Varattu haikailee varattua

Olen monella tapaa onnellisessa avioliitossa ja silti on päässyt käymään niin, että olen syvästi ihastunut erääseen parisuhteessa elävään hieman nuorempaan mieheen, sanotaan vaikka työkaveriin, jonka kanssa olen tiiviisti tekemisissä. Tunnen syvää yhteyttä ja vahvaa vetovoimaa, mutta mahdolisesti yksipuolisesti... Tilanne on kamala, mutta en saa karistettua näitä tunteita etenkään kun joudun/saan olla ihastukseni kanssa kanssakäymisessä lähes päivittäin eikä tilannetta oikein pysty muuttamaan...Elämä yhtä kidutusta ja turhan asian kanssa itsensä rasittamista...Miten ratkaisen tilanteen? Pääsenkö ihastuksesta yli joskus? Pitääkö ottaa a) "loparit" b) avioero ... ?
11623
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

c) ei lopareita eikä avioeroa. on kaunista ajatella, että ihminen olisi yksiavioinen, mutta onko niin?

Äänestä

Et ole ainoa.

Äänestä
  • Niin minäkin..varattu nainen ja varattua miestä rakastan..salaa

    Äänestä

Kohtalotovereita löytyy.... Itse jo ollut useamman vuoden ihastunut varattuun mieheen. Omassa avioliitossa ei hirveästi ole moittimista, mutta tämä ihastus on siitä kummallinen että jo heti ensi näkemältä ihastuin ja tämä komistus aiheuttaa minussa todella voimakkaita tunteita, sanat sekoilee, muutun ujoksi ja mahassa nipristelee. Tällaisia tunteita ei edes mieheni ole seurustelun alkuaikoina minussa aiheuttanut. Vaikka kuinka olen yrittänyt tukahduttaa tunnetta, se ei laannu. Typeryyksissäni laitoin nimettömänä todella epämääräistä viestiä kauan aikaa sitten ja alan todella pelkäämään oman harkintakykyni puolesta. Kenenkään avioliittoa en tahdo sotkea, mutta tuntuu että tämä on kitumista.. Mikään ei tunnu enää miltään. Minua helpottaisi edes tietää, pitääkö hän minua kauniina ja toivon salaa että saisin edes yhden yön hänen kanssaan. Näemme harvoin, mutta silti jaksan aina odottaa. Olisi ihana tietää hänen mielen liikkeet... Aavistelen että hän tietää tunteeni, koska viimeksi tavatessamme hän katsoi pitkään ja hymyili niin komeasti. Sillä hetkellä olin varma tunteiden olevan molemminpuolisia, mutta nyt en enää. Jos tuntee toista ihmistä kohtaan voimakasta vetovoimaa, onko se yleensä molemminpuolista? Tunnen itseni ääliöksi kirjoitellessani tänne, mutta olen niin yksin asian kanssa.

Äänestä
  • Tätä on näköjään siis liikkeellä. Ja tosiaan ainut terapia tuntuu olevan tänne kirjoittaminen kun asialle ei voi/haluu tehdä reaalielämässä mitään eikä tästä voi edes puhua kelleen. Voi kun pääsisi näistä tunteista eroon. Ei ole oikein ei. Välil tuntuu kyllä että meinaa alkaa harkintakyky pettämään...

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Tätä on näköjään siis liikkeellä. Ja tosiaan ainut terapia tuntuu olevan tänne kirjoittaminen kun asialle ei voi/haluu tehdä reaalielämässä mitään eikä tästä voi edes puhua kelleen. Voi kun pääsisi näistä tunteista eroon. Ei ole oikein ei. Välil tuntuu kyllä että meinaa alkaa harkintakyky pettämään...

    Avioliitto on tahdon asia. Alttarilla sanoit tahdon. Älä riko toisen perhettä vain omien typerien tunteittesi takia. Toinen rakastaa puolisoaan. Minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen erottako.

    Äänestä

  • harrasta jotain kirjoitti:

    Avioliitto on tahdon asia. Alttarilla sanoit tahdon. Älä riko toisen perhettä vain omien typerien tunteittesi takia. Toinen rakastaa puolisoaan. Minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen erottako.

    Ihan vaan tiedoksesi, etten ole vielä kertaakaan nähnyt Jumalan yhdistämää liittoa, kyllä sen ihan vaan seurakunnan pappi tekee!!

    Äänestä

  • papitta paras kirjoitti:

    Ihan vaan tiedoksesi, etten ole vielä kertaakaan nähnyt Jumalan yhdistämää liittoa, kyllä sen ihan vaan seurakunnan pappi tekee!!

    Sama täällä..
    vaikka yritän unohtaa miehen, niin ei vaan unohdu.En ole nähnyt häntä kohta vuoteen ja vieläkin pyörii mielessä joka päivä. Haluaisin unohtaa hänet ja tämä palstalla käyminen ei helpota tilannetta. mut kai sitä täytyy olla paikka missä purkaa pahaa oloa kun ei ääneen voi sanoa. Vaikka pari ystävää tietää mutta tuntuu pahalta kun tunteet myllerryksessä ja tämä on niin väärin. .

    miten teillä muilla menee parisuhde kun toinen pyörii päässä? Oletteko miettineet eroa. Itse olen mutta ajattelen että tämä laantuu. . Toivon niin.. kyllä minä omaa mistäkin rakastan. . Toisessa oli vain sitä jotain.........

    Äänestä

  • papitta paras kirjoitti:

    Ihan vaan tiedoksesi, etten ole vielä kertaakaan nähnyt Jumalan yhdistämää liittoa, kyllä sen ihan vaan seurakunnan pappi tekee!!

    Sama täällä..
    vaikka yritän unohtaa miehen, niin ei vaan unohdu.En ole nähnyt häntä kohta vuoteen ja vieläkin pyörii mielessä joka päivä. Haluaisin unohtaa hänet ja tämä palstalla käyminen ei helpota tilannetta. mut kai sitä täytyy olla paikka missä purkaa pahaa oloa kun ei ääneen voi sanoa. Vaikka pari ystävää tietää mutta tuntuu pahalta kun tunteet myllerryksessä ja tämä on niin väärin. .

    miten teillä muilla menee parisuhde kun toinen pyörii päässä? Oletteko miettineet eroa. Itse olen mutta ajattelen että tämä laantuu. . Toivon niin.. kyllä minä omaa mistäkin rakastan. . Toisessa oli vain sitä jotain.........

    Äänestä

  • Kivinen tie.. kirjoitti:

    Sama täällä..
    vaikka yritän unohtaa miehen, niin ei vaan unohdu.En ole nähnyt häntä kohta vuoteen ja vieläkin pyörii mielessä joka päivä. Haluaisin unohtaa hänet ja tämä palstalla käyminen ei helpota tilannetta. mut kai sitä täytyy olla paikka missä purkaa pahaa oloa kun ei ääneen voi sanoa. Vaikka pari ystävää tietää mutta tuntuu pahalta kun tunteet myllerryksessä ja tämä on niin väärin. .

    miten teillä muilla menee parisuhde kun toinen pyörii päässä? Oletteko miettineet eroa. Itse olen mutta ajattelen että tämä laantuu. . Toivon niin.. kyllä minä omaa mistäkin rakastan. . Toisessa oli vain sitä jotain.........

    Huono aikahan se omassa parisuhteessa on. Oma mies ei todellakaan tällä hetkellä ole läsnä tarpeeksi tunnetasolla. Arjen kumppanuutta. Tunnetasolla kylmää...

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Huono aikahan se omassa parisuhteessa on. Oma mies ei todellakaan tällä hetkellä ole läsnä tarpeeksi tunnetasolla. Arjen kumppanuutta. Tunnetasolla kylmää...

    Elämä on ihmisen parasta aikaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dirty G kirjoitti:

Olen monella tapaa onnellisessa avioliitossa ja silti on päässyt käymään niin, että olen syvästi ihastunut erääseen parisuhteessa elävään hieman nuorempaan mieheen, sanotaan vaikka työkaveriin, jonka kanssa olen tiiviisti tekemisissä. Tunnen syvää yhteyttä ja vahvaa vetovoimaa, mutta mahdolisesti yksipuolisesti... Tilanne on kamala, mutta en saa karistettua näitä tunteita etenkään kun joudun/saan olla ihastukseni kanssa kanssakäymisessä lähes päivittäin eikä tilannetta oikein pysty muuttamaan...Elämä yhtä kidutusta ja turhan asian kanssa itsensä rasittamista...Miten ratkaisen tilanteen? Pääsenkö ihastuksesta yli joskus? Pitääkö ottaa a) "loparit" b) avioero ... ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu