Kun heidän entinen yhteinen kotinsa lietsoo mustasukkaisuutta

ei hyvältä vaikuta. Sulla se ongelma on, ei miehellä. Et kehtais sälyttää oman pääs ongelmia miehen niskaan, joka luopunut joistain tavaroistakin sen takia että sun kupolia ne tavarat nakertanut. Aika hyvin tollaselta huonon itsetunnon omaavalta eukolta.

Toivottavasti tulet järkiisi, tai sítten se mies tulee järkiinsä.

Tiedän, että ongelma on mussa. Vai näetkö jossain välissä tekstiä lauseita "Kuinka saan mieheni myymään asuntonsa?" tai "Mikä miestä vaivaa?".

Keskusteluni pointti oli, että miten saan oman pääni selkenemään! En ole mikään kiukutteleva kakara ja käy joka päivä joka tavaraa läpi huutaen miehelleni. Kätken suurimman osan ajatuksistani, koska TIEDÄN OLEVANI EUKKO, jos niin tekisin.

Ihana kuulla etten ole ainut jota *****taa miehen ja hänen ex:n kanssa ostama talo!! Tunnen samoin kuin sinä, mies tyhjensi talosta suurimman osan ex:n kanssa hankituista tavaroista ja siltikään olo ei helpota. Tapetit ottaa ehkä eniten päähän...ne on ihan äärettömän rumat, synkät ja ex:n valitsemat...siis ehdottoman ällöt. Jonain päivinä on helpompi katsella seiniä ja toisinaan ei ole helppoa laisinkaan..ja tuo että olet korvaamassa naista hänen lähdön jälkeen, välillä minustakin tuntuu siltä, mutta se ei ole niin. Eikä se varmuus tule mistään muualta kuin sinun itsesi sisältä..minullakin vielä vähän hakusessa, mutta kyllä me kumpikin tästä selvitään!! :)

Mutta joo, lapsellista ja suoraan sanottuna naivia käytöstä, mutta minkä ihmeen sille voi että kuvittelee näkevänsä heidät joka paikassa yhdessä ja niin äärettömän onnellisina...tuskin tosin oma mieheni onnellinen oli ex:n kanssa, mutta kun taloa ei ole ostettu minun kanssani...siitä se varmaan omalla kohdallani johtuu.

Ole rehellisesti EUKKO, saatte ainakin puhuttua siitä mikä pännii, se toimi meillä...tosin kakaramaisen käytökseni jälkeen, mutta selvisipähän minullekin se mikä minua pänni, eli se että en ollut se jonka kanssa sitä ihanaa elämää elettiin, etten ollut se jonka kanssa talo ostettiin, etten ollut se joka jne.. Nyt elämä on helpompaa vaikkakin osa tavaroista edelleen muistuttaa hänen ex:stään...mutta ne muistuttavat vain minua, ei miestäni.

Älä syytä itseäsi, eikä se varmaankaan johdu epävarmuudesta vaan käsittelemättömistä tunteista, puhumattomista asioista. Ei miehesi ex lähtenyt onnellisesta suhteesta yhtäkkiä kävelemään, onglemia suhteessa ainakin hänen mielestään oli kun kerran lähti. Nyt vain nautit omasta suhteestasi, keskustele aina tilaisuuden tullen ja näytä rakkautesi...sitähän se epävarmuus, kakaramainen käytös jne. ovat; Rakkautta ja pelkoa rakkaan menettämisestä!

Rohkeasti kohti huomista, tuo omia sinun näköisiä tavaroita, luo uudet muistot ja ulkonäkö hänen kotiinsa, hyvä siitä tulee!

Tsemppiä ja ihanaa kesää!

Kiitos ihanasta viestistä! Piristi oloa tosi paljon! :)

Kyllä mäkin parhaimpina hetkinäni muistan, että onhan meillä jo paljonkin yhteisiä asioita ja muistoja. Paljon sellaista, mitä ollaan saatu jo tässä ajassa aikaan. Ja ettei ne tunteet jää tavaroihin. Voi sitä varmaan joskus satunnaisesti tulla mieleen, että "mistähän ostin tänkään kupin.. ainiin eksän kanssa kirpparilta", mutta ehkä se on vain toteamus enää, ei mitään haikailua..

Leuka pystyssä eteenpäin! Kiitos vertaistuesta!

Jatkat tuota, kunnes miehesi kyllästyy ja löytää toisen..