Panikointi nukahtaessa

Oon 16v tyttö ja olen kärsinyt 3kk paniikkihäiriöstä. Päivät sujuvat hyvin mutta illalla nukkumaan mennessä oireet tulee.. ei uskalla rueta nukkumaan kin pelkää että ei heräisi emää. Olen saanut rauhottavaa,joka on auttanut minut rauhoittumaan iltaisin. Mietin nytkin koko ajan että onkohan minulla joku muu vakavampi sairaus. Rintaapuristaa,painaa,vihloo se nostattaa pelon valtavan pelon ja se vain pahenee kroppa menee vähänniinkuin lukkoon. Olen googlettanut joka ikisen sairauden ja sitä mukaa kun oörn lukenut niin niitä oireita tuler minulle. Pelkään valtavasti sitä että saisin sydänkohtauksen. Olisi todella mukava saada vertaistukea.

Hei! kokemusta on samasta asiasta, noin reilu vuosi sitten kärsin samanlaisesta ongelmasta. Elämäni oli aika sekaisin ja kaikki asiat kaatuu kerralla päälle. Aina kun olin menossa nukkumaan, ja kerkesinkin nukkua hetken, niin heräsin kuristavaan ja ahdistavaan tunteeseen.. tuntui, että en saa happea ja keuhkot painuu kasaan. ja sitä myöten tuli sitten paniikkikohtauksia. Kerron miten selvisin. Joka ilta n, puolen vuooden ajan, sanoin itselleni ennen nukkumaan, menoa. "ei mitään hätää, nuku vaan rauhassa" . kuulostaa varmaan tyhmältä mutta se oikeesti toimi!! JA nyt reilun vuoden päästä, mulla ei oo ollu mitään ongelmaa nukkumisen kanssa, eikä mun oo tarvinut syödä minkäänlaisia lääkkeitä. Uskon vakaasti, että vain sinä itse voit vaikuttaa siihen annatko pelkojen hallita sun elämää vai hallitsetko sitä itse. tässä lyhkäne versio omasta kokemuksesta! Toivon,että saat oman tilanteen hallintaan! Tsemppiä! :)

Noita oireita on monella. Mua auttaa lukeminen ennen nukahtamista ja tekee vaikka hengitysharjoituksen. Melotoniinia kannattaa kokeilla ennen rauhoittavia nukahtamiseen.

mä oon niin puhki tään sairauden takia että entiiä mitä teen.. pelkään kuolemaa ja itken kuoleman takia mutta silti haluisin vaan pois että tää tuska loppuisi? olisipa edes joku ihminen joka kokee asamaa kun minä joku jolle voi soittaa kun kohtausiskee. se auttaisi niin paljon . :/ en osaa kirjoittaa mitä tunnen tai ajattelen..

Ensinnäkin tämä on ihan normaalia paniikkihäiriössä. Onko elämässä tapahtunut jotain suuria muutoksia? Itselle tuli lapsi ja paniikit. Oman itseni, lapseni tai jonkun lähimmäisen menetyksestä. Löysin jonkunlaisen avun meditoimisesta. Seuraavaksi pitäisi ottaa askel ja puhua asiasta neuvolassa. Nyt olen jotenkin saanut itseni hallintaan. Kohtaukset ovat ihan hirveitä, tiedän sen. Saatoin kävellä pitkin asuntoa yöllä (välillä vieläkin) kun paniikki iski yöllä.

joogaa hengitysharjoitus auttaa mieltä rauhoittumaan/rentoutumaan. pieni vaiva, mut suuri hyöty! opamox auttaa mut ei kannata ottaa joka päivä. kuoleman pelko juttuja on kaikilla jossain vaiheessa elämää, mut ne menee ohi iän myötä.

Iän myötä oppii paremmin hyväksymään kuoleman. Ite oon viisikymppinen. Nuorempana mulla ja parilla kaverilla oli samoja ajatuksia, mut ne ei enää häiritse. Ahdistushäiriöön liittyy pelkoa. Kyllä perinteiset liikunta, ruokavalio, jooga, harrastukset, ystävät jne...sitä lieventävät.