Olen jo aiemmin suorittanut tekniikan insinööritutkinnon, mutta omalta alalta ei töitä löydy, ei sitten millään. Kaikki harvatkin paikat menee joko filosofian maistereille, tai usean vuoden työkokemuksen omaaville. Tai suhteilla toimitusjohtajan serkkutytön kummilapselle, joka hyppää töihin suoraan peruskoulusta.
Niinpä tästä syystä ajattelin vaihtaa täysin toiselle alalle ja yksi kiinnostuksen kohde on sähköala. Jolle ei (toivottavasti) kouluttamattomat pääse edes suhteilla.
Katselin opintosuunnitelmasta, että saisin aiemmasta insinööritutkinnosta johtuen hyväksiluettua matematiikkaa, fysiikkaa, kieliä ja muita perusopintoja noin 55op. Eli jäljelle jäisi harjoittelu opinnäytetyö = 45op, jotka suoritetaan omalla ajalla. Eli käytännössä kursseja pitäisi käydä siis 140op. Jos pitää oikein kiirettä, eikä päällekkäisiä kursseja ole paljoa, niin teoriassa voisin saada sähköinsinöörin tutkinnon kouraan noin 2 - 2,5 vuodessa.
Tästä kuitenkin heräsi pari kysymystä ja kummastus, että miten sähköalasta melkoisen pihalla oleva tyyppi (ainakin sähköasentajiin verrattuna) oppii 2,5 vuodessa samanlaisen ammattipätevyyden kuin esim. ammattikoulun käynyt sähköasentaja, joka kouluttautuu sen jälkeen sähköinsinööriksi? Eli on opiskellut sähköalaa 3 vuotta (ammattikoulussa) 4 vuotta (ammattikorkeakoulussa), eli yhteensä 7 vuotta, kun minä (ja kuka tahansa sähköinsinööri) olisi tuossa tapauksessa opiskellut vasta 2,5 vuotta.
Eroaako sähköasentajan perustutkinto ja sähköinsinöörin tutkinto sitten jotenkin radikaalisti toisistaan? Amiksessahan syljeksitään suurin osa tunneista kattoon ja kääritään sätkiä, mutta silti tuntuu hurjalta, että opetellaan 6-7 vuoden asiat parissa vuodessa. Käsittääkseni sähköinsinööritutkintoon ei tarvita aiempaa kokemusta sähköalalta.
Virtaa kyllä riittäisi, kun olen lopen kyllästynyt nykyisen alan työllisyyteen ja sähköalalla luulisi pääsevän teollisuuteen, kun moni sähköalan ammattilainen siirtyy eläkkeelle lähivuosina.
Niinpä tästä syystä ajattelin vaihtaa täysin toiselle alalle ja yksi kiinnostuksen kohde on sähköala. Jolle ei (toivottavasti) kouluttamattomat pääse edes suhteilla.
Katselin opintosuunnitelmasta, että saisin aiemmasta insinööritutkinnosta johtuen hyväksiluettua matematiikkaa, fysiikkaa, kieliä ja muita perusopintoja noin 55op. Eli jäljelle jäisi harjoittelu opinnäytetyö = 45op, jotka suoritetaan omalla ajalla. Eli käytännössä kursseja pitäisi käydä siis 140op. Jos pitää oikein kiirettä, eikä päällekkäisiä kursseja ole paljoa, niin teoriassa voisin saada sähköinsinöörin tutkinnon kouraan noin 2 - 2,5 vuodessa.
Tästä kuitenkin heräsi pari kysymystä ja kummastus, että miten sähköalasta melkoisen pihalla oleva tyyppi (ainakin sähköasentajiin verrattuna) oppii 2,5 vuodessa samanlaisen ammattipätevyyden kuin esim. ammattikoulun käynyt sähköasentaja, joka kouluttautuu sen jälkeen sähköinsinööriksi? Eli on opiskellut sähköalaa 3 vuotta (ammattikoulussa) 4 vuotta (ammattikorkeakoulussa), eli yhteensä 7 vuotta, kun minä (ja kuka tahansa sähköinsinööri) olisi tuossa tapauksessa opiskellut vasta 2,5 vuotta.
Eroaako sähköasentajan perustutkinto ja sähköinsinöörin tutkinto sitten jotenkin radikaalisti toisistaan? Amiksessahan syljeksitään suurin osa tunneista kattoon ja kääritään sätkiä, mutta silti tuntuu hurjalta, että opetellaan 6-7 vuoden asiat parissa vuodessa. Käsittääkseni sähköinsinööritutkintoon ei tarvita aiempaa kokemusta sähköalalta.
Virtaa kyllä riittäisi, kun olen lopen kyllästynyt nykyisen alan työllisyyteen ja sähköalalla luulisi pääsevän teollisuuteen, kun moni sähköalan ammattilainen siirtyy eläkkeelle lähivuosina.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin ja pitää vielä lisätä se, että tiedän, ettei ammattipätevyyttä löydy kirjoista ja kansista, vaan se saadaan työelämässä. Että jos opiskelisin sähköinsinööritutkintoa vuoden, joko siinä vaiheessa pääsisi alan töihin harjoittelemaan?
Jos tästä vielä lähden amk:n opiskelemaan, niin muutaman asian tekisin toisin kuin ensimmäisellä kerralla. Enää en tekisi sitä virhettä, että suorittaisin puolet työharjoittelusta hanttihommissa, vaan kaiken pitäisi olla omalta alalta. Enkä enää heittäisi muistiinpanoja roskakoriin välittömästi tentin jälkeen, vaan säilyttäisin siististi kansiossa työelämää varten. Enkä valitsisi niitä kaikkein helpoimpia ja mielenkiintoisimpia kursseja, vaan ne, joista on eniten hyötyä työnhaussa.