sen tiedon varassa, että olen aina olemassa ja sinua tukemassa. Sellainen olo, että poukkoilet kuin hengen hädässä oleva varsa, joka kuitenkin luottaa "emonsa" pelastukseen. "Näen" kaiken, mutta olen voimaton. Olet imenyt minut ihan kuiviin...tai niin jo luulin.
Olemme saaneet kokea yhdessä jotakin sellaista mitä en tiennyt olemassa olevankaan. Sellaista mitä ei voi toisille selittää. Tämä kaikki on ollut täysin uutta minullekin joten selviytymiskeinot on pitänyt itse keksiä. Tavoistani poiketen en jäänyt yksin ongelmani kanssa vaan yritin saada apuun sen ainoan ihmisen, jonka uskoin pystyvän minua auttamaan. No, jäin yksin ja eristäydyin lähes kokonaan ulkoisesta maailmasta. Olen siis enemmän yksin kuin koskaan ennen elämässäni, vaikka olen saanut kokea enemmän kuin olisin osannut unelmoidakaan. Et auttanut minua, mutta janoat apuani. Haluan auttaa sinua, mutta en nykyisessä tilanteessasi. En pysty sitä hyväksymään koskaan. Tiedän liikaa. Silti minulla on ikävä sinua.
Olemme saaneet kokea yhdessä jotakin sellaista mitä en tiennyt olemassa olevankaan. Sellaista mitä ei voi toisille selittää. Tämä kaikki on ollut täysin uutta minullekin joten selviytymiskeinot on pitänyt itse keksiä. Tavoistani poiketen en jäänyt yksin ongelmani kanssa vaan yritin saada apuun sen ainoan ihmisen, jonka uskoin pystyvän minua auttamaan. No, jäin yksin ja eristäydyin lähes kokonaan ulkoisesta maailmasta. Olen siis enemmän yksin kuin koskaan ennen elämässäni, vaikka olen saanut kokea enemmän kuin olisin osannut unelmoidakaan. Et auttanut minua, mutta janoat apuani. Haluan auttaa sinua, mutta en nykyisessä tilanteessasi. En pysty sitä hyväksymään koskaan. Tiedän liikaa. Silti minulla on ikävä sinua.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ensimmäiseksi se, mitä apua olisit tarvinnut! Miksi et pyytänyt, vai keksitkö tuon vasta nyt.
Ei ketään voi auttaa jos ei tiedä avuntarpeesta, joten turhaa syytät.
Ketä ikävä? Naista vai miestä?
Älä takerru tuohon tunteeseen. Kerro toi sama sille jolle kohdistat ton viestin. Puhukaa asiat selväks ettei jää mieltä painamaan.
Vastaan siten, että se olisi minulle tarkoitettu. Olen toiminut ymmärrykseni mukaan ja selkeämpään en ole kyennyt - ja niin uskon myös sinun tehneen. Elämä opettaa joka hetki ja alaluokalla tunnen olavani. Jotain tärkeää on jäänyt kesken. Keskustelematta.
Olet minulle olemassa niin kauan, kun olet elossa. Toivottavasti kauan. Tuotat iloa olemalla olemassa, vaikka et minusta muuta haaveilisikaan.
Ketään ei voi pakottaa rakastamaan. Tunne joko on tai se haihtuu vähitellen. Minulla se on pysynyt ja jopa lisääntynyt. Iloa toivoin tuottavani, mutta surua taisi tulla.
Elämäntilanteeni on haasteellinen - ratkaisujen tiedän olevan käsillä. Näin olo käy liian raskaaksi, en tahdo jaksaa. Jaksan päivästä toiseen ainoastaan siksi, että tiedän olevan "parempaa" elämää. Uupuneena en siihen ennemmin uskonut.
Ei ole helppoa. Mä tierän liian vähän susta, kumpi lie pahempi. Tosiaalta eihän tämä mulle.............
nykyinen tilanteensa ja mitä et pysty hyväksymään? tuo jäi vähän epäselväksi..
Jos minä aiheutan tuollaisen olon, niin kyllä minä ymmärrän ratsastaa vaikka auringonlaskuun. En halua tuottaa pahaa oloa kenellekkään. Minäkin ikävöin "häntä", mutta kyllä aika varmaan ainakin helpottaa jos ei muuta. Toivottavasti sinulla ja sinun hänellä asiat selviää. Minulla ei...ikävöin ja olen hiljaa ja nuoelen haavojani enkä koskaan enää avaudu kenellekkään.
pelastamaan. loppuisi tämä minun säälittävät pyrkimykseni. ainahan joku tietää paremmin kuin minä. tee siinä jotain oikein...
Ei kukaan muu sinua paremmin tiedä mikä sinulle on oikein jne.
Tarvitset ehkä silmiesi avaamista todelliseen itseesi. Siinä sinua voi auttaa, jos annat mahdollisuuden.
lupa myönnetty.
että se miten mä olen asiat kokenut on että mun pitäis olla heikko että ne hyväksyy. jos olen rohkea ja sanon omat mielipiteeni ne alkaa sotimaan. jos kerran pitää olla heikko niin kuinka voi ikinä mitään tehdä? kuinka parisuhde voi onnistua jos ei ole itseluottamusta siihen?
ap, jos mua tarkoitit. Tiedän että ajattelet tämän jotenkin moraalisesti siten, että täällä jotain vehtailen tai olen vehtaillut (ja livessä ylipäänsä), vaikka siitä ei ole kysymys. Ja se jos mikä loukkaa! Et luota. Siksi itselänikin vaikea uskoa, toivoa ja luottaa suhun. Henkisesti rasksta, siitä kysymys. Ehkä tämä on myös joku avunhuuto tuuleen. Mutta yläkerran Isään uskon sentään, vieläkin. Hän auttaa ja lähettää enkelinsä, ettei mulle käy pahoin.
Mutta, paradoksaalista, itselläni on ollut juuri päinvastainen olo, mikä itseäni pidätellyt: minä olen se tamma ja sinä varsa, ja se asentelma ei ole tuntunut mieluisalta. Siksi sitä epäröintiä on puoleltani niin paljon ollut. Itse tarvitsisin kylläkin sitä tukea, kuten nyt näet. Ja varsinkin nyt.
Ja mitä teet? pakenet, vetäydyt. Vaikka ikävöit minua?
Jos siis aloitus mulle oli.
aloittaja jolle vastasit. on jotain tuossa tossa kyllä... nyt ei kyllä päässä liiku oikein mitään.. puhut asetelmasta? siis millainen asetelma mielestäsi on?
Älä ala neuvomaan. Mulla on itsetunto kohdillaan ja onnellinen, kun kukaan ei sanelee ja määrää tekemisiäni.
Älä ala neuvomaan. Mulla on itsetunto kohdillaan ja onnellinen, kun kukaan ei sanelee ja määrää tekemisiäni.
Älä ala neuvomaan. Mulla on itsetunto kohdillaan ja onnellinen, kun kukaan ei sanelee ja määrää tekemisiäni.
Älä ala neuvomaan. Mulla on itsetunto kohdillaan ja onnellinen, kun kukaan ei sanelee ja määrää tekemisiäni.
Heikko olo itsellä ollut, henkisesti paukut vähis, jolloin toivois miehestä tukea ennemminkin että joutuis tukemaan häntä juuri nyt.
Mut livessä otettu selvää, ei nämä viestit täällä mitkään minulle häneltä. Huh helpotus. Voin hengittää vapaammin. Mut kenen kans lie olen sit jotakin viestejä vaihtanut? Tää on tätä!
Tässä olemme yhdessä ja silti kaukana toisistamme, olsuhteiden ja muun kaiken takia.Se että tämä vuosi on ollut tunteita repivää ja miettinyt monelaisia ratkaisuja, silti junnaan paikallani .Katselen ihan kuin jollekin muulle tämä tapahtuu. Tiedä mistä johtuu , varmaan pelkoa sitä elämän pelkoa, kun ei osaa aavistaa mihin se loputa kuljettaa.
Annathan anteeksi jos olen loukannut? Molemmin puolin ollaan tehty
sitä.Toivoisin että et enää tekisi niin ja soisin sinulle tasaisemman olon niin ettei tarvitsisi jojoilla tunteiden takia.
Olethan tuonut niin paljon iloa ja myös surua , mutta ehkä se on ollut tarkoituskin anakin niin mä ajattelen.
Olen niin huono ilmaisemaan sitä kaikkea ja jos ajan kanssa voisin jopa pystyä puhumaan näistä.
Silti iloitsen aina näkemisestäsi ja toivon että kaikki menee niin kuin on tarkoitettu.
Ratsasta! Kärsi! ja Unhoita!
jiiihaaa stetsoni päässä...laitetaanko se sunkin päähään?
Tästä tulee hmmm. tietynlaisia mielikuvia...
Apua!
*Punastuu*
millasias? jänskää..
oletko aloittaja mies?
koko illan vaivanut tämä kirjoitus, koska se ihminen, ketä rakastan, on se, joka on aina ollut muiden apu ja kun hän päätti vaikean ja sairaan parisuhteen, hän taisi jäädä kovin yksin. emme ole koskaan puhuneet siitä kunnolla. mutta se on jättänyt arvet.