sanonut kaiken, minkä olisin sanonut kasvokkain. Tyhjensin pajatson. Mitään en ole sanonut, mitä en voisi sanoa kasvokkain. Se ero meissä on. Olen aina törkeämpi päin naamaa kuin selän takana. Ei kyllä hyvä asia. Mut selkään puukottamisesta on turha syyttää.
Mussa on valtava elämän nälkä. Se on kasvanut päivä päivältä sen jälkeen kun yhden yön mietin taaksepäin elämätöntä elämää. Keskityn nyt OMAAN elämään. Sä ehkä pelkäät, että mä sotkeennun ihmissuhteisiisi. En tee niin. En missään muodossa. Jos on pakko puolustaa itseäni, sen toki teen. Ja olen hyvä siinä.
Jos sua yhtään lohduttaa, olen antanut viime aikoina enemmän pakkeja kuin sinulle koskaan. Kumulatiivisesti yhteen laskettuna. Siis et ole siinä suhteessa ollut poikkeus. Toki olen saattanut olla helläkätisempi.
Kateutta? Ehkä. En ole koskaan pitänyt itseäni kateellisena ihmisenä. Sanoisin enemmän, että hirvittävä inho kaksinaamaisuutta ja vedätystä kohtaan. Mittaamaton inho. En siedä sitä. Pidänkö siitä ihmisestä josta luulet, että olen kateellinen. En. Arvostan monessa mielessä, mutta en pidä eikä minun tarvitse pitää. Joskus olin myös mustasukkainen, en enää. Se mikä suututti oli valheet. Ne jotka kerroit. Siitä sain ponnen tehdä jotain, mitä en ollut koskaan tehnyt. Enkä tee toiste.
No, menneet on menneitä. Tämä nyt vain oli yksi purkaus. Toivottavasti lajissaan viimeinen tälle foorumille. Koska kuten sanottu, minussa on valtava elämän nälkä. Olen täynnä tunnetta. Pitkästä aikaa olossa.
Yön kuningatar taitaa olla perhonen. Kun nyrkki avautuu:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/eija_kantola_yon_kuningatar_40629.html#media=40635
Mussa on valtava elämän nälkä. Se on kasvanut päivä päivältä sen jälkeen kun yhden yön mietin taaksepäin elämätöntä elämää. Keskityn nyt OMAAN elämään. Sä ehkä pelkäät, että mä sotkeennun ihmissuhteisiisi. En tee niin. En missään muodossa. Jos on pakko puolustaa itseäni, sen toki teen. Ja olen hyvä siinä.
Jos sua yhtään lohduttaa, olen antanut viime aikoina enemmän pakkeja kuin sinulle koskaan. Kumulatiivisesti yhteen laskettuna. Siis et ole siinä suhteessa ollut poikkeus. Toki olen saattanut olla helläkätisempi.
Kateutta? Ehkä. En ole koskaan pitänyt itseäni kateellisena ihmisenä. Sanoisin enemmän, että hirvittävä inho kaksinaamaisuutta ja vedätystä kohtaan. Mittaamaton inho. En siedä sitä. Pidänkö siitä ihmisestä josta luulet, että olen kateellinen. En. Arvostan monessa mielessä, mutta en pidä eikä minun tarvitse pitää. Joskus olin myös mustasukkainen, en enää. Se mikä suututti oli valheet. Ne jotka kerroit. Siitä sain ponnen tehdä jotain, mitä en ollut koskaan tehnyt. Enkä tee toiste.
No, menneet on menneitä. Tämä nyt vain oli yksi purkaus. Toivottavasti lajissaan viimeinen tälle foorumille. Koska kuten sanottu, minussa on valtava elämän nälkä. Olen täynnä tunnetta. Pitkästä aikaa olossa.
Yön kuningatar taitaa olla perhonen. Kun nyrkki avautuu:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/eija_kantola_yon_kuningatar_40629.html#media=40635
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aivan vi-tun noloa tekstiä :D Mut ei se mitään, helpotti varmaan. Mäkin olen hyvä siinä. Mulla ei oo mitään väliä millään. Miks sä muuten kuvittelet antanees pakit? Ajattelet että oisin halunnu sut? En olis. Sä et nyt hän ole, mut kumminki.. :)
Kyllä niitä tuli muutamat annettua ja myös otettua itse. Noloa? Ei sennii väliä. Taisi kolahtaa? Älä ota henkilökohtaisesti näitä. Henkilökohtaisesti vain ne asiat, jotka aikuiset ihmiset keskenään käyvät läpi. Aina siihen ei anneta mahdollisuutta.