Sakemanni 15-vuotiaalle tytölle ?

Älä ota sakemannia, siihen kyllästyy vaikka kuinka innostunut on alussa. Siitä tulee vain riesa, lenkit ym. jää välistä.. Koiran aikuistumisulvonta vie myös yöunia. Muuten voisin ehdottaa jopa ostoa.

Suosittelen jotain helpompaa koiraa..
Itselläni ollut sakuja iät ja ajat,nyt tuntuu että kohta alkaa riittään isot koirat että
kokoajan tuntuu olevan jotain harmia koiran terveyden kanssa,aikaa menee kaikenlaisiin ruoka kokeiluihin ja turkin korvien hoitoon.
Jos sattuisit saamaan terveen hyvähermoisen koiran,se ois onnenpotti.
Mutta voit saada myös ison kasan ongelmia koiran terveyden ja käytöksen kanssa samalla. Isoa koiraa on vaikea hallita jos hankala sattuu...
En halua pahoittaa mieltäsi,mutta realistisesti asian ottava.

jontte78.Mikä on aikuistumisulvonta? Tuommoisesta en ole joutunut näinä vuosina kärsimään:)Aina näköjään oppii jotain uutta:)))

Heippa, Sinulle voisikin sopia saksanpaimenkoira, 15 vuotias ei mielestäni ole liian nuori hoitamaan saksanpaimenkoiraa.
Koulutus voi olla hankalaa, mutta jos saat vanhemmiltasi apua, joilla kokemusta isoista ja vahvoista koirista en usko että ongelmia syntyy, ei noiden kouluttaminen tähtitiedettä kuitenkaan ole. ;)

Koirapuistokoiria saksanpaimenkoirat eivät mielestäni ole, seefferi urokselle on normaalia ettei tule toisten urosten kanssa toimeen.

Saksanpaimenkoira on aktiivinen koira joka tarvitsee lenkkeilyn lisäksi aivotyöskentelyä, mutta tokon opettamisesta puhuitkin, koira kun ei katso aktivoidaanko se kentällä vai ihan kotipihalla omaksi iloksi. :)

Suosittelen näyttelylinjaista ( tai nly painotteista sekaa) sopivat normaaliin arkeen paremmin kuin käyttölinjaiset, jotka vaativat paljon enemmän tekemistä ja ovat yleisesti muutenkin vaikeampi luonteisia.

Ihmisten ennakkoluuloista huolimatta, näyttelylinjaisia löytyy myös suoraselkäisiä ja terveitä. Linjojen välillä ei siis ole selkeää terveyseroa. Myöskään suora selkä ei takaa tervettä selkää.

Suosittelisin myös hankkimaan ensimmäiseksi omaksi seefferiksi nartun, urokset paljon kovapäisempiä näin yleistettynä. :)

Ja vastuuntuntoinen kasvattaja on tärkeä, joka kertoo yhdistelmän hyvistä ja huonoista puolista, rodun yleisestä terveystilanteesta yms. Itse kannattaa myös selailla kennelliiton jalostustietojärjestelmää ja käydä tutustumassa kasvattajiin ja heidän koiriinsa. :)

Mä sain mun ekan koiran 15-vuotiaana ja se oli seefferi. Vähän on ollut ongelmia, mutta niistä oppineena sekä koira, että minä olen viisampi. :D
Koirapuistossa ollaan käyty, eikä mitään ongelmia ole ollut vaikka koira onkin nuori uros. Nyt olen itse kohta 17 ja koira 1,5. :)

En näe mitään estettä ostolle. Olin itse 10v ostaessani ensimmäisen saksanpaimenkoirani. Koulutin ja hoidin koiran täysin itse. Jos vanhempasi katsovat sinun olevan valmis omaan koiraan niin siitä vaan. Tällä hetkellä omistan useita koiria ja voin sanoa, että saksanpaimenkoira on helpompi kouluttaa kuin eräitä muita rotuja siksi ihmettelen aina miksi niitä pidetään niin "hankalina".

MInä sain ensimmäisen oman koirani juurikin 15 kesäisenä. Pitkäkarvainen saksanpaimenkoiranarttu kyseessä, elämäni suurin vaikuttaja, joka sai minut menettämään sydämeni rodulle lopullisesti. Tänä keväänä jouduin lopulta saattamaan viimeiselle matkalleen 13 vuotiaan mummelin, jonka kanssa oli yhdessä koettu monet ilot ja surut

Itse otin ensimmäisen sakemannin 15v. Se oli uros ja vielä kaiken lisäksi ollut heittopussina ensimmäisen puolivuotisen elämänsä aikana. Minä olin 6.s omistaja. Puoli vuotta oli erittäin haasteellista aikaa, koska hänellä oli jo kehittynyt huonoja tapoja ja ei tiennyt kuka on omistaja. Huusi lenkillä jokaisen ihmisen perään. Tästä koirasta kehkeytyi kunnon koira kaikesta huolimatta. Itse olin siitä vastuussa.
Jos minä olisin kasvattaja, en myisi lapsille. Myisin vanhemmille, jotka ovat valmiita ottamaan 100% vastuun koirasta. Monet nuoret unohtavat koiran, jos tulee kiinnostavampaa. Jos vanhempasi on valmiita ottamaan vastuun, sakemanni on ok valinta. Pelkästään pihakoiraksi sakemanni ei käy. Olisi koiran kiduttamista, jos ei saa aktiviteettejä.
Kannattaa kokeilla ensin hoitokoiraa. Jos kykenet hoitamaan puolikin vuotta säännöllisesti esim. naapurin koiran lenkittämiset päivittäin, olisi se hyvää harjoitusta. Itse hoidin meidän perheen ensimmäistä koiraa vuoden ajan itsenäisesti ennen kuin sain ottaa oman koiran.