Olen kiitollinen, jos jaksatte kertoa kokemuksistanne!
Olen aloittamassa seurustelun miehen kanssa, ja tällä on lapsia kahdesta edellisestä liitostaan. Itse lapsia vastaan minulla ei ole mitään, koska pidän lapsista eikä minua mitenkään häiritse se, että ne ovat "jonkun toisen". Itselläni ei ole lapsia.
Sen sijaan minua mietityttävät lasten äidit eli miehen ex-kumppanit. Lasten kauttahan nämä naiset ovat miehen elämässä lopullisesti, ja arkea tulee varmaan jaettua aika tiiviistikin. Ei tässäkään vielä mitään - järkevien aikuisten kanssa tämäkin olisi ihan ok.
Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että molemmat eksät ovat aika manipuloivia ja draamahakuisia. Muutellaan aikatuluja ja säädetään kaikkea turhaa ihan kiusallaan (mutta suututaan hirveästi, jos mies joutuu muuttamaan aikataulujaan). Halutaan hallita lasten kautta. Selkeitä rajoja ja pelisääntöjä ei ole, vaan naiset saattavat esim. sisustella miehen asunnossa mielensä mukaan.
Olen valmis viettämään aikaa lasten kanssa, mutta en halua millään tavalla näitä eksiä omalle reviirilleni. Lapset saavat sille tulla, mutta ex-naisia en elämääni sen kummemmin halua. Onko tämä järkevän tai mahdollisen kuuloinen rajojenasettelu? Onko tällainen mahdollista saada toimimaan?
Pelkään, että olen lopulta se viimesijainen henkilö koko kuviossa, kun pohditaan aikatauluja ja päätetään mitä tehdään. Luonnollisesti lapset menevät uuden puolison edelle, ja eksät pääsevät lapsien kautta peukaloimaan kuviota, jos vain haluavat. Ja kyllä he valitettavasti taitavat haluta. Päädynkö huomaamaan, että taas meni minun lomani myttyyn ja taas jouduin osalliseksi jotakin naurettavaa valtataistelua?
Sekin mietityttää, että miten mies on kaksi kertaa erehtynyt valitsemaan noin lapsellisesti ja ikävästi käyttäytyviä naisia lastensa äideiksi. Mitä se kertoo ja kenestä?
Olen aloittamassa seurustelun miehen kanssa, ja tällä on lapsia kahdesta edellisestä liitostaan. Itse lapsia vastaan minulla ei ole mitään, koska pidän lapsista eikä minua mitenkään häiritse se, että ne ovat "jonkun toisen". Itselläni ei ole lapsia.
Sen sijaan minua mietityttävät lasten äidit eli miehen ex-kumppanit. Lasten kauttahan nämä naiset ovat miehen elämässä lopullisesti, ja arkea tulee varmaan jaettua aika tiiviistikin. Ei tässäkään vielä mitään - järkevien aikuisten kanssa tämäkin olisi ihan ok.
Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että molemmat eksät ovat aika manipuloivia ja draamahakuisia. Muutellaan aikatuluja ja säädetään kaikkea turhaa ihan kiusallaan (mutta suututaan hirveästi, jos mies joutuu muuttamaan aikataulujaan). Halutaan hallita lasten kautta. Selkeitä rajoja ja pelisääntöjä ei ole, vaan naiset saattavat esim. sisustella miehen asunnossa mielensä mukaan.
Olen valmis viettämään aikaa lasten kanssa, mutta en halua millään tavalla näitä eksiä omalle reviirilleni. Lapset saavat sille tulla, mutta ex-naisia en elämääni sen kummemmin halua. Onko tämä järkevän tai mahdollisen kuuloinen rajojenasettelu? Onko tällainen mahdollista saada toimimaan?
Pelkään, että olen lopulta se viimesijainen henkilö koko kuviossa, kun pohditaan aikatauluja ja päätetään mitä tehdään. Luonnollisesti lapset menevät uuden puolison edelle, ja eksät pääsevät lapsien kautta peukaloimaan kuviota, jos vain haluavat. Ja kyllä he valitettavasti taitavat haluta. Päädynkö huomaamaan, että taas meni minun lomani myttyyn ja taas jouduin osalliseksi jotakin naurettavaa valtataistelua?
Sekin mietityttää, että miten mies on kaksi kertaa erehtynyt valitsemaan noin lapsellisesti ja ikävästi käyttäytyviä naisia lastensa äideiksi. Mitä se kertoo ja kenestä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä hankkiudu tuollaiseen tilanteeseen, jos se sinua vaivaa.
Sen lisäksi aikuinen ihminen voisi kokeilla niinkin mullistavaa keinoa kuin KESKUSTELLA ihan sen miehen kanssa. Kerro hänelle suoraan, mitä ajattelet tilanteesta. Hänen itsensäkin olettaisi käsittävän tilanteen monimutkaisuuden - varsinkin kun niitä exiä alkaa useampia olla. Jos hän ei käsitä, seurustelun aloittaminen on typeryyttä.
Yleisesti ottaen, tuon tyyppiseen tilanteeseen mukaan lähteminen ei järkevältä vaikuta.
Toki tämäkin avaus vo olla trolli.
Kartoittaisin tarkasti miehen ymmärryksen ja näkemyksen tilanteesta. Jos se on vino/puutteellinen/sitä ei ole niin ei hyvältä vaikuta. Mies joka lankeaa tuommoisiin eukkoihin ja tekee niiden kanssa vielä lapsia ei ole alunperin hyvällä arvostelukyvyllä varustettu. Toki se voi kehittyä, mutta vähän se on myöhäistä, kun lapsien kautta sitä on sitoutunut niihin lopun elämäksi. Ei taida olla hyviä ja helppoja aikoja tiedossa, ellei miehelläsi ole jotain supersuunnitelmaa.
Kiitos vastauksesta. Ymmärrettävästi miehellä voi olla tarve selittää, että kyllä kaikki hoituu ja kyllä hän saa otettua kaikki huomioon, mutta eihän kukaan repeä oikeasti ihan joka paikkaan.
Minun pitänee kysyä ihan käytännön asioita. Sitä kai tällä aloituksella hain, että mitä ongelmia tai ongelmaherkkiä kohtia on tulossa. Itselle tulee mieleen aikataulut ja niissä joustaminen. Lapseton on helposti se, joka joutuu eniten joustamaan.
Kai jo sekin sinänsä, ettei olla saatu aikaan selkeitä sopimuksia ja rajoja, kertoo siitä, että ongelmia on. Koko ajan on kahnausta jostakin auton käytöstä ja aikatauluista ja siitä, että voiko lapsi olla nyt isällään vai pitääkö hänet sittenkin viedä keskellä yötä tädin luo.
Mistä sitten tiedän, ovatko vain naiset "rajattomia" vai onko mies itsekin rajaton?
Tarviiko tuota ääneen edes kysyä. Vakka on kantensa valinnut. Hyvin sovit sinne kolmanneksi naiseksi. Et mitenkään eroa edellisistä.
Kukaan järkevä nainen ei sinun miestäsi todellakaan ottaisi.
Olet varmasti realistinen ja tajuat että tuo miehesi ei ole mikään unelmamies. Mieti ansaitsetko paremman ja kannattaako odottaa, että se oikea osuu kohdalle.
Jos jatkat tuossa suhteessa, moni tulee ihmettelemään, että mitä sinä tuossa miehessä näet. Se sinun on kestettävä.
Mitäkö kertoo, että mies on jo kahdesti eronnut ja lapsia molemmista liitoista? Mulle kertoo, että mies ei kykene parisuhteeseen.