yhteyttä pitänyt vuosiin).