Ihanat isit, mistä johtuu yleinen kiinnostuksen lopahtaminen puolisoon lapsen myötä? Johtuuko tämä siitä että ette näe enään naisena puolisona vaan pelkästään äitinä? Onko jotain mitä nainen voi tehdä asian eteen?
Parisuhteesta.
Kiitollinen
4251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos kyseistä ilmiötä esiintyy niin usein syynä on se että äiti keskittyy pitkälti
lapseen ja unohtaa naisellisuutensa. Kyllä se siitä kun lapsi vähän kasvaa. Ehkä..
Miksi se ylimääräinen n-kirjain täytyy laittaa enää-sanan perään? Kerro, mistä moinen tapa? Ei tietääkseni ole murresana.
Kerron tähän oman kokemuksen, en tiedä onko siitä aloittajalle hyötyä. Olimme intohimoisia rakastavaisia kaksi vuotta. Sitten sain lapsen ja kohta seksi lopahti ja muukin läheisyys. Ei ollut vieraita naisia ja muutenkin mies oli hyvä isä ja huolehti perheestä esimerkillisesti.
Mietin syntyjä syviä. Mieheltäni oli isä kuollut kun hän oli ollut 3-vuotias. Äiti oli hylännyt hänet kasvatiksi sosiaalihuollon etsimään perheeseen 11 vuotiaana, koska uusi mies ei hyväksynyt. Mieheni halveksi äitiään, ehkä oli vähän syytäkin, oli pari aviotonta lasta. Kukapa meistä on oikea tuomitsemaan, itse vain panin pöperöt pöytään kun anoppi piipahti, ei mitään erityisiä tunteita.
Päättelin että siinä vaiheessa kun minusta tuli äiti, hänelle muistui nuo lapsuuden ajat. Koin että hän saattoi jopa vähän inhota (ehkä vähättelyä joukossa) minua enemmän kuin haluta. Mutta erota hän ei halunnut. Niin jatkettiin siihen asti että lapset lähtivät kotoa. Oli kuitenkin paljon onnellista aikaa, enkä mitenkään ole katkera.
Nyt on ollut uusi suhde melkein monta vuotta, seksi on ihanaa ja on hienoa olla haluttu. Mitään en jättäisi elämättä.
Komppaan ensimmäistä kommentoijaa. Monesti käy niin, että se puoliso lopettaa itse sen isin huomioimisen, kun keskittyy vauvaan/lapseen. Toisaalta ihan ymmärrettävää, mutta vaatii paljon mieheltä jatkaa huomioimista, jos ei ollenkaan saa vastakaikua tai vaimo on koko ajan kuin myrskyn merkki.
Ainakin omalla kohdalla kyseessä oli ohimenevä ilmiö. Lapset kun varttuivat ja rupesivat nukkumaan kokonaisia öitä, niin jäi sitä aikaakin enemmän. Samoin ne (harvat) kerrat kun saatiin lapsille hoitaja, niin mentiin johonkin toiseen kaupunkiin ja yövyttiin hotellissa, niin kyllä se intohimo ja huomioiminen sieltä heräsivät heti.
Tarvitsee vain jaksaa sitä arkea ja nauttia siitäkin.