Itseasiassa aivan hemmetin herkkä. Ainahan sen olen tiennyt.
Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, ettei herkkyydellä ole mitään tekemistä heikkouden kanssa. Saati huonouden.
Yksi elämäni suurimpia oivalluksia.
Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, ettei herkkyydellä ole mitään tekemistä heikkouden kanssa. Saati huonouden.
Yksi elämäni suurimpia oivalluksia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä olisin toivonut,että olisin hoksannut aikasemmin,että se ei ole normaalia olla todella herkkä,olisin säästynyt paljolta.
Herkkyys on sekä lahja että taakka.
Herkkä ihminen vaistoaa niin herkästi että joskus se on raskasta.
Mutta toisaalta se on myös lahja ja osaa olla empaattinen sen myötä.
Herkkä saattaa olla ihan hukassa itsensä kanssa. Mutta kun oivaltaa tiettyjä asioita ja hyväksyy ne, herkkyyden kanssa oppii elämään.
Voi antaa suojakuoren rauhassa rapistua ympäriltään.
Mieluummin herkkä kuin paatunut, tai mikä onkaan herkän vastakohta??? Ei tu ny mieleen...
Hyvä, jos oot huomannu. Itse kärsin herkkyydestäni ja monesti joudun kovettamaan itseni tietyissä tilanteissa totaalisesti. Mitenköhän sen asian kanssa oppisi tulemaan toimeen, ettei aivan tarvitsisi erakoitua tai että edes tuntisi olonsa joskus ihmisten keskellä luontevaksi omaksi itsekseen. Harvoin sellaisia tilanteita on olemassa. Ja jos työpaikalla pitää 5 päivänä viikossa esittää sen 8 tuntia, niin voimathan siinä kuluu loppuun hyvin pian.
Hyväksyminen, hyväksyminen ja hyväksyminen. Pitää huomata ne hyvät puolet siinä herkkydessään ja arvostaa niitä.
Herkkyys on asia, jota ei voi itsestään poistaa. Ja mun mielestä ei pitäisi edes yrittää sitä.
Näin on näppylät :)
Ei tietenkään poistaa, mutta tuntuu, että ympäröivä joukko ei ymmärtäisi. Jotenki työhaastattelussa pitäis sillä rekrytoijalla olla niin paljon pelisilmää, että laittais samoihin yksiköihin suht samalla henkisellä tasolla olevia ihmisiä :) Silloin yhteistyö sujuu leikiten ja toinen tietää melkeinpä puolesta sanasta, mitä seuraavaksi aiotaan tehdä :) Toisten kanssa yhteistyö takkuaa jatkuvasti ja se stressaa, kun ei ajatukset mene yksiin, vaikka niissä tilanteissa pitäisi mennä. Itsessäni asian olen hyväksynyt täysin, mutta se kanavointiväylä onkin sitten se asia, joka rassaa.