Leski perii puolet ja lapset toisen puolen(kai yleensä) ?
Jos on aviossa, niin eikö silloin leski omista jo puolet mammonasta (vaikka olisikin kuolleen puolisin nimissä)?
Eli jos omistaa puolet ja perii sitten puolet kuolleen mammonasta, onko lopputulos 75 %
Eli lapsille jää 25%
ei tämä oikeesti oo vaikeeta
Jos on aviossa, niin eikö silloin leski omista jo puolet mammonasta (vaikka olisikin kuolleen puolisin nimissä)?
Eli jos omistaa puolet ja perii sitten puolet kuolleen mammonasta, onko lopputulos 75 %
Eli lapsille jää 25%
ei tämä oikeesti oo vaikeeta
Vastaukset 5
Vanhimmat
tietääkseni leskellä on puolet omaisuudesta ja lapsille jää toinen puoli.tässäkin on kyllä sit eri seikkoja jotka voi vaikuttaa ettei mene tasan puoliksi.esim.testamentti tai avioehto.
Leski ei peri mitään.
Avioliitossa kumpikin omistaa omat mammonansa.
Nimiperiaatteen mukaan omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Oikeasti näyttää olevan vaikeeta, epä.
... mikäli vainajalta jäi rintaperillisiä, eikä esim. keskinäistä testamenttia ole.
Eli puolet leskelle, puolet vainajan perillisille.
Tietenkin poikkeuksia löytyy eikä kaikkea voi mahduttaa parin rivin vastaukseen.
Voisiko Bessewisser, jos tietää, kertoa, MISTÄ leski saa puolet. Vastaus, otsikosta huolimatta, vahvistaa käsitystä, että leski saa puolet vainajan omaisuudesta ja lapset toisen puolen. Mutta näinhän asia ei ole. Vai kuinka?
Kun tämä puolet myytti tuntuu aina vaan elävän sitkeästi ihmisten mielissä, niin annanpa esimerkin missä leski saa kaiken.
Puolisot asuvat asunnossa, joka on merkitty leskeksi jäävän omaisuudeksi. Muuta omaisuutta ei ole. Näin ollen leski saa pitää kaiken omaisuutensa, eikä hänen tarvitse luovuttaa osituksessa kuolleen puolisonsa perillisille mitään.
Ainoastaan päinvastaisessa tapauksessa (eli ko. asunto onkin vainajan nimissä) leski saa puolet kuolinpesän omaisuudesta, koska leskelläkään ei muuta omaisuutta ole.
Muut variaatiot ovat toki myös mahdollisia. Silloin lopputulos on useimmiten jonkin suuruinen TASINKO leskelle, jos tämä on köyhempi kuin vainaja kuolinhetkellä. Rikkaampana leski pitää tasinkoetuoikeutensa nojalla suuremman osuuden puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuuksien säästöistä.
Jos kuulostaa monimutkaiselta, niin sitä se on. Yksinkertaisimmillaan sääntö on, että leski saa VÄHINTÄÄN PUOLET PUOLISOIDEN YHTEENLASKETTUJEN NETTO-OMAISUUKSIEN SÄÄSTÖSTÄ.