Hirvittävää kauhua

Olen sairastanut paniikkihäiriötä koko aikuisen elämäni ajan ja elämä on todella ollut raskasta. Tälläkään hetkellä ei elämässä ole mitään sanottavaa stressiä mutta paniikkihäiriö - se ei hellitä. Minä olen vaikkapa kävelyllä kun alitajuisesti alan pelätä paniikkikohtausta ja yhtäkkiä se räjähtää päälle kauhealla voimallaan. Kaikki tuttu ja turvallinen ympäriltä katoaa ja tuska ja kauhu täyttää mielen,aivan kuin olisin kauhuelokuvassa. Kauhu katoaa kuitenkin, yhtä nopesti kuin on tullutkin mutta arvatkaa onko elämä tälläisen häiriön kanssa helppoa...
Lapsuuteni on sisältänyt paljon tuskaa ja hätää, olisivatko tunteet sieltä peräisin...En kuitenkaan saa mistään ajatuksesta kiinni, mistä tämä kauhu kumpuaa. En usko parantuvani koskaan, valitettavasti.
4159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Onko lääkitystä ollut, onko auttanut jos on? Ei tarvitse kärsiä päivittäisistä kohtauksista, lääkärin kanssa avoimesti kannattaa mennä juttelemaan. Voi ohjata sitä kautta myös psykiatrin juttusille jos sun kohdalla terapia voisi auttaa.

Äänestä

Kannatan terapiaa. Itse käyn traumaterapiassa. Siellä käydään läpi ne traumat, joita vuosien varrella on ollut. Sen jälkeen ne tyhjennetään mielestä. Terapia on 2 tai 3 vuotinen. Kela korvaa noin puolet kustannuksista. Paljon helpottaa, kun saa edes purkaa jollekkin sydäntä.

Äänestä
  • Anteeksi oikea nimi oli traumapsykoterapiassa.

    Äänestä

  • 1+6 kirjoitti:

    Anteeksi oikea nimi oli traumapsykoterapiassa.

    Olen siis kärsinnyt kaikenlaisesta kauhusta ja käynnyt tälläisessä terapiassa.

    http://www.emdr.fi/

    Tutustu googlaamalla kyseiseen terapiaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


raskaselämä kirjoitti:

Olen sairastanut paniikkihäiriötä koko aikuisen elämäni ajan ja elämä on todella ollut raskasta. Tälläkään hetkellä ei elämässä ole mitään sanottavaa stressiä mutta paniikkihäiriö - se ei hellitä. Minä olen vaikkapa kävelyllä kun alitajuisesti alan pelätä paniikkikohtausta ja yhtäkkiä se räjähtää päälle kauhealla voimallaan. Kaikki tuttu ja turvallinen ympäriltä katoaa ja tuska ja kauhu täyttää mielen,aivan kuin olisin kauhuelokuvassa. Kauhu katoaa kuitenkin, yhtä nopesti kuin on tullutkin mutta arvatkaa onko elämä tälläisen häiriön kanssa helppoa...
Lapsuuteni on sisältänyt paljon tuskaa ja hätää, olisivatko tunteet sieltä peräisin...En kuitenkaan saa mistään ajatuksesta kiinni, mistä tämä kauhu kumpuaa. En usko parantuvani koskaan, valitettavasti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu