Miksi joku viehättää enemmän kun toinen.
Miksi toisiin haluaa tutustua keinolla millä hyvänsä ja miksi joku jää pyörimään ajatuksiin pitkiksi ajoiksi.
MIkä tekee jostain kiinostavamman kun toisesta mikä siinä on.
Miksi on mielikuvitus ja unelmat ja miksi se yksi liittyy näihin "uniin"
Miksi sitä on niin ujo ettei pysty sanomaan totuutta tai miksi sitä on ajatuksiensa kanssa yksin.
Mitä sitä luulee menettävänsä jos saakin pakit kun kerta mitään sellaista ei ole syntynyt mitä voisi menettää.
Miksi toisiin haluaa tutustua keinolla millä hyvänsä ja miksi joku jää pyörimään ajatuksiin pitkiksi ajoiksi.
MIkä tekee jostain kiinostavamman kun toisesta mikä siinä on.
Miksi on mielikuvitus ja unelmat ja miksi se yksi liittyy näihin "uniin"
Miksi sitä on niin ujo ettei pysty sanomaan totuutta tai miksi sitä on ajatuksiensa kanssa yksin.
Mitä sitä luulee menettävänsä jos saakin pakit kun kerta mitään sellaista ei ole syntynyt mitä voisi menettää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehkä joku on vaan SE.
Niinpä... kemiaa... rohkeasti vaan ;)
Ehkäpä on törmännyt johonkin mihin harvoin törmää, jotkut ei ehkä koskaan..
Ja siinä tilanteessa vaaditaan rohkeutta, että uskaltaa ajatuksensa ja tunteensa laittaa pöydälle, vaikka tulisi ne pakit ;-)
Mutta jos ajattelisi oikein näiden tunteiden kanssa, niin ainoa häviäjä tilanteessa on kuitenkin se, joka niitä ei ymmärrä tai halua ottaa vastaan ja niin menettää ne?
Ja jos pakit tulee, niin pitäisi kai vain ajatella - sanoin, tein ja toin esille sen, mitä piti ja lopulle en voi muuta. Hyvä että asiat nyt selviää ja voidaan jatkaa elämää yhdessä tai erikseen.
Uskallusta, rohkeutta ja ennen kaikkea luottamusta siihen ihmiseen, johon omat tunteet kohdistuu..
Tein ja toin esille.
Miksi keskustelun avaus on niin vaikeaa entä jos sanoja ei löydy tai jos niitä ei ole ollutkaan.
Jos on vaan tunne.
Riittääkö se.
;-D Hyvä keskustelun avaus on jo se, minkä juuri sanoit; "en löydä sanoja, on vaikea avata sanoilla, mutta kun on tää tunne!" jne.
Ehkä toisella samat takut niissä ajatuksissa ja molemmat pohtii asioita, mihin ei voi saada yksinään miettimällä vastauksia, vaikka kyllähän niitä voi itselleen selitellä, mutta se kaivattu ja toisen antama rehellinen vastaus jää silloin varmasti pimentoon :-/
Riittääkö se että on VAAN tunne? Tunne on aika paljon, omasta mielestäni. Montako ihmistä ympärilläni, herättää minussa tunteita - ilman asioihin liitettäviä argumentteja. Ei moni!
Kääntäen - useimmalle riittäisi jo pitkälle, kun olisi edes vähän tunnetta :-D
Kesän jatkoja, rohkea rokan syö..
Ehkä se on siksi niin vaikeaa, kun tuntee toisen jollakin tavalla. On luonut tietyn mielikuvan toisesta. Tunne yhdistettynä siihen mielikuvaan? Vaikea yhtälö.
Ennenkokematon tunne ja tilanne, täytyy sanoa. Sekin osaltaan aiheuttaa hämmennystä.
Entä jos vaan suutelis ja halis. Jos se riittäis ;)
Kävis sitten ikävä-palstalla keskustelemassa :D
Ihania kommentteja siitä "tunteesta", ja kuinka harvoin niitä oikeasti saa kokea. Takuulla harvinaista herkkua. Kerroit kyllä tunteistasi. Minä en halunnut. Kaipaan silti, joka päivä.
Se tunne tässä onkin se joka pistää päätä pyörälle ja herättää kaikki kysymykset.
Melkein tekisi mieli aloittaa keskustelu mutta joku on vetänyt tiukasti käsijarrun päälle.
Epäonnistumisen pelko tai pelko siitä ettet tunne samoin.
Pelko siitä että jos tunteita olisikin molemminpuolin niin sinä vaan leikkisit minun tunteilla.
Ajatus leikkii tunteilla riittävästi ja siksi se pelko kertoa kaikesta sinulle.
Ihastuminen..ikävä..pelko..kaipaus en tiedä mikä on näistä vahvin tällä hetkellä kun kerran yritän elää hetkessä ilman pidempiä tulevaisuussuunnitelmia.
Jos vain suutelis ja halais.. en uskalla edes antaa ajatustakaan tai pakahdun.
Älä hukkaa tuota tunnetta, sitä moni etsii ja vain harva löytää..pelot nurkkaan, ne passivoi kaiken mille on mahdollisuuksiakin..
en uskaltanut vieläkään .. nyt harmittaa. Olisinpa ajatustenlukija niin voisin olla varma toisen tunteista.
Mieli arpoo kahden asian välillä eikä millään muulla ole merkitystä.
Olen tienhaarassa josta toinen vie hänen luokseen ja toinen ei.
Tienhaara paikkana taas on tilanne missä ollaan kavereita.
Uskallanko laittaa kaveruuden koetukselle ja kertoa tunteistani..sitä en tiedä.
Kaverillekin pitäisi pystyä tunteista puhumaan. Jos se suhde siitä menee koetukselle, eikä kestä..onko sellaisella kaverilla edes merkitystä?