Ollut noin kolme vuotta jonkinmoisia oireita, mm. ihottumia, janontunnetta, kuivaa kurkkua ja tihentynyttä wc-käyntiä, jotka tuntuvat kaikki selvästi helpottuvan, kun hiilihydraatteja pudotti ravinnosta. Parin kuukauden ajan olin ketogeenisellä dieetillä syöden aika tarkalleen 200g rasvaa, 100 g proteiinia ja vain 25 g hiidilhydraatteja / vrk.
Jos vaan hiilihydraatit ja proteiinit sai pidettyä näissä rajoissa ja mittatikkujen perusteella elimistö todella oli ketoosissa, niin vointi oli mitä parhain. Rasvan syönti (kovia ja pehmeitä puolet ja puolet) ei vaikuttanut ainakaan negatiivisesti. Oikeastaan sai tehdä melkoisesti töitä, että sai tuon määrän nieltyä alas ja paino silti putosi muutaman kilon. Paljon helpompi oli syödä liikaa proteiinia. Kuidun riittävä saanti oli myös hiukan ongelma, mutta korjaantui kun lisäsi kasviksia raskaammalla kädellä ravintoon.
Nyt sitten hiukan palautin hiilihydraatteja ravintoon, niin ongelmia taas tulee. Edelleen selvästi vähähiilihydraattisen puolella ollaan, mutta ei ehkä tarpeeksi. Verensokereita mitattu seuraavasti: paastosokeri (12 h ravinnotta) ollut 5-6, ruokailun jälkeen sitten helposti 8 ja jos todella rasittaa sokereilla - tyyliin uunipellillinen pullaa tunnissa alas, niin korkein mitattu lukema 11,4. Voiko tämän tulkita, että kyseessä todella on diabetes? Kyseessä nyt oli kertakokeilu, että turha kuvitella pullansyönnin olevan mitään normaaliravintoa. En syö edes leipää.
Paljonko proteiinia elimistö tarvitsee, että sitä saa tarpeeksi, mutta ei haluaisi saada liikaa? Nostaako liika proteiini verensokeria?
Kuinka pitkään ihminen voi olla ketogeenisellä dietillä? Korjaako se mahdollisen insuliiniresistenssin, jos tätä vaan jatkaisi pidempään? Olo oli niin hyvä, että voisin jatkaa sitä vaikka loppuelämän, mutta onko se turvallista? Onko se turvallisempaa kuin mahdollinen piilevä diabetes?
Jos vaan hiilihydraatit ja proteiinit sai pidettyä näissä rajoissa ja mittatikkujen perusteella elimistö todella oli ketoosissa, niin vointi oli mitä parhain. Rasvan syönti (kovia ja pehmeitä puolet ja puolet) ei vaikuttanut ainakaan negatiivisesti. Oikeastaan sai tehdä melkoisesti töitä, että sai tuon määrän nieltyä alas ja paino silti putosi muutaman kilon. Paljon helpompi oli syödä liikaa proteiinia. Kuidun riittävä saanti oli myös hiukan ongelma, mutta korjaantui kun lisäsi kasviksia raskaammalla kädellä ravintoon.
Nyt sitten hiukan palautin hiilihydraatteja ravintoon, niin ongelmia taas tulee. Edelleen selvästi vähähiilihydraattisen puolella ollaan, mutta ei ehkä tarpeeksi. Verensokereita mitattu seuraavasti: paastosokeri (12 h ravinnotta) ollut 5-6, ruokailun jälkeen sitten helposti 8 ja jos todella rasittaa sokereilla - tyyliin uunipellillinen pullaa tunnissa alas, niin korkein mitattu lukema 11,4. Voiko tämän tulkita, että kyseessä todella on diabetes? Kyseessä nyt oli kertakokeilu, että turha kuvitella pullansyönnin olevan mitään normaaliravintoa. En syö edes leipää.
Paljonko proteiinia elimistö tarvitsee, että sitä saa tarpeeksi, mutta ei haluaisi saada liikaa? Nostaako liika proteiini verensokeria?
Kuinka pitkään ihminen voi olla ketogeenisellä dietillä? Korjaako se mahdollisen insuliiniresistenssin, jos tätä vaan jatkaisi pidempään? Olo oli niin hyvä, että voisin jatkaa sitä vaikka loppuelämän, mutta onko se turvallista? Onko se turvallisempaa kuin mahdollinen piilevä diabetes?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ketogeenisestä dieetistä ei sinänsä ole hyötyä diabeteksen hoidossa eikä virallinen taho sitä suosita. Pitkäaikaisvaikutuksista on tutkimuksia lähinnä lääkkeisiin reagoimattomilla epileptikoilla.
Kolesteroliarvot kannattaa mittauttaa.
Pelkillisessä pullaa on yli puoli kiloa hiilihydraattia. Se nostaa myös terveen verensokeria reilusti.
Paastoarvosi ovat hyvät ja jos on ketogeenisellä dieetillä niin sokerirasituskokeessa voi tulla liian korkeita arvoja.
Proteiinin tarve riippuu lihasmassasta ja aktiivisuudesta.
hp&v
Tiedot Aku Ankasta????
Mittasitko verensokereita silloin alussa kun oli noita kertomiasi oireita? Oliko sokerit silloin koholla vai oletitko vaan että oireet oli diabeteksestä johtuvaa.
Näillä näkymin sinulla ei ole diabetestä kun edes tuollainen "hevoskuuri" (uunipellillinen pullaa) ei nosta verensokeria tuon korkeammalle (elimistösi toimii hyvin).
Liiallinen proteiinin syöminen käy munuaisten päälle ja kovat rasvat rasittaa verenkiertoelimiä.
Tarvitset lääkäriä seuraamaan elinolosuhteitasi jos jatkat pysyvästi ketogeenisellä dieetillä. "Sokkona" ilman mitään labrakokeita voi tehdä terveydelleen hallaa.
"Liiallinen proteiinin syöminen käy munuaisten päälle ja kovat rasvat rasittaa verenkiertoelimiä."
Siinäpä miettimistä häirikölle. Rasvaan vaarallisuudesta ei ole mitään todisteita mutta häirikkö ei halua korvata vähennettyjä hiilihydraatteja rasvalla vaan alkaa höpisemään rasvaamisesta. Olisikohan aika sytyttää valot vintillä??
Valitettavasti en mitannut verensokeria ennen ketodieetin alkua, eli kieltämättä hiukan mutulla mennään. Oli vaan sellaisia epämääräisiä tuntemuksia: heräili yöllä, joskus kovaan janontunteeseen tai muuten vaan epämääräisen tuskaiseen oloon. Verenpaine ja syke kuitenkin normaali. Lounaan jälkeen (siis aiempi hiilihydraattipitoinen) sai aikaan tolkuttoman väsymyksen, joka siis oli enemmän kuin normaali, ns. päivälevon tarve, siis helposti nukahteli työpisteelle. Ihottumat pahenivat päivän parin viiveellä, jos esimerkiksi joi olutta tai sokeroitua kaakaota. Tästä syystä aloin epäilemään taustalla piilevää esivaiheen diabetesta.
Kolesteroliarvoista en muista ulkoa kuin tämän hyvä/huono suhteen. Näitä mitattiin ennen ja jälkeen dieetin. Arvo putosi (tai ainakin suhdeluku parani) 6,5:sta 5,1:een ketogeenisen dietin aikana. Triglyseridejä en muista, mutta lääkärin mukaan kaiken kaikkiaan hyvät arvot.
Energiankulutuksen laskin 2300 kcal perusteella. Eli 200 g rasvaa (50/50 kovia ja pehmeitä), 100 g proteiinia ja 25 g hiilihydraatteja. Ongelma oli (ja on edelleen) tuo, että proteiinia helposti tulee liikaa ravintoon. Pari kananmunaa aamusta olisi jo neljännes päivän proteiinitarpeesta.
Sokerin ja tärkkelyksen kuvio on aivan selkeä, mutta mitä liialle proteiinille elimistössä tapahtuu? Muuntuuko se jonkin mekanismin kautta nostamaan verensokeria? Näin olen itse alkanut epäilemään, mutta joku jos oikeasti tietää, niin voisi vastailla.
Ihottumat eivät ole diabeteksen oire ainakaan yleensä. Sinulla voi olla myös allergiaa.
Reagoimme myös hiilihydraatteihin (ja muihin ravintoaineisiin) yksilöllisesti, ja vaikka hiilihydraatit sinua väsyttävät, ei se välttämättä ole diabetesta ollenkaan - sokeriarvot eivätkä oireet kertovat diabeteksesta,
Proteiini muunnetaan lopuksi glukoosiksi kunhan se on täyttänyt tehtävänsä elimistössä, toki lihaksiin sitoutunut osa ei tuohon osallistu. Muunnon tehokkuus on noin 50% ja muuntoon menee monta tuntia ja se on niin hidasta että se ei nosta verensokeria kovinkaan paljoa.
Sokeri aiheuttaa joillain iho-oireita, samaten on olemassa ihokeliakia (tosin oluessa on hyvin vähän gluteenia).
Suosittaisin lääkärin puoleen kääntymistä, ei kuulosta diabetekseltä.