Seppo Rehunen kirjoitti keskiviikkona ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa, että toriparlamentin mukaan kiekkopysäköinti olisi ratkaisu keskustan pysäköintiin.
Toriparlamentin jäsenet eivät taida muistaa, kuinka Hämeenlinnan kaupungin keskustassa on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen.
Aluksi pysäköinti oli vapaata. Autot saivat seisoa katujen varsilla vuorokaudet ja viikot ympäriinsä.
Keskustaan rakennettiin kerrostaloja. Taloihin muuttaneiden asukkaiden autoille ei varattu talojen pihoilta paikkoja, koska katujen varsilla niitä riitti. Keskustassa olevien valtion virastojen henkilömäärä kasvoi. Kaupungin henkilökunnan määrä lisääntyi. Heidänkin autoilleen löytyi tilaa katujen varsilta.
Keskustan talojen katutason tiloihin tulleet kauppiaat joutuivat päivästä toiseen katselemaan katujen varsilla seisovia tyhjiä autoja. Ne eivät tuoneet asiakkaita. Mahdolliset asiakkaat taas eivät päässeet autoineen keskustaan, koska keskustassa ei ollut vapaita pysäköintipaikkoja.
Kaupunki laittoi keskustaan pysäköintikiekolla rajoitetun pysäköinnin, mutta autojaan katujen varsille pysäköineet eivät siitä välittäneet. Kiekon siirtäminen sekä auton liikuttaminen onnistui näppärästi. Edelleen samat autot seisoivat katujen tukkona estäen kauppojen asiakkaiden pysäköinnin.
Pysäköintitilaa ilmaantui keskustaan, kun pysäköinti muutettiin maksulliseksi. Vapaata pysäköintiä halajavat siirsivät autonsa seisomaan keskustan liepeille. Toriparlamentti voisi jaloitella vaikkapa Hämeen linnan suunnalla ja havaita, että siellähän ne autot nyt seisovat.
Toriparlamentin jäsenet eivät taida muistaa, kuinka Hämeenlinnan kaupungin keskustassa on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen.
Aluksi pysäköinti oli vapaata. Autot saivat seisoa katujen varsilla vuorokaudet ja viikot ympäriinsä.
Keskustaan rakennettiin kerrostaloja. Taloihin muuttaneiden asukkaiden autoille ei varattu talojen pihoilta paikkoja, koska katujen varsilla niitä riitti. Keskustassa olevien valtion virastojen henkilömäärä kasvoi. Kaupungin henkilökunnan määrä lisääntyi. Heidänkin autoilleen löytyi tilaa katujen varsilta.
Keskustan talojen katutason tiloihin tulleet kauppiaat joutuivat päivästä toiseen katselemaan katujen varsilla seisovia tyhjiä autoja. Ne eivät tuoneet asiakkaita. Mahdolliset asiakkaat taas eivät päässeet autoineen keskustaan, koska keskustassa ei ollut vapaita pysäköintipaikkoja.
Kaupunki laittoi keskustaan pysäköintikiekolla rajoitetun pysäköinnin, mutta autojaan katujen varsille pysäköineet eivät siitä välittäneet. Kiekon siirtäminen sekä auton liikuttaminen onnistui näppärästi. Edelleen samat autot seisoivat katujen tukkona estäen kauppojen asiakkaiden pysäköinnin.
Pysäköintitilaa ilmaantui keskustaan, kun pysäköinti muutettiin maksulliseksi. Vapaata pysäköintiä halajavat siirsivät autonsa seisomaan keskustan liepeille. Toriparlamentti voisi jaloitella vaikkapa Hämeen linnan suunnalla ja havaita, että siellähän ne autot nyt seisovat.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei seiso kauaa. "Neliölä" liikkuu ja seuraa kuin stasi pysäköintiämme. Tarvittaessa siirtää vaikka kivilohkareita sulkemaan ilmaiset pysäköintipaikat.
Perzuikkipäivystäjä ei sulla ole autoa.
No nyt meillä keskustan kauppiailla on katseltavana runsaasti vapaita, maksullisia parkkipaikkoja. Itseasiassa sitä vapaata pysäköintitilaa on vähän liikaakin. Asiakkaat vaan ovat kadonneet, pelkillä tyhjillä parkkipaikoilla ei keskustan yrittäjä pitkään elä. Koko ajan tulee lisää vapaata tyhjää liiketilaa näiden vapaiden parkkiruutujen viereen. Jos tyhjää tilaa on tarkoitus saada, niin kyllä on todella hyvin onnistunut uudistus tuo maksullisen paikoituksen lisääminen keskustassa.
Keskustassa kävelyyn saadaan loppu avaamalla reska autoille ja ohjataan pysäköinti toriparkkiin.
Kaipa parkkitalot syntyivät yleisöä kuunnellen. Yleisönosastot varmaan pursusivat valituksia siitä, ettei keskustaan mahdu autolla tulemaan? Autoja nähtiin aamusta iltaan pyörimässä toria ympäri vapaata paikkaa etsimässä? Silloin parkkitalot ovat luonnollisesti tarpeen ja myös käytössä. Kuunteliko meidän edustajat tarpeeksi kansalaisiaan vai kenties jotain muuta tahoa?
Aloittaja ei taida oikein olla tietoinen historiasta...
Keskustassa pysäköinti on ollut maksullista ainakin 70-luvun alkupuolelta, jolloin kaupunkiin palkattiin "lappuliisat". Nykyiset kiekkopaikat olivat myöskin siihen aikaan aikarajoitettuja ja tuo pysäköintikiekkovaatimus on vain tullut lisää, no toki osa on muuttunut maksulliseksi.
Vanhan kentän pysäköinti on muuttunut maksulliseksi, mutta silloin ennen paasikiventien rakentamista siinä olikin vanha kenttä, eikä pysäköintialue (70-luvulla vielä). Verkatehtaan "hiekkaparkin" tilalla oli Hämeen Matto ja Värin myymälä, joten ei siihenkään voinut parkkeerata. EIkä kuivalle sillalle, kun siinä oli pelikentät. 80-luvulla tehtiin Tavastilalle eli siihen aikaan Citymarketille pysäköintialue, mikä jäi nyt katteen jalkoihin. Nahkatehtaan aikaan se oli ryteikköä.
ja mihinköhän liikkeisiin ne asiakkaat menisi? Eihän keskustassa ole kuin kelloliikkeitä ja kapakoita, ym., muutama kukkakauppa. YKSI kenkäliike, YKSI kangaskauppa.
Goodmanni tuo asiakkaita ja se taas tuo lisää liikkeitä, koska vihdoinkin niitä asiakkaita on liikkellä keskustassa.
Näin on käynyt muissakin kaupungeissa. Se oli vain jonkin aikakauden omituinen trendi että rakennettiin iso market rypäs keskustan ulkopuolelle.
Liikkeitä -->asiakkaita-->lisää liikkeitä-->lisää asiakkaita.
Ja mitähän Pumppaamoparlamentti halusi sanoa tuolla kirjoituksella esim. versus torinalusparkki.....
Aloittaja Uno kirjoittaa Hämeenlinnan historiasta sitä tuntematta.
Suunnittelussahan silloin on vika ollutkin. Kun katsoo esim. jakeluliikennettä, ei ole lainkaan huomioitu niiden tarvetta. Hätävilkuilla korvataan asiallinen purkutila. Samaten tuo asuinrakentaminen. Olisi edes jokiselle asunnolle edes yhden auton paikka, mutta, ei, ja tilanne taitaa olla nyt, että tarve olisikin kahdelle autolle per. asunto. Muttaa rakennusinto tuntuu olevan kovaa , huomioidaanko todellisia tarpeita siinäkään, vai ratkaiseeko vain ahneus. Pirtti pirtin viereen, akkuna akkunaa vasten. Ja kyllä niillä kaduilla tilaa on autoparkeille. 2-tunnin kiekolla selvitään monessa muussakin kaupungissa. Miksi ei HML:ssa? Hyvin olen löytänyt menneinä vuosina, vielä viimevuonnakin asioinnin ajaksi autolle paikan kiekkopysäköinnillä. Mutta nyt tottumukset ovat sen verran muuttuneet, että ruutukaava-alueella en tarvitse parkkitiloja. Maksullisuus muokkaa tottumuksia.
Me torikahvilan väki siirrymme talven tullen Hämeensaaren K-Marketin kahvilan asiakkaaksi, ja sieltä löytyy ilmaista
suojaavaa parkkitilaakin.
missähän hämeensaaressa on k-market???
Siellä on Citymarket K-marketin hinnoin.