Sain ensimmäisen epilepsiakohtaukseni puoli vuotta sitten , jonka seurauksena todettiin aivokasvain. Siitä lähtein elämä on mennyt kuin sumussa ja tuntuu,että tervettä päivää ei enää ole. Kasvain poistettiin, ilmeisesti onnistuneesti.(ensimmäinen kuvaus pian),mutta sen seurauksena sairastuin epilepsiaan,.
Kohtaus, jonka sain (2vkk sitten) oli raju. Kouristeluja ja tajunnanmenetys pitkäksi aikaa.Kohtaus tuli niin pian etten ehtinyt ennakoida ollenkaan.Onneksi en ollut yksin.
Nyt pelkään seuraavaa kohtausta kokoajan. En uskalla jäädä olenkaan yksin ja tarkkailen kokoajan itsenäni milloin mahdollisen kohtaus olisi tulossa.
Elämästä on suoraan sanottuna tullut yhtä helvettiä! Miten tästä eteenpäin? Tuleeko elämä olemaan jatkuvaa pelkoa ja sopeutumista? Voiko enää haaveilla tavallisesti elämästä ja arkista ilonaiheista?
Sopeutumisvaikeuksia
4
179
Vastaukset
- Tottunut jo
Kohtaukset on tullakseen jos tulee ei mahd kohtauksen tulemista kannata murehtia eikä asiasta masentua.
- kokenutkans
Mieti mitä positiivista tässä kuitenki on. Olet (ilmeisesti) parantunut syövästä ja saat elää edelleen.
Epilepsia laittoi minulla elämän uuteen uskoon, mutta ennemmin tämä kuin esim. ms-tauti tai syöpä! Epilepsia ei estä elämistä, välillä vain saattaa hieman hidastaa ;)
Mutta. Noita samoja kysymyksiä meistä jokainen käy läpi. Tässäkään tapauksessa mikään muu ei auta kuin aika. Aika näyttää millainen on kohtaustasapainosi, sitä ei voi kukaan ennustaa. Paljon on kii myös itsestäsi. Älä anna tämän alkaa hallita elämääsi, vaan mene ja tee asioita niin kuin ennenkin.
Toki alku shokki on normaalia mut ajan myötä kyllä sopeudut ja totut tähän, toivon mukaan. Voit myös pyytää neurologilta lähetettä psykiatriselle puolelle ns. kriisi apuun. - epileptikkotyttö
Aluksi kohtauksia voi tulla ihan yllättäen, mutta kun on löydetty sopiva lääkitys niin kohtauksetkin tasoittuu tai voi loppua kokonaan! Kyllähän se vie oman aikansa tottua kohtauksiin, mutta jonkin ajan päästä osaat jo ennakoida niitä. Ei missään tapauksessa kannata ottaa stressiä tai pelätä epilepsiaa koska sehän niitä kohtauksia voi laukaista. Itse sairastuin epilepsiaan 3 vuotiaana ja olen nyt 15. Kaiken kanssa oppii elämään. Tsemppiä sulle ja kyllä elämä alkaa kohta helpottaa :)
- vihreäbanaani
Näin 11vuotta sairastaneena ja nyt 24vuotiaana voin sanoa suoraan, että on täysin mahdollista elää normaalia elämää! :) Itse käyn kokopäivätyössä sähkömiehenä, ajan autoa, juon alkoholia (joo on huono esimerkki, mutta ei tämä sairaus sitäkään estä!). Teen siis mitä tahansa mi muutkin tekee :) Toki ammattikuskina en voi työskennellä mutta ei se mulle niin iso juttu ole. 13 vuotiaana unelma oli että voisin joskus olla ammattilentäjä, mutta aina ei mee nallekarkit tasan :D Nyt vaan kovasti tsemiä, pää pystyyn ja kohti uusia haasteita! :)
Ps. Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5833868Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483318- 382791
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662749Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192134- 322081
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121967- 291855
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171800Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471749