Lapseni isä halusi erota perhe-elämästämme jo ennen pojan syntymää. Pari kertaa kävi poikaa katsomassa ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Hän ei halunnut lasta ja kun vahinko kävi ja halusin ise lapsen pitää, niin mies halusi lähteä. Kun olin itse päättänyt miehen pyynnöistä huolimatta lapsen pitää, niin annoin hänelle mahdollisuuden olla maksamatta elatusmaksuja ja olla myöskin tunnustamatta isyyttään. Tämä tietenkin kävi hänelle hyvin. En minä häntä ole tuosta koskaan syyttänyt ja annoin hänelle mahdollisuuksia tavata lasta ja jos ei halunnut minua nähdä, niin olisi saanut nähdä poikaa jonkun muun seurassa. Lapsen isä teki kuitenkin selväksi että ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä ja jos en lasta anna pois, niin ei halua myöskään kanssani olla (olisi kuulemma palanut takaisin luokseni jos poika oltaisiin annettu pois, mutta enhän minä todellakaan siihen suostunut)
Lapsen isä sanoi moneti että ei koskaan halua olla lapsen elämässä mukana eikä hän pidä poikaa lapsenaan. Emme olleet pariin vuoteen tekemisissä ja poika on nyt 3v. Joitakin päiviä sitten tämä isä ilmoitti että haluaakin lasta nähdä, mutta ei missään nimessä halua tunnustaa!
Eniten kiinnostaisi samankaltaiset tilanteet ja jos jollain on tietoa siitä miten lastenvalvojat yleensä suosittelee tapaamisia/tutustumisen aloittaa
Olen kyllä toivonut että isä lastaan haluaisi tavata ja olen kyllä periaatteessa valmis siihenkin että isyyttä ei tunnusteta, mutta epäilyttää tämä kaikki.
Jos kuitenkin lapsi isäänsä tutustuisi, niin miten yleensä sellainen tapahtuu tässä iässä? Mikä siis voisi olla lastenvalvojan suositus? Pari tuntia kerrallaan? Yöksi en voisi kuvitellakkaan antavi koska lapsi ei tunne isäänsä enkä minäkään. Emme olleet kahteen vuoteen puhuneet ennen viime kertaa.
Lapsella on "uusi isä" ja isäksi hän miestäni kutsuukin. Olen kyllä kertonut pojalle että mieheni ei ole oikea isi ja sanonut että oikea isä ei ole meidän kanssa eikä tulen olemaankaan (pojan isä itse pyysi kertomaan aikanaan pojalle että hän ei aijo tavata) mitä tässä kannattaisi tehdä? Ei tekisi mieli sekottaa pojan päätä jos isä ei oikeasto aijo pitkään olla elämässä mukana (menneisydestä päätellen ja siitä ettei isyyttä halua tunnustaa)
Aina toivoin että isä haluaisi pojan kanssa tekemisissä olla, mutta näiden vuosien aikana aloin jo elää siinä ajatuksessa että lapsen isä ei tule olemaan pojan elämässä. Mistään aikuiseksi kasvamisesta ei ole kyse, kun lapsen isä on kuitenkin jo lähemmäs 40vuotta
Hän ei halunnut lasta ja kun vahinko kävi ja halusin ise lapsen pitää, niin mies halusi lähteä. Kun olin itse päättänyt miehen pyynnöistä huolimatta lapsen pitää, niin annoin hänelle mahdollisuuden olla maksamatta elatusmaksuja ja olla myöskin tunnustamatta isyyttään. Tämä tietenkin kävi hänelle hyvin. En minä häntä ole tuosta koskaan syyttänyt ja annoin hänelle mahdollisuuksia tavata lasta ja jos ei halunnut minua nähdä, niin olisi saanut nähdä poikaa jonkun muun seurassa. Lapsen isä teki kuitenkin selväksi että ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä ja jos en lasta anna pois, niin ei halua myöskään kanssani olla (olisi kuulemma palanut takaisin luokseni jos poika oltaisiin annettu pois, mutta enhän minä todellakaan siihen suostunut)
Lapsen isä sanoi moneti että ei koskaan halua olla lapsen elämässä mukana eikä hän pidä poikaa lapsenaan. Emme olleet pariin vuoteen tekemisissä ja poika on nyt 3v. Joitakin päiviä sitten tämä isä ilmoitti että haluaakin lasta nähdä, mutta ei missään nimessä halua tunnustaa!
Eniten kiinnostaisi samankaltaiset tilanteet ja jos jollain on tietoa siitä miten lastenvalvojat yleensä suosittelee tapaamisia/tutustumisen aloittaa
Olen kyllä toivonut että isä lastaan haluaisi tavata ja olen kyllä periaatteessa valmis siihenkin että isyyttä ei tunnusteta, mutta epäilyttää tämä kaikki.
Jos kuitenkin lapsi isäänsä tutustuisi, niin miten yleensä sellainen tapahtuu tässä iässä? Mikä siis voisi olla lastenvalvojan suositus? Pari tuntia kerrallaan? Yöksi en voisi kuvitellakkaan antavi koska lapsi ei tunne isäänsä enkä minäkään. Emme olleet kahteen vuoteen puhuneet ennen viime kertaa.
Lapsella on "uusi isä" ja isäksi hän miestäni kutsuukin. Olen kyllä kertonut pojalle että mieheni ei ole oikea isi ja sanonut että oikea isä ei ole meidän kanssa eikä tulen olemaankaan (pojan isä itse pyysi kertomaan aikanaan pojalle että hän ei aijo tavata) mitä tässä kannattaisi tehdä? Ei tekisi mieli sekottaa pojan päätä jos isä ei oikeasto aijo pitkään olla elämässä mukana (menneisydestä päätellen ja siitä ettei isyyttä halua tunnustaa)
Aina toivoin että isä haluaisi pojan kanssa tekemisissä olla, mutta näiden vuosien aikana aloin jo elää siinä ajatuksessa että lapsen isä ei tule olemaan pojan elämässä. Mistään aikuiseksi kasvamisesta ei ole kyse, kun lapsen isä on kuitenkin jo lähemmäs 40vuotta
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro asiat lastenvalvojalle. Tietenkin valvotut tapasmiset ensin tuntemattoman ihmisen kanssa ehkä juuri pari tuntia kerrallaan. Jotenkin näkisin tuossa tilanteessa, että isyyden tunnustaminen olisi ensimmäinen asia, jos haluaa olla lapsen kanssa tekemisissä. Ehdottomasti siis virallista kautta! Soitto lastenvalvojalle!
Suosittelen myös valvottuja tapaamisia, tai sitten jos et halua lastenvalvojia tähän mukaan niin sitten sinä (jos pystyt) tai joku muu lapselle tuttu ihminen olisi mukana tapaamisissa, juuri joku pari tuntia kerrallaan aluksi. Jos vaan noita valvottuja tapaamisia aiot järjestää, niin luulusi lastenvalvojien vaativan dna näytettä isältä että on isä, ja sitten ne laittaa isän maksamaan elatusmaksuja. Jollet sitten ihan yksin halua maksaa lapsen kuluja, ilman kelaa tai isän elatusmaksuja. Kun lastenvalvojathan haluavat että isä maksaa eikä kela, jos vain isän tietää. Niin ja lastenvalvojat tosiaan suosittelee valvottuja tapaamisia, jos lapsi ei tunne isäänsä tai viime tapaamisesta on hyvin kauan.
Kiitos vastauksista. Olen tähän asti tosiaan maksanut itse kaikki kulut. Olen miettinyt, että isä saa lapsen tunnustaa omakseen jos haluaa olla tekemisissä. Tämän kun ilmoitin miehelle itselleen, niin eipä ole mitään kuulunut. Eli taisi olla vaan puheita ilman mitään todellisuutta. Sääli lasta ajatellen, mutta parempi kyllä että isä on kokonaan pois eikä niin että käy näytillä ja häviää.