Jokainen tietää, ettei se tule vaatimalla, uhkaamalla ja kiristämällä. Ei myöskään aina odottamalla. Se ei tule roikkumalla eikä ripustautumalla. Se annetaan, jos sitä on antaa. Se on lahja. Arvokkain kaikista.
En etsi sitä aktiivisesti, en kutsu enkä kerjää sitä luokseni. Katson eteenpäin hyväksyvin, armollisin katsein. Otan sen mitä annetaan. Lahjaksi, ei taakaksi.
Kiitos yhdelle tärkeälle ihmiselle siitä kaikesta, mitä opin rakkaudesta ja sen puutteesta. Kyllä. Molemmista. Annan anteeksi, koska sinä et tiennyt mitä teit. Anna anteeksi, koska minä en tiennyt, mitä tein.
Nämä sanat yksinäiseltä ihmiseltä toiselle yksinäiselle.
En etsi sitä aktiivisesti, en kutsu enkä kerjää sitä luokseni. Katson eteenpäin hyväksyvin, armollisin katsein. Otan sen mitä annetaan. Lahjaksi, ei taakaksi.
Kiitos yhdelle tärkeälle ihmiselle siitä kaikesta, mitä opin rakkaudesta ja sen puutteesta. Kyllä. Molemmista. Annan anteeksi, koska sinä et tiennyt mitä teit. Anna anteeksi, koska minä en tiennyt, mitä tein.
Nämä sanat yksinäiseltä ihmiseltä toiselle yksinäiselle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Plääh, plääh.
Vituttaa tommoset paskanjauhamiset. Se on ihan ok, että sanoo, ettei kiinnosta. Pitääkö tehdä vittu siitä tollasta draamaa? Saatat nyt olla aikuinen, kiitos hänen. Tuskin aikaisemmin sitä olit pennin vertaa. Sinun aikuistumisesi maksettiin nyt hänen kärsimyksellään, ja toki omallasikin. Aika helposti sinä pääsit kuitenkin yli, selvästikin. Tiedä sitten hänestä.
"Rakkaus tulee JOS se on tullakseen"
Olipas kauniisti kirjoitettu huh! Tuossa on monta asiaa jotka tunnistan myös omalle kohdalle. Tuli todella "lämmin" olo tätä lukiessa. Olisipa minulle, mutta eipä taida olla. Kerro tuo hänelle suoraan ja hän on valmista kaveria. Minä ainakin olisin :).
Aloittajan kannattaisi laittaa tuo hyvä viestisi suoraan sille miehelle.
Aloittaja, just noin se tekee. Että yhden bändin keikalta runsaammin tanssittua... että ihan semmonen vilkas tyyppi, ja vielä löysi uudestaankin ja puhelinnumeroa tinkasi. Ei pitänyt. ei ollut edes tilausta millekkään, oli pian alkamassa kesäloma.
On kyllä tavallaan kumma miten ihminen jotenkin tunnistaa toisesta jotain samaa... jotain syvältä satutettua, ja kyllä- toppuuttelut toimita, kun ne ei mene läpi.
Tässä vaiheessa voisinkin kiittää sinua mies, joka otat asiat kuten ovat, ja jonka kanssa pystyy arjenkin askareissa toimimaan- vaikkemme vielä tunne toisiamme.
Et hermostu vaikka minua hetkittäin ahdistaa, en ole tottunut tekemään sun vaikka mitä arkista vuosikausiin kenenkään miehen kanssa-
Voi olla että tiemme tulevat eroamaan, että kumpikin jaksamme arkia- yhdessä olemme -täysin- yhdessä. Tai muokkaamme tätä asiaa kunnes se toimii.
Minun on vaikea tajuta että ihan ilmiselvästi rakastat minua. Itse pelkään sitä pyöritystä kun arkityö lyö taas päälle... Miten tämä sen kestää... Mutta- kokeillaan?