Rakastuin aikoinani... mihin.. olemukseesi, silmiisi... kaikeen mahdollisuuksiin, siihen kun istuit viereeni.. katsoit muualla kauniisti,, miten kaunis voi rumasti katsoa? se huokui, vai huokuiko vain sydämmeeni,, huomasitko sen miten aorttani laajeni, hiki pisarani lauloi iholla omaa säveltä, kirjoitti nuotteja, minkä olomassaolosta ei tiennyt, mitkä tuntui kuin viimeiseltä sydämmelliseltä sykkeeltä ja korkealta, kuin veren paineelta.. Heitänkö hengen vai heitänkö toivon.. aivan sama.. pallo.? jos se on sydämmen muoitoinen, se on meillä kaikilla...
Stone in
my h e..a..r?
3156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja kaunista.
Hieno kappale,vaikuttava, kuten viestisikin.
Viimeinen lause ei auennut mulle. muuten voisin samaistua tuntemuksiin.
Sinussa asuu pieni runoilija.
Satua tossa mietin kuin... missä en, lähinnä positiivisessa. Saas nähä mitä tuleman pitää