Mitenkäs tämä: kuollut isämme oli muutama vuosi sitten alle vuoden naimisissa jonkun naisen kanssa, ilman avioehtoa, kuinkas muuten. Isä kuoli nyt. Silloinen liitto päättyi eroon naisen hakemuksesta kestettyään vain 4 kk. Onko tällä naisella nyt avio-oikeutta lainkaan isäni omaisuuteen? Tiedän että alle 2 v avioliitoissa avio-oikeus sovitellaan pienemmäksi, mutta miten näin lyhyen kanssa, voiko sitä olla lainkaan?
Avio-oikeus kun liitto kesti alle vuoden
yksiplusviisi
7247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
> Tiedän että alle 2 v avioliitoissa avio-oikeus sovitellaan pienemmäksi
"Tiedät" väärin. Mitään sovittelua ei tehdä automaattisesti, vaan sitä pitää aina hakea, ja jokainen juttu ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon juuri kyseisen avioliiton olosuhteet.
Eikö isäsi ja tämän hänen ex-vaimonsa välillä siis suoritettu omaisuuden ositusta silloin, kun avioero astui voimaan? Jos ei, niin ositus on tehtävä nyt isänne kuolinpesän ja tämän ex-vaimon välillä. Ex-vaimo on tällä hetkellä kuolinpesän osakas.
Lähtökohtana on, että ex-vaimolla on avio-oikeus kaikkeen isänne omaisuuteen (paitsi jos isänne on saanut perintönä tai lahjana jotain niin että perinnönjättäjä tai lahjan antaja on nimenomaisesti määrännyt että saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön tai lahjaan). Osituksessa otetaan huomioon se varallisuus ja velat, mitä isällänne ja tällä naisella oli sinä ajankohtana, jolloin avioerohakemus (I vaihe) toimitettiin käräjäoikeuteen. Siis jos isänne on kovasti rikastunut avioeron jälkeen niin sitä ei oteta huomioon osituksesa.
Kaikki varat ja velat lasketaan yhteen, summa jaetaan puoliksi ja puolet siitä on siis tuon ex-puolison omaisuutta; toisen puolen peritte te.
Tuota tasajakoa voidaan sitten teidän hakemuksestanne alkaa sovitella. Teidän on tehtävä asiasta kanne käräjäoikeuteen.
Melko varmasti ositusta päädytään sovittelemaan jonkin verran, syynä avioliiton lyhyt kesto (ja jos tämä ex-vaimo oli isäänne huomattavasti köyhempi). Mutta automaattista se ei siis ole.
>>Kaikki varat ja velat lasketaan yhteen, summa jaetaan puoliksi ja puolet siitä on siis tuon ex-puolison omaisuutta; toisen puolen peritte te.
"Jos kuitenkin ositus on "muutama vuosi sitten" avioeron jälkeen toimitettu, sitä tuskin enää voidaan sovitella. Vaatimus olisi tullut esittää kohtuullisessa ajassa osituksen jälkeen, eikä kohtuullinen aika ole muutamia vuosia."
Mutta jos ositus olisi toimitettu avioeron jälkeen, ja tämä puheena oleva isukki olisi sitten kuollut sanotaan vaikka kuukautta myöhemmin, niin ei kai ositusta sittenkään voisi mitenkään enää sovitella vaikka aikaa olisikin kulunut vain kohtuullisesti? Ei kai perillisilllä ole mitään lain suomaa oikeutta jälkikäteen sovitella ositusta, jota avioeronnut itse ei (mistä syystä tahansa) ole halunnut sovitella?
Vai ymmärsinkö tuon kappaleen tarkoituksen väärin (mikä on tietysti paljon mahdollista)?
Jos isukki olisi kuollut kuukauden päästä osituksesta, hänellä olisi ollut vielä aikaa vaatia osituksen sovittelua. Pesänjakajan toimittamassa osituksessa aika olisi ollut 6 kk, sopimusosituksessa kohtuulliseksi katsottava aika. Jos siis isukki olisi kuollut tuona aikana, isukin perillisillä olisi ollut käytettävänään sama isukilta kesken jäänyt aika. Jos aika oli jo isukilta umpeutunut, eivät perilliset enää uutta aikaa olisi itselleen saaneet.
Jos isukki olisi osituksen hyväksynyt, eivät perilliset tietenkään olisi voineet sovittelua vaatia.
os isukki olisi kuollut kuukauden päästä osituksesta, hänellä olisi ollut vielä aikaa vaatia osituksen sovittelua
Jos isukki olisi osituksen hyväksynyt, eivät perilliset tietenkään olisi voineet sovittelua vaatia.
Siis... jos isukki on pistänyt puumerkkinsä ositussopimukseen niin eikö se nimenomaan merkitse osituksen hyväksymistä? Vai pitäisikö vielä erikseen laatia ja allekirjoittaa proopuska?
Vai onko joku tapa tehdä ositus niin että perillisille jää bonus riitauttaa ositus?
Avioliittolaki 103 b § 3 mom.
"Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa."
Tarkemmin ks. Välimäki, Osituksen sovittelu, Helsinki 1995, s. 313 "Sovittelun vaatiminen sopimusosituksen kohtuullistamiskanteella".
Mikä on soituksen tekoaika laissa erolssa, kuolemasta.