Kuuntelin lapinmiesten saarnoja Turussa, lakia ja naisvihaa.

Nuoria poikasia oli lapin "vanhimpina" joilla ei ole kirkastunut uskon ja sakramentin todellisuus, täyttä mielivaltaa ja hengellistä väkivaltaa. Lahkotouhua.

Jos ihmiset välittää jotain niin liikkeessä tapahtuu hajaannus-
Toivottavasti tästä äänestetään demokraattisesti, niinkuin Jeesuksen seurakunnassa.
30456
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

uskosta , armosta,,

Äänestä

Hajaannus, niin. Itse en usko että kukaan perustaa mtään uusia lestadiolaisia ryhmiä. Koska ei ole kuin yksi tie taivaaseen hän on Jeesus, joukkojen lisäämisestä asia ei parane, vaan katsomisesta uskossa yksin Jeesukseen kristukseen.

Sellainen joukko pitäisi koota esikoislestadiolaisista näissä kaikissa maissa,
jotka luottavat yksin Kristukseen pelastuksen kysymyksessä. Elikkä kansainvälistä yhteistyötä apostolisessa ja evankelislutelilaisessa uskontunnustuksessa pysyvien kristittyjen kesken.

Äänestä

Nämä hengelliset asiat ja niiden ruotiminen ei kuulu vanhoille akoille, sen on kieltänyt Paavali lähes 2000-vuotta sitten. "Jos on jotakin kysyttävää kysyköön miehiltänsä kotonaan".

Ja mitä tulee vanhimpien tietoon hengellisissä asioissa heillä on todellakin
kaikki se tieto ja ymmärrys mitä me tarvitsemme. Vanhat akat saavat lopettaa sellaisten asioiden ruotimisen joihin heidän tietosa ei riitä.

Äänestä
  • Mene sinä sovinistiukko kotiisi jo hölisemästä kun et mitään ymmärrä.

    Kenelle Jeesus ensiksi ilmestyi?
    Naiselle!!

    Ketkjä eivät sitä uskoneen, minkä nainen heille kertoi?
    Pelosta lukittujen ovien takana vapisevat miehenköriläät!

    Mitä Paavaliin tulee, hän puhui seurakunnan johtajista jotka useimmiten Paavalin aikaan joutuivat hengellään maksamaan uskostaan.

    Kuka mies olisi niin mäntti, että uhraisi naisen torilla metallilevyillä varustetuiolla ruoskilla verille ruoskittaviksi?!

    Ei totisesti kukaan. Ei Paalikaan sellaista tahtonut, että nainen joutuisi kantamaan tullaisen ristin, ja ottamaan tuollaisen riskin raa'an väkivallan
    uhriksi joutumisen!

    Kukaan ei ole sen etuoikeutetumpi julistamaan evankeliumia kuin nainen.
    Hän kantaa lasta kehossaan ensimmäiset 9kk, imettää ja holhoaa sen jälkeen pienokaista. Matt. 18:5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.


    Sairas sellainen mies on ja pahasti joka ei naisen arvoa näe. Vaikka olen mies, ja ehkä juuri siksi että olen mies, työntäsin mielelläni käytetyn WC paperin tuollaisen ukon suuhun. Kaikkia se leipä elättää.

    Kuinka ihana onkaan nainen, minulla on ihana vaimo ja kaksi ihanaa tytärtä.
    Jumalan suurta lahjaa. Kiitos Jeesus hedistä, hallelujaa!

    Äänestä

  • häpeä saasta kirjoitti:

    Mene sinä sovinistiukko kotiisi jo hölisemästä kun et mitään ymmärrä.

    Kenelle Jeesus ensiksi ilmestyi?
    Naiselle!!

    Ketkjä eivät sitä uskoneen, minkä nainen heille kertoi?
    Pelosta lukittujen ovien takana vapisevat miehenköriläät!

    Mitä Paavaliin tulee, hän puhui seurakunnan johtajista jotka useimmiten Paavalin aikaan joutuivat hengellään maksamaan uskostaan.

    Kuka mies olisi niin mäntti, että uhraisi naisen torilla metallilevyillä varustetuiolla ruoskilla verille ruoskittaviksi?!

    Ei totisesti kukaan. Ei Paalikaan sellaista tahtonut, että nainen joutuisi kantamaan tullaisen ristin, ja ottamaan tuollaisen riskin raa'an väkivallan
    uhriksi joutumisen!

    Kukaan ei ole sen etuoikeutetumpi julistamaan evankeliumia kuin nainen.
    Hän kantaa lasta kehossaan ensimmäiset 9kk, imettää ja holhoaa sen jälkeen pienokaista. Matt. 18:5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.


    Sairas sellainen mies on ja pahasti joka ei naisen arvoa näe. Vaikka olen mies, ja ehkä juuri siksi että olen mies, työntäsin mielelläni käytetyn WC paperin tuollaisen ukon suuhun. Kaikkia se leipä elättää.

    Kuinka ihana onkaan nainen, minulla on ihana vaimo ja kaksi ihanaa tytärtä.
    Jumalan suurta lahjaa. Kiitos Jeesus hedistä, hallelujaa!

    Noo vähän voisi kaivata tarkennusta tuo paasotus naisen ja lapsen tykönsäottamisen kohdalta mutta olkoon nyt.

    lasten synnyttämisellä ja lasten tykönsä ottamisella ei nyt ole mitään hengen yhteyttä.

    Äänestä

  • valoakin olisi kirjoitti:

    Noo vähän voisi kaivata tarkennusta tuo paasotus naisen ja lapsen tykönsäottamisen kohdalta mutta olkoon nyt.

    lasten synnyttämisellä ja lasten tykönsä ottamisella ei nyt ole mitään hengen yhteyttä.

    Kyllä on. Se on juuri äiti joka ensimmäiset Jumalan sanan siemenet kylvää lapseensa, ja tämä alkaa jo kohdusta. Taikka sitten päinvastoin, äidit ovat jo sikiötään tuhoamassa erilaisilla päihteillä.

    Äänestä

  • Aika hoitaa kohta katkeroituneen vanhan ukon mielipiteineen historian romukoppaan.

    Äänestä

Taisi se "Lapin Mariakin" nainen olla, joka Laestadiukselle evankeliumia saarnasi

Ei tuota vanhaa ukkoakaan olis , jos ei naista olis. Varmaan olet saanut kuulla Jeesuksesta äidiltäsikin?

Äänestä
  • Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78 kirjoitti:

    Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    "Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa."

    Missäs nämä mariat olivat lähes 2000-vuotta? Ykskaks ilmestyi jokin "Lapin Maria" rovasti Laestadiukselle! Mistä tämä lapinMaria oli syntien anteeksisaamisen vallan saanut?

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78 kirjoitti:

    Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    "Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä"

    Vastaan sinulle: Totuudellinen, vaikka sinä et sitä usko etkä ymmärrä.

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78 kirjoitti:

    Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    Vanha akka sanoi totuuden sinun epäjumalistasi, jotka asuvat Jellivaarassa.
    Siittä sie jäärä suutuit, ja ryhdyit naisia haukkukaan.

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78 kirjoitti:

    Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    Minusta keskustelua asioista voi käydä sukupuolesta riippumatta, kunhan keskustelu käydään sovinnollisesti ja sivistyneesti.

    Päätin, etten kävisi tällä palstalla enää, mutta muutin mieltäni. Keskustelun tulis jatkua tavallisten seurakuntalaisten piirissä, koska kaikki päätökset koskettavat meitä rivikristittyjä.

    Olen kuunnellut saarnoja ja iloinnut lain ja evankeliumin selkeästä julistuksesta. Joitakin asioita olen jäänyt miettimään pidempään puolisoni kanssa. Jotkut asiat eivät ole minulle selvinneet edelleenkään....

    Pohdin erityisesti päätöstä komitean asettamisesta - ja sen työn tavoitteita. Jos olen oikein ymmärtänyt, tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisilla esikoislestadiolaiskristityillä olisi viettää ehtoollista omilla rukoushuoneillaan. Ja suorittaa kaste.

    Perusteita tutkimisille minun on vaikeaa hahmottaa ainakaan niillä suomalaisilla alueilla, missä kirkko on tarjoutunut järjestämään vanhan kaavan mukaisia ehtoollismessuja esikoislestadiolaisille ja missä kastetilaisuudessa pidättäydytään lukemasta "uutta" kasterukousta, joka on ymmärtääkseni kiistanalainen. Ymmärtäisin asian paremmin, jos kirkon taholta olisi laajaa vastustusta pyytämiimme palveluksiin haluamassamme järjestyksessä.

    KORJATKAA, JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

    Eli, olenko ymmärtänyt oikein sanoessani, että varsinaista omaa kirkkoa ei olla perustamassa eikä sakramenttiyhteydestä luovuta, mikäli se edellyttäisi kirkosta eroamista? Näin naisen järjellä olen käsittänyt, ettei sakramentin viettämistä erillisjärjestelyin ole mahdollista toteuttaa ruotsalaisen mallin mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä, koska meillä on Ruotsiin verrattuna aivan erilainen toiminta, joka määritellään kirkkojärjestyksessä ?

    Mutta voisiko olla mahdollista, että kirkosta eroamista odotettaisiin, mikäli erityisjärjestelyjä ei saaataisi enää toteutettua? Mikä olisi sitten uuden yhteisön kivijalkana? Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?

    Naisenakin pohdin asioita syvällisesti, murehdin, jos tämä asia erkaannuttaisi hyviä uskonystäviä toisistaan. Se voisi rikkoa perheenjäsenten välejä ja traumatisoida pitkäksi aikaa. Jumala meitä siitä varjelkoon.

    Mahdollisessa valintatilanteessa, jos sellaisen eteen joutuisimme -

    1)jäädäkö kirkon jäseneksi vai ei - siinä tilanteessa, missä kaikki olisi jo eri maiden saarnaajien kesken päätetty - voisi joutua valitsemaan rakastamiensa ystävien ja saarnaajien kanssa "samalle puolelle" jäämisestä ja hylkäämään "isiensä kirkon",( jolla on meille suomalaisille ollut tärkeää kansallistakin merkitystä meitä yhdistävänä tekijänä vaikeiden aikojen keskellä) tai sitten

    2)pysymään siinä kirkossa, jonka suurin osa näkee luopiokirkkona(alennustilassa se monin paikoin onkin, vaikka sen perustus ei ole muuttunut- eli edelleen tunnustuskirjat - vaikka yksittäiset papit opettaisivatkin väärin). Tämän päätöksen myötä kirkkoon jäävää voitaisiin luokitella vaikka Lapin saarnaajien vastustajaksi tai eriseuraa rakentavaksi.

    3) Kolmas vaihtoehto olisi sitten se, että kaikessa hiljaisuudessa ei puhuisi ajatuksistaan tai henkilökohtaisista päätöksistään kenellekään - jäisi yksin ja kaikkien hylkäämäksi


    Opillisilla asioilla on suuri merkitys asioista päätettäessä. Ei ole pahasta, jos keskustelemme siitä, miten olemme oman luterilaisuutemme ymmärtäneet - miten kasteen armoliittoon ottaminen, sen lupauksen vahvistaminen konfirmaatiossa ja ehtoollinen, on meille opetettu. On tärkeää, että tiedämme, mihin uskomme perustuu ja missä niistä perusteista on kirjoitettu. Rippikoulussa katekismus oli keskeinen Raamatun rinnalla. Niihin on syytä palata.

    En voisi myöskään ohittaa kirkon kansallista merkitystä - siinä ei ole kyse pelkästään traditioissa pitäytymisessä, sotainvalidin ja veteraanin lapsena sen ymmärrän isäni kokemusten kautta.

    Haluaisin myötämielisessä hengessä keskustella. Olen saanut paljon kuluneen lähetyksen aikana omiin tarpeisiini puheita kuunnellessa. Kiitän Taivaan Isää tästä hengellisestä kodistani, josta en halua mihinkään lähteä. En pelkää, koska uskon lähetysmiesten pohtivan asioita Jumalan Sanan valossa ja hakevan asiantuntijoilta apua oikeudellisissa kysymyksissä. Mutta keskustelua pitäisi käydä vapaasti - ilman, että mollaamme toisiamme tai ketään saarnaajia.

    (Vanhalle ukolle vielä ojennukseksi - me naiset emme ole kaikille miehille seurakunnassa alamaisia - se kehotus kuuluu aviosäätyyn. Siksi jokaisen naisen kannattaakin valita tarpeeksi älykäs ja fiksu mies, jota voi kunnioittaa.)

    Äänestä

  • mummo 57 kirjoitti:

    Minusta keskustelua asioista voi käydä sukupuolesta riippumatta, kunhan keskustelu käydään sovinnollisesti ja sivistyneesti.

    Päätin, etten kävisi tällä palstalla enää, mutta muutin mieltäni. Keskustelun tulis jatkua tavallisten seurakuntalaisten piirissä, koska kaikki päätökset koskettavat meitä rivikristittyjä.

    Olen kuunnellut saarnoja ja iloinnut lain ja evankeliumin selkeästä julistuksesta. Joitakin asioita olen jäänyt miettimään pidempään puolisoni kanssa. Jotkut asiat eivät ole minulle selvinneet edelleenkään....

    Pohdin erityisesti päätöstä komitean asettamisesta - ja sen työn tavoitteita. Jos olen oikein ymmärtänyt, tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisilla esikoislestadiolaiskristityillä olisi viettää ehtoollista omilla rukoushuoneillaan. Ja suorittaa kaste.

    Perusteita tutkimisille minun on vaikeaa hahmottaa ainakaan niillä suomalaisilla alueilla, missä kirkko on tarjoutunut järjestämään vanhan kaavan mukaisia ehtoollismessuja esikoislestadiolaisille ja missä kastetilaisuudessa pidättäydytään lukemasta "uutta" kasterukousta, joka on ymmärtääkseni kiistanalainen. Ymmärtäisin asian paremmin, jos kirkon taholta olisi laajaa vastustusta pyytämiimme palveluksiin haluamassamme järjestyksessä.

    KORJATKAA, JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

    Eli, olenko ymmärtänyt oikein sanoessani, että varsinaista omaa kirkkoa ei olla perustamassa eikä sakramenttiyhteydestä luovuta, mikäli se edellyttäisi kirkosta eroamista? Näin naisen järjellä olen käsittänyt, ettei sakramentin viettämistä erillisjärjestelyin ole mahdollista toteuttaa ruotsalaisen mallin mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä, koska meillä on Ruotsiin verrattuna aivan erilainen toiminta, joka määritellään kirkkojärjestyksessä ?

    Mutta voisiko olla mahdollista, että kirkosta eroamista odotettaisiin, mikäli erityisjärjestelyjä ei saaataisi enää toteutettua? Mikä olisi sitten uuden yhteisön kivijalkana? Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?

    Naisenakin pohdin asioita syvällisesti, murehdin, jos tämä asia erkaannuttaisi hyviä uskonystäviä toisistaan. Se voisi rikkoa perheenjäsenten välejä ja traumatisoida pitkäksi aikaa. Jumala meitä siitä varjelkoon.

    Mahdollisessa valintatilanteessa, jos sellaisen eteen joutuisimme -

    1)jäädäkö kirkon jäseneksi vai ei - siinä tilanteessa, missä kaikki olisi jo eri maiden saarnaajien kesken päätetty - voisi joutua valitsemaan rakastamiensa ystävien ja saarnaajien kanssa "samalle puolelle" jäämisestä ja hylkäämään "isiensä kirkon",( jolla on meille suomalaisille ollut tärkeää kansallistakin merkitystä meitä yhdistävänä tekijänä vaikeiden aikojen keskellä) tai sitten

    2)pysymään siinä kirkossa, jonka suurin osa näkee luopiokirkkona(alennustilassa se monin paikoin onkin, vaikka sen perustus ei ole muuttunut- eli edelleen tunnustuskirjat - vaikka yksittäiset papit opettaisivatkin väärin). Tämän päätöksen myötä kirkkoon jäävää voitaisiin luokitella vaikka Lapin saarnaajien vastustajaksi tai eriseuraa rakentavaksi.

    3) Kolmas vaihtoehto olisi sitten se, että kaikessa hiljaisuudessa ei puhuisi ajatuksistaan tai henkilökohtaisista päätöksistään kenellekään - jäisi yksin ja kaikkien hylkäämäksi


    Opillisilla asioilla on suuri merkitys asioista päätettäessä. Ei ole pahasta, jos keskustelemme siitä, miten olemme oman luterilaisuutemme ymmärtäneet - miten kasteen armoliittoon ottaminen, sen lupauksen vahvistaminen konfirmaatiossa ja ehtoollinen, on meille opetettu. On tärkeää, että tiedämme, mihin uskomme perustuu ja missä niistä perusteista on kirjoitettu. Rippikoulussa katekismus oli keskeinen Raamatun rinnalla. Niihin on syytä palata.

    En voisi myöskään ohittaa kirkon kansallista merkitystä - siinä ei ole kyse pelkästään traditioissa pitäytymisessä, sotainvalidin ja veteraanin lapsena sen ymmärrän isäni kokemusten kautta.

    Haluaisin myötämielisessä hengessä keskustella. Olen saanut paljon kuluneen lähetyksen aikana omiin tarpeisiini puheita kuunnellessa. Kiitän Taivaan Isää tästä hengellisestä kodistani, josta en halua mihinkään lähteä. En pelkää, koska uskon lähetysmiesten pohtivan asioita Jumalan Sanan valossa ja hakevan asiantuntijoilta apua oikeudellisissa kysymyksissä. Mutta keskustelua pitäisi käydä vapaasti - ilman, että mollaamme toisiamme tai ketään saarnaajia.

    (Vanhalle ukolle vielä ojennukseksi - me naiset emme ole kaikille miehille seurakunnassa alamaisia - se kehotus kuuluu aviosäätyyn. Siksi jokaisen naisen kannattaakin valita tarpeeksi älykäs ja fiksu mies, jota voi kunnioittaa.)

    Sakramenttityöryhmän tavoitteena ei ole tutkia mahdollisuuksia sakramenttien järjestämiseksi rukoushuoneilla, vaan tutkia kaste- ja ehtoolliskaavoja, jotta ne täyttävät esikoislestadiolaisen opetuksen vaatimukset. Näin sanoi GP Joensuussa.

    Suurin päätös on jo tehty, luonnollisesti seurakuntaa kuulematta. Keskustelua ei tarvita eikä tulla käymään - ovathan kristilisyytemme wanhimmat varoittaneet että jotkut paisuneet ovat ennenkin yrittäneet kaataa kristillisyyden luterilaisuudella.

    Sinun seurakuntalaisena on nöyrästi ojentauduttava päätökseen, mikä ikinä se sitten onkaan, onhan se Pyhän Hengen, Lapin sekä Suomen saarnaajien yksimielisellä päätöksellä voimaan astunut. Toimeenpano enää puuttuu.

    Vastahakoisuus päätöksen kunnioittamisessa tullaan katsomaan ontumiseksi ja eriseuraksi, josta sinunkin pitäisi tehdä parannus.

    Äänestä

  • mummo 57 kirjoitti:

    Minusta keskustelua asioista voi käydä sukupuolesta riippumatta, kunhan keskustelu käydään sovinnollisesti ja sivistyneesti.

    Päätin, etten kävisi tällä palstalla enää, mutta muutin mieltäni. Keskustelun tulis jatkua tavallisten seurakuntalaisten piirissä, koska kaikki päätökset koskettavat meitä rivikristittyjä.

    Olen kuunnellut saarnoja ja iloinnut lain ja evankeliumin selkeästä julistuksesta. Joitakin asioita olen jäänyt miettimään pidempään puolisoni kanssa. Jotkut asiat eivät ole minulle selvinneet edelleenkään....

    Pohdin erityisesti päätöstä komitean asettamisesta - ja sen työn tavoitteita. Jos olen oikein ymmärtänyt, tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisilla esikoislestadiolaiskristityillä olisi viettää ehtoollista omilla rukoushuoneillaan. Ja suorittaa kaste.

    Perusteita tutkimisille minun on vaikeaa hahmottaa ainakaan niillä suomalaisilla alueilla, missä kirkko on tarjoutunut järjestämään vanhan kaavan mukaisia ehtoollismessuja esikoislestadiolaisille ja missä kastetilaisuudessa pidättäydytään lukemasta "uutta" kasterukousta, joka on ymmärtääkseni kiistanalainen. Ymmärtäisin asian paremmin, jos kirkon taholta olisi laajaa vastustusta pyytämiimme palveluksiin haluamassamme järjestyksessä.

    KORJATKAA, JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

    Eli, olenko ymmärtänyt oikein sanoessani, että varsinaista omaa kirkkoa ei olla perustamassa eikä sakramenttiyhteydestä luovuta, mikäli se edellyttäisi kirkosta eroamista? Näin naisen järjellä olen käsittänyt, ettei sakramentin viettämistä erillisjärjestelyin ole mahdollista toteuttaa ruotsalaisen mallin mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä, koska meillä on Ruotsiin verrattuna aivan erilainen toiminta, joka määritellään kirkkojärjestyksessä ?

    Mutta voisiko olla mahdollista, että kirkosta eroamista odotettaisiin, mikäli erityisjärjestelyjä ei saaataisi enää toteutettua? Mikä olisi sitten uuden yhteisön kivijalkana? Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?

    Naisenakin pohdin asioita syvällisesti, murehdin, jos tämä asia erkaannuttaisi hyviä uskonystäviä toisistaan. Se voisi rikkoa perheenjäsenten välejä ja traumatisoida pitkäksi aikaa. Jumala meitä siitä varjelkoon.

    Mahdollisessa valintatilanteessa, jos sellaisen eteen joutuisimme -

    1)jäädäkö kirkon jäseneksi vai ei - siinä tilanteessa, missä kaikki olisi jo eri maiden saarnaajien kesken päätetty - voisi joutua valitsemaan rakastamiensa ystävien ja saarnaajien kanssa "samalle puolelle" jäämisestä ja hylkäämään "isiensä kirkon",( jolla on meille suomalaisille ollut tärkeää kansallistakin merkitystä meitä yhdistävänä tekijänä vaikeiden aikojen keskellä) tai sitten

    2)pysymään siinä kirkossa, jonka suurin osa näkee luopiokirkkona(alennustilassa se monin paikoin onkin, vaikka sen perustus ei ole muuttunut- eli edelleen tunnustuskirjat - vaikka yksittäiset papit opettaisivatkin väärin). Tämän päätöksen myötä kirkkoon jäävää voitaisiin luokitella vaikka Lapin saarnaajien vastustajaksi tai eriseuraa rakentavaksi.

    3) Kolmas vaihtoehto olisi sitten se, että kaikessa hiljaisuudessa ei puhuisi ajatuksistaan tai henkilökohtaisista päätöksistään kenellekään - jäisi yksin ja kaikkien hylkäämäksi


    Opillisilla asioilla on suuri merkitys asioista päätettäessä. Ei ole pahasta, jos keskustelemme siitä, miten olemme oman luterilaisuutemme ymmärtäneet - miten kasteen armoliittoon ottaminen, sen lupauksen vahvistaminen konfirmaatiossa ja ehtoollinen, on meille opetettu. On tärkeää, että tiedämme, mihin uskomme perustuu ja missä niistä perusteista on kirjoitettu. Rippikoulussa katekismus oli keskeinen Raamatun rinnalla. Niihin on syytä palata.

    En voisi myöskään ohittaa kirkon kansallista merkitystä - siinä ei ole kyse pelkästään traditioissa pitäytymisessä, sotainvalidin ja veteraanin lapsena sen ymmärrän isäni kokemusten kautta.

    Haluaisin myötämielisessä hengessä keskustella. Olen saanut paljon kuluneen lähetyksen aikana omiin tarpeisiini puheita kuunnellessa. Kiitän Taivaan Isää tästä hengellisestä kodistani, josta en halua mihinkään lähteä. En pelkää, koska uskon lähetysmiesten pohtivan asioita Jumalan Sanan valossa ja hakevan asiantuntijoilta apua oikeudellisissa kysymyksissä. Mutta keskustelua pitäisi käydä vapaasti - ilman, että mollaamme toisiamme tai ketään saarnaajia.

    (Vanhalle ukolle vielä ojennukseksi - me naiset emme ole kaikille miehille seurakunnassa alamaisia - se kehotus kuuluu aviosäätyyn. Siksi jokaisen naisen kannattaakin valita tarpeeksi älykäs ja fiksu mies, jota voi kunnioittaa.)

    "Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?"

    kirkko niitä hylkii, ei me.

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78 kirjoitti:

    Mutta, kun Edellinen "vanha -akka" ryhtyikin haukkummaan meidän kristillisyyttämme ja vanhimpiamme julkisilla palstoilla. Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa.

    Lapin Maria osoitti Lestadiukselle sen korkeimman evankeliumin, jota ei painkoulut kyenneet valaisemaan. Naiset ovat olleet tärkeitä henkilöitä koko tämän uudenliiton ajan , mutta seurakunnan eteen heitä ei ole asetettu saatikka sitten julkiselle palstalle heitä panettelemaan. Tosin ei tuo Lapinmaan törky nimittely ole vierasta miespuolisille kirjoittajille.

    Tämä pitäisi kuulua enemmänkin moderaattorin tehtäviin kuin muille lukijoille. Minkälaisen kuva täällä annetaan ulkopuolisille, kun he käyvät täällä lukemassa näitä törkyjä.

    Kun täällä kerran ollaan niin uskonpuhdistuksen kannalla, niin miksi se ei näy täällä lainkaan, siis tuo puhdas sydämisyys ilman törkyä .

    Hedelmistä puu tunnetaan!!!. Vai löytyykö orjantappuroista sittenkin paremmat hedelmät ???

    ""vanha -ukko ""

    Sinulle pitää varmasti tuoda esiin , että vanhimmat ei ansaitse tuonmkaan vertaa
    asiaa, mitä luulet että Lapin veikoilla olisi ollut hyvää , jos katsomme että siihen
    tarvitaan julkinen palsta, otamme sen käyttöömme .

    Toisin kuin UT:n naiset,, ensin Maria , Jeesuksen sanat oli , että Marialla oli
    usko , ja siksi hän ensin näyttäytyi , Marialle ..

    toinen asia , oli että lapin Mariaa ei ollut , vaan hän oli Milla ! Galsdottrit tai noin .
    Jos tyttö sanoo että hän näki ja kuuli että LLL:n oli herännyt , olisi synti jos ei
    olisi auttanut korkeimman evankeliumin ..

    On aivan selvä , jos Lapinverikot ei tee muut , niin sekin on väärin että tulevat
    Puhumaan Ruotsin kirkon kohtalosta , koska eivät tiedä mitään Suomen
    kirkosta ja sen kohtalosta , sittenj kailotetaan. mitä on kuultu toisilta tiukilta.

    Et kai meinaa että uskonpudistus olisi vasta kännissä. Törky on lähtenyt
    teiltä jo viikkoa ennen kuin he tuli Sumeen , Puhdas sydämisyys olisi
    autuuden tuntomerrkkejä , Autuaita ovat puhdassydämiset , sillä he saavat
    nähdä Jumalan , Tämä oli kirjoitettu Matt. 5:8,

    Ks. Ps:24:4. Ps. 51:12. Ps. 73: 1,;Apt. 15:9 . ; 1 Kor , 13:12. ; Hebr. 12:14.
    ja , 1Joh. 3:2-3. ; Ilm. 22:4, , näistä pitää löytää oikeaa ohjetta .

    Nyt tulee asiasi esille Hedelmistä puu tunnetaan . mikä puu on kysymyksessä .
    ei kai vain se puu olisi omavanhurskaus , koska sitä on nyt paljon vilelty tämän
    lapin lähetyksen aikana , mitä opimme tästä ? No ainakin sen ettei sinulla ole
    ainakaan helponpaa kun minuilla , tällä tarkoitan sitä että ihmisen ei pidä luulla
    että ihmisella on yhtään helpompaa ..

    Vaan päin vastoin . Jeesukseen uskovat ovat maan suolana ja , 14.valona ; mutta jossuola käy mauttomaksi ; millä se saadaan suolaiseksi . ? Ei se enää kelpaa mihinkään muuhun kuin poisheitettäväksi ja ihmisiltä tallattavaksi ..

    Äänestä

  • mummo 57 kirjoitti:

    Minusta keskustelua asioista voi käydä sukupuolesta riippumatta, kunhan keskustelu käydään sovinnollisesti ja sivistyneesti.

    Päätin, etten kävisi tällä palstalla enää, mutta muutin mieltäni. Keskustelun tulis jatkua tavallisten seurakuntalaisten piirissä, koska kaikki päätökset koskettavat meitä rivikristittyjä.

    Olen kuunnellut saarnoja ja iloinnut lain ja evankeliumin selkeästä julistuksesta. Joitakin asioita olen jäänyt miettimään pidempään puolisoni kanssa. Jotkut asiat eivät ole minulle selvinneet edelleenkään....

    Pohdin erityisesti päätöstä komitean asettamisesta - ja sen työn tavoitteita. Jos olen oikein ymmärtänyt, tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisilla esikoislestadiolaiskristityillä olisi viettää ehtoollista omilla rukoushuoneillaan. Ja suorittaa kaste.

    Perusteita tutkimisille minun on vaikeaa hahmottaa ainakaan niillä suomalaisilla alueilla, missä kirkko on tarjoutunut järjestämään vanhan kaavan mukaisia ehtoollismessuja esikoislestadiolaisille ja missä kastetilaisuudessa pidättäydytään lukemasta "uutta" kasterukousta, joka on ymmärtääkseni kiistanalainen. Ymmärtäisin asian paremmin, jos kirkon taholta olisi laajaa vastustusta pyytämiimme palveluksiin haluamassamme järjestyksessä.

    KORJATKAA, JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

    Eli, olenko ymmärtänyt oikein sanoessani, että varsinaista omaa kirkkoa ei olla perustamassa eikä sakramenttiyhteydestä luovuta, mikäli se edellyttäisi kirkosta eroamista? Näin naisen järjellä olen käsittänyt, ettei sakramentin viettämistä erillisjärjestelyin ole mahdollista toteuttaa ruotsalaisen mallin mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä, koska meillä on Ruotsiin verrattuna aivan erilainen toiminta, joka määritellään kirkkojärjestyksessä ?

    Mutta voisiko olla mahdollista, että kirkosta eroamista odotettaisiin, mikäli erityisjärjestelyjä ei saaataisi enää toteutettua? Mikä olisi sitten uuden yhteisön kivijalkana? Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?

    Naisenakin pohdin asioita syvällisesti, murehdin, jos tämä asia erkaannuttaisi hyviä uskonystäviä toisistaan. Se voisi rikkoa perheenjäsenten välejä ja traumatisoida pitkäksi aikaa. Jumala meitä siitä varjelkoon.

    Mahdollisessa valintatilanteessa, jos sellaisen eteen joutuisimme -

    1)jäädäkö kirkon jäseneksi vai ei - siinä tilanteessa, missä kaikki olisi jo eri maiden saarnaajien kesken päätetty - voisi joutua valitsemaan rakastamiensa ystävien ja saarnaajien kanssa "samalle puolelle" jäämisestä ja hylkäämään "isiensä kirkon",( jolla on meille suomalaisille ollut tärkeää kansallistakin merkitystä meitä yhdistävänä tekijänä vaikeiden aikojen keskellä) tai sitten

    2)pysymään siinä kirkossa, jonka suurin osa näkee luopiokirkkona(alennustilassa se monin paikoin onkin, vaikka sen perustus ei ole muuttunut- eli edelleen tunnustuskirjat - vaikka yksittäiset papit opettaisivatkin väärin). Tämän päätöksen myötä kirkkoon jäävää voitaisiin luokitella vaikka Lapin saarnaajien vastustajaksi tai eriseuraa rakentavaksi.

    3) Kolmas vaihtoehto olisi sitten se, että kaikessa hiljaisuudessa ei puhuisi ajatuksistaan tai henkilökohtaisista päätöksistään kenellekään - jäisi yksin ja kaikkien hylkäämäksi


    Opillisilla asioilla on suuri merkitys asioista päätettäessä. Ei ole pahasta, jos keskustelemme siitä, miten olemme oman luterilaisuutemme ymmärtäneet - miten kasteen armoliittoon ottaminen, sen lupauksen vahvistaminen konfirmaatiossa ja ehtoollinen, on meille opetettu. On tärkeää, että tiedämme, mihin uskomme perustuu ja missä niistä perusteista on kirjoitettu. Rippikoulussa katekismus oli keskeinen Raamatun rinnalla. Niihin on syytä palata.

    En voisi myöskään ohittaa kirkon kansallista merkitystä - siinä ei ole kyse pelkästään traditioissa pitäytymisessä, sotainvalidin ja veteraanin lapsena sen ymmärrän isäni kokemusten kautta.

    Haluaisin myötämielisessä hengessä keskustella. Olen saanut paljon kuluneen lähetyksen aikana omiin tarpeisiini puheita kuunnellessa. Kiitän Taivaan Isää tästä hengellisestä kodistani, josta en halua mihinkään lähteä. En pelkää, koska uskon lähetysmiesten pohtivan asioita Jumalan Sanan valossa ja hakevan asiantuntijoilta apua oikeudellisissa kysymyksissä. Mutta keskustelua pitäisi käydä vapaasti - ilman, että mollaamme toisiamme tai ketään saarnaajia.

    (Vanhalle ukolle vielä ojennukseksi - me naiset emme ole kaikille miehille seurakunnassa alamaisia - se kehotus kuuluu aviosäätyyn. Siksi jokaisen naisen kannattaakin valita tarpeeksi älykäs ja fiksu mies, jota voi kunnioittaa.)

    Loppujen lopuksi näitä keskusteluja ei tarvitsisi käydä täällä laisinkaan,
    Vanha-ukko ottaa opetuksista vaarin eikä ryhdy mummojen kanssa väittelyyn. Olkaa nyt kuitenin seurakunnan Herralle alamaisia, niin kuin hänkin on alamainen sille joka on hänet lähettänyt-

    Äänestä

  • 77/0822 kirjoitti:

    "Toisin kuin uuden-testamentin naiset haudalla ja "Lapin Maria" nämä olivat osana edistämässä juuri meidänkin kohdalle tulevaa pelastuksen sanomaa."

    Missäs nämä mariat olivat lähes 2000-vuotta? Ykskaks ilmestyi jokin "Lapin Maria" rovasti Laestadiukselle! Mistä tämä lapinMaria oli syntien anteeksisaamisen vallan saanut?

    Kukahan sen "lapin Marian" oli vanhurskauttanut ...

    Äänestä

  • mummo 57 kirjoitti:

    Minusta keskustelua asioista voi käydä sukupuolesta riippumatta, kunhan keskustelu käydään sovinnollisesti ja sivistyneesti.

    Päätin, etten kävisi tällä palstalla enää, mutta muutin mieltäni. Keskustelun tulis jatkua tavallisten seurakuntalaisten piirissä, koska kaikki päätökset koskettavat meitä rivikristittyjä.

    Olen kuunnellut saarnoja ja iloinnut lain ja evankeliumin selkeästä julistuksesta. Joitakin asioita olen jäänyt miettimään pidempään puolisoni kanssa. Jotkut asiat eivät ole minulle selvinneet edelleenkään....

    Pohdin erityisesti päätöstä komitean asettamisesta - ja sen työn tavoitteita. Jos olen oikein ymmärtänyt, tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisilla esikoislestadiolaiskristityillä olisi viettää ehtoollista omilla rukoushuoneillaan. Ja suorittaa kaste.

    Perusteita tutkimisille minun on vaikeaa hahmottaa ainakaan niillä suomalaisilla alueilla, missä kirkko on tarjoutunut järjestämään vanhan kaavan mukaisia ehtoollismessuja esikoislestadiolaisille ja missä kastetilaisuudessa pidättäydytään lukemasta "uutta" kasterukousta, joka on ymmärtääkseni kiistanalainen. Ymmärtäisin asian paremmin, jos kirkon taholta olisi laajaa vastustusta pyytämiimme palveluksiin haluamassamme järjestyksessä.

    KORJATKAA, JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

    Eli, olenko ymmärtänyt oikein sanoessani, että varsinaista omaa kirkkoa ei olla perustamassa eikä sakramenttiyhteydestä luovuta, mikäli se edellyttäisi kirkosta eroamista? Näin naisen järjellä olen käsittänyt, ettei sakramentin viettämistä erillisjärjestelyin ole mahdollista toteuttaa ruotsalaisen mallin mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä, koska meillä on Ruotsiin verrattuna aivan erilainen toiminta, joka määritellään kirkkojärjestyksessä ?

    Mutta voisiko olla mahdollista, että kirkosta eroamista odotettaisiin, mikäli erityisjärjestelyjä ei saaataisi enää toteutettua? Mikä olisi sitten uuden yhteisön kivijalkana? Minua pelottaisi ajatus vuosituhansia vanhojen kirkkoisien päätösten hylkääminen kirkon tunnustuksesta ja sakramenttiopetuksesta?

    Naisenakin pohdin asioita syvällisesti, murehdin, jos tämä asia erkaannuttaisi hyviä uskonystäviä toisistaan. Se voisi rikkoa perheenjäsenten välejä ja traumatisoida pitkäksi aikaa. Jumala meitä siitä varjelkoon.

    Mahdollisessa valintatilanteessa, jos sellaisen eteen joutuisimme -

    1)jäädäkö kirkon jäseneksi vai ei - siinä tilanteessa, missä kaikki olisi jo eri maiden saarnaajien kesken päätetty - voisi joutua valitsemaan rakastamiensa ystävien ja saarnaajien kanssa "samalle puolelle" jäämisestä ja hylkäämään "isiensä kirkon",( jolla on meille suomalaisille ollut tärkeää kansallistakin merkitystä meitä yhdistävänä tekijänä vaikeiden aikojen keskellä) tai sitten

    2)pysymään siinä kirkossa, jonka suurin osa näkee luopiokirkkona(alennustilassa se monin paikoin onkin, vaikka sen perustus ei ole muuttunut- eli edelleen tunnustuskirjat - vaikka yksittäiset papit opettaisivatkin väärin). Tämän päätöksen myötä kirkkoon jäävää voitaisiin luokitella vaikka Lapin saarnaajien vastustajaksi tai eriseuraa rakentavaksi.

    3) Kolmas vaihtoehto olisi sitten se, että kaikessa hiljaisuudessa ei puhuisi ajatuksistaan tai henkilökohtaisista päätöksistään kenellekään - jäisi yksin ja kaikkien hylkäämäksi


    Opillisilla asioilla on suuri merkitys asioista päätettäessä. Ei ole pahasta, jos keskustelemme siitä, miten olemme oman luterilaisuutemme ymmärtäneet - miten kasteen armoliittoon ottaminen, sen lupauksen vahvistaminen konfirmaatiossa ja ehtoollinen, on meille opetettu. On tärkeää, että tiedämme, mihin uskomme perustuu ja missä niistä perusteista on kirjoitettu. Rippikoulussa katekismus oli keskeinen Raamatun rinnalla. Niihin on syytä palata.

    En voisi myöskään ohittaa kirkon kansallista merkitystä - siinä ei ole kyse pelkästään traditioissa pitäytymisessä, sotainvalidin ja veteraanin lapsena sen ymmärrän isäni kokemusten kautta.

    Haluaisin myötämielisessä hengessä keskustella. Olen saanut paljon kuluneen lähetyksen aikana omiin tarpeisiini puheita kuunnellessa. Kiitän Taivaan Isää tästä hengellisestä kodistani, josta en halua mihinkään lähteä. En pelkää, koska uskon lähetysmiesten pohtivan asioita Jumalan Sanan valossa ja hakevan asiantuntijoilta apua oikeudellisissa kysymyksissä. Mutta keskustelua pitäisi käydä vapaasti - ilman, että mollaamme toisiamme tai ketään saarnaajia.

    (Vanhalle ukolle vielä ojennukseksi - me naiset emme ole kaikille miehille seurakunnassa alamaisia - se kehotus kuuluu aviosäätyyn. Siksi jokaisen naisen kannattaakin valita tarpeeksi älykäs ja fiksu mies, jota voi kunnioittaa.)

    Miten voit sanoa että kirkko on alennustilassa ? 2500 ihmistä tekee diakoniatyötä ihmisten kanssa, jotka ovat vaikeissa elämäntilanteissa. Joka viikko sieltä jaetaan tuhansia ruokakasseja. Ovat maksaneet ihmisten lakupinoja kun rahat ja voimat ovat loppuneet. Herätysliikkeet elävät vain vastakkainasettelusta toisia yhteisjö vastaan. Kirkko joutuu ottamaan kantaa moniin asioihin, vetämään linjoja joita muut eivät joudu tekemään. Olen kateellinen siitäkin, että siellä KESKUSTELLAAN ! Enkä ole koskaan kuullut, että pappien puheitten takia siellä seurakuntalaisten lähisuhteet murenevat ja tuhoutuvat.

    Äänestä

  • pappa68 kirjoitti:

    Miten voit sanoa että kirkko on alennustilassa ? 2500 ihmistä tekee diakoniatyötä ihmisten kanssa, jotka ovat vaikeissa elämäntilanteissa. Joka viikko sieltä jaetaan tuhansia ruokakasseja. Ovat maksaneet ihmisten lakupinoja kun rahat ja voimat ovat loppuneet. Herätysliikkeet elävät vain vastakkainasettelusta toisia yhteisjö vastaan. Kirkko joutuu ottamaan kantaa moniin asioihin, vetämään linjoja joita muut eivät joudu tekemään. Olen kateellinen siitäkin, että siellä KESKUSTELLAAN ! Enkä ole koskaan kuullut, että pappien puheitten takia siellä seurakuntalaisten lähisuhteet murenevat ja tuhoutuvat.

    Juurikin näin !!

    Äänestä

  • Don Quixote kirjoitti:

    Sakramenttityöryhmän tavoitteena ei ole tutkia mahdollisuuksia sakramenttien järjestämiseksi rukoushuoneilla, vaan tutkia kaste- ja ehtoolliskaavoja, jotta ne täyttävät esikoislestadiolaisen opetuksen vaatimukset. Näin sanoi GP Joensuussa.

    Suurin päätös on jo tehty, luonnollisesti seurakuntaa kuulematta. Keskustelua ei tarvita eikä tulla käymään - ovathan kristilisyytemme wanhimmat varoittaneet että jotkut paisuneet ovat ennenkin yrittäneet kaataa kristillisyyden luterilaisuudella.

    Sinun seurakuntalaisena on nöyrästi ojentauduttava päätökseen, mikä ikinä se sitten onkaan, onhan se Pyhän Hengen, Lapin sekä Suomen saarnaajien yksimielisellä päätöksellä voimaan astunut. Toimeenpano enää puuttuu.

    Vastahakoisuus päätöksen kunnioittamisessa tullaan katsomaan ontumiseksi ja eriseuraksi, josta sinunkin pitäisi tehdä parannus.

    Kiitos rohkaisevasta viestistäsi. Oli mukavaa, kun antauduit keskusteluun. Paljastin tyhmyydessäni aivan omia ajatuksiani - Keskustelu on todella ilkeämielistä, ja toisen mollaaminen on sallittua.
    Täältä kannattaa pysyä poissa ja antaa samanmielisten ohjata muut pois.
    Ontuvana ja raajarikkonakin voipi päästä taivaaseen asti - parannusta ei voi tehdä sellaisesta asiasta, jota Pyhä Henki ei kirkasta synniksi.
    Onkos joka paikassa tällaista - ei siis oikeasti keskustella? Ymmärsin edellisen kirjoittajan satiirin tekstistä - minua vain loukkasi se, koska en odottanut täystyrmäystä taas.

    Mutta eipä sitten muuta - keskustelkaapa te täällä. Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille.

    Äänestä

  • Vanha-ukko 78. kirjoitti:

    Loppujen lopuksi näitä keskusteluja ei tarvitsisi käydä täällä laisinkaan,
    Vanha-ukko ottaa opetuksista vaarin eikä ryhdy mummojen kanssa väittelyyn. Olkaa nyt kuitenin seurakunnan Herralle alamaisia, niin kuin hänkin on alamainen sille joka on hänet lähettänyt-

    Vanhalle papalle vielä terveiset - kaikki mummotkaan eivät sorru kanssasi väittelyyn. Jonkinlaista tasoa sitä odottaa.

    Äänestä

  • mummo57 kirjoitti:

    Kiitos rohkaisevasta viestistäsi. Oli mukavaa, kun antauduit keskusteluun. Paljastin tyhmyydessäni aivan omia ajatuksiani - Keskustelu on todella ilkeämielistä, ja toisen mollaaminen on sallittua.
    Täältä kannattaa pysyä poissa ja antaa samanmielisten ohjata muut pois.
    Ontuvana ja raajarikkonakin voipi päästä taivaaseen asti - parannusta ei voi tehdä sellaisesta asiasta, jota Pyhä Henki ei kirkasta synniksi.
    Onkos joka paikassa tällaista - ei siis oikeasti keskustella? Ymmärsin edellisen kirjoittajan satiirin tekstistä - minua vain loukkasi se, koska en odottanut täystyrmäystä taas.

    Mutta eipä sitten muuta - keskustelkaapa te täällä. Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille.

    Anteeksi, jos satiirini loukkasi. Kärki ei ollut todellakaan sinuun kohdistettu. Sillä pyrin kuvaamaan henkeä, jossa tärkeitä päätöksiä tehdään: noudatat Lapinmaan päätöksiä, tai sitten itket ja noudatat.

    Itse en saanut yhtään mitään viime lapinlähetyskierrokselta, vaikka kuuntelin yli puolet saarnoista. Lapinluottamuksen vaatiminen, ihmisopit ja Lutherin opetuksista poikkeavat raamatunselitykset loistivat niin voimakkaasti saarnoissa, etteivät mahdolliset evankeliumin muruset enää lämmittäneet. Kaiken kukkuraksi, luottolähetysmiehet pettivät raskaasti. Olo onkin harvinaisen kamala tämän kierroksen jälkeen. Hyi saasta sentään mitä kieroa peliä siellä pelaavat!

    Äänestä

  • pappa68 kirjoitti:

    Miten voit sanoa että kirkko on alennustilassa ? 2500 ihmistä tekee diakoniatyötä ihmisten kanssa, jotka ovat vaikeissa elämäntilanteissa. Joka viikko sieltä jaetaan tuhansia ruokakasseja. Ovat maksaneet ihmisten lakupinoja kun rahat ja voimat ovat loppuneet. Herätysliikkeet elävät vain vastakkainasettelusta toisia yhteisjö vastaan. Kirkko joutuu ottamaan kantaa moniin asioihin, vetämään linjoja joita muut eivät joudu tekemään. Olen kateellinen siitäkin, että siellä KESKUSTELLAAN ! Enkä ole koskaan kuullut, että pappien puheitten takia siellä seurakuntalaisten lähisuhteet murenevat ja tuhoutuvat.

    Pappa on ihan oikeassa. Ihmettelen minäkin kuinka omassa herätysliikkeessäni on tultu aivan umpisokeiksi, ja uskomattoman röyhkeiksi.

    Ei mitään häpyä, kerta kaikkiaan!

    Äänestä

  • Don Quixote kirjoitti:

    Anteeksi, jos satiirini loukkasi. Kärki ei ollut todellakaan sinuun kohdistettu. Sillä pyrin kuvaamaan henkeä, jossa tärkeitä päätöksiä tehdään: noudatat Lapinmaan päätöksiä, tai sitten itket ja noudatat.

    Itse en saanut yhtään mitään viime lapinlähetyskierrokselta, vaikka kuuntelin yli puolet saarnoista. Lapinluottamuksen vaatiminen, ihmisopit ja Lutherin opetuksista poikkeavat raamatunselitykset loistivat niin voimakkaasti saarnoissa, etteivät mahdolliset evankeliumin muruset enää lämmittäneet. Kaiken kukkuraksi, luottolähetysmiehet pettivät raskaasti. Olo onkin harvinaisen kamala tämän kierroksen jälkeen. Hyi saasta sentään mitä kieroa peliä siellä pelaavat!

    Sanos muuta. Itse en edes kuunnellut, tiesin jo entuudestaan mitä on tulossa.
    Onni on, ettei kenelläkään ole velvollisuutta uskoa ihmisoppeihin, eikä elää
    kenenkään sormista autuutta imien. Tie valmis on, hän on Jeesus. Muuta tietä ei ole eikä tule, vaikka kuka yrittäisi.

    OLemme saaneet lahjaksi vanhurskauden sen lunastuksen kautta joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Aameen! Jumala varjelkoon ettei kukaan heikkouskoinen menettäisi uskoansa ja kruunuansa näiden ihmisoppien myllerryksessä.

    Äänestä

Tutkikaa es. lestat raamattua ja verratkaa lapin "kiimamiesten" puheisiin.. hölö hölö juttua lapista.

Äänestä
  • Juuri näin on meneteltävä, muutoin on hukassa.

    Äänestä

Iältään nämä poikaset oli 76 69 67 sekä 63 aikamiehiä siis

Äänestä
  • niin ,GP. oli 76.
    .. Lars.L. oli 69 .
    ....H,G, ,,on 67 .
    ....Om. ...on 63,

    Kiitos vinkistä .

    Äänestä

  • Leiff, kirjoitti:

    niin ,GP. oli 76.
    .. Lars.L. oli 69 .
    ....H,G, ,,on 67 .
    ....Om. ...on 63,

    Kiitos vinkistä .

    Väitätkö että GP on 76.

    höpöhöpö

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


vanha-akka kirjoitti:

Nuoria poikasia oli lapin "vanhimpina" joilla ei ole kirkastunut uskon ja sakramentin todellisuus, täyttä mielivaltaa ja hengellistä väkivaltaa. Lahkotouhua.

Jos ihmiset välittää jotain niin liikkeessä tapahtuu hajaannus-
Toivottavasti tästä äänestetään demokraattisesti, niinkuin Jeesuksen seurakunnassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu