Mitä tässä nyt tehdä?
Itse olen polttanut, satunnaisesti, joskus joitain kuukausia putkeen ja sitten lopettanut... ja huomannut kuinka voimakkaan riippuvuuden voi tuollainen lyhytkin polttamis-ajanjakso aiheuttaa. Nyt kuitenkin olen ollut savuttomana taas pitkän aikaa.
No varsinainen ongelma on se että kun tyttöystäväni polttaa. Hän on yrittänyt lopettaa ja saikin rajoitettua polttamistaan huomattavasti. Mutta sitten viikonloppuna tuli takapakkia, kun hän polttikin taas tavallista enemmän ja sanoi ettei hänellä ole tarpeeksi tahdonvoimaa lopettaa.
En tietenkään haluaisi että hän jatkaisi polttamista (syitä on useita ja kyllähän te ne tiedätte, raha ja terveys menee, se haju jne.), mutta kun katselee kun hän polttaa niin siinä alkaa niin tehdä mieli tupakkaa... Jos hän jatkaa polttamista, niin voi olla ettei oma tupakkalakkoni kauaa kestä... Alkaa tulemaan mieleen noita hyviä ideoita miksi nyt pitäisi aloittaa se polttaminen, vaikka en sitä tosiaan tahdo aloittaa!!
Ollaan tästä puhuttu tyttöystävän kanssa, ja ollaan vähän kuin umpikujassa: En halua että hän polttaa, mutta hän polttaa silti. En aio häntä jättää tupakoinnin takia, mutta ei hänen polttaminen ainakaan hyvää tee meidän suhteelle, koska se on minulle näin suuri ongelma. Häntä ei haittaisi vaikka polttaisin...
Helpointa olisi aloittaa itsekkin polttaminen, vaikeinta ja turhauttavinta olisi olla itse polttamatta ja katsella kun hän polttaa. Paras vaihtoehto olisi se että hän lopettaisi, mutta kun se ei näytä olevan vaihtoehto.
Onko joku ollut samassa tilanteessa, olisiko jollakin antaa mitään vinkkejä...?
Itse olen polttanut, satunnaisesti, joskus joitain kuukausia putkeen ja sitten lopettanut... ja huomannut kuinka voimakkaan riippuvuuden voi tuollainen lyhytkin polttamis-ajanjakso aiheuttaa. Nyt kuitenkin olen ollut savuttomana taas pitkän aikaa.
No varsinainen ongelma on se että kun tyttöystäväni polttaa. Hän on yrittänyt lopettaa ja saikin rajoitettua polttamistaan huomattavasti. Mutta sitten viikonloppuna tuli takapakkia, kun hän polttikin taas tavallista enemmän ja sanoi ettei hänellä ole tarpeeksi tahdonvoimaa lopettaa.
En tietenkään haluaisi että hän jatkaisi polttamista (syitä on useita ja kyllähän te ne tiedätte, raha ja terveys menee, se haju jne.), mutta kun katselee kun hän polttaa niin siinä alkaa niin tehdä mieli tupakkaa... Jos hän jatkaa polttamista, niin voi olla ettei oma tupakkalakkoni kauaa kestä... Alkaa tulemaan mieleen noita hyviä ideoita miksi nyt pitäisi aloittaa se polttaminen, vaikka en sitä tosiaan tahdo aloittaa!!
Ollaan tästä puhuttu tyttöystävän kanssa, ja ollaan vähän kuin umpikujassa: En halua että hän polttaa, mutta hän polttaa silti. En aio häntä jättää tupakoinnin takia, mutta ei hänen polttaminen ainakaan hyvää tee meidän suhteelle, koska se on minulle näin suuri ongelma. Häntä ei haittaisi vaikka polttaisin...
Helpointa olisi aloittaa itsekkin polttaminen, vaikeinta ja turhauttavinta olisi olla itse polttamatta ja katsella kun hän polttaa. Paras vaihtoehto olisi se että hän lopettaisi, mutta kun se ei näytä olevan vaihtoehto.
Onko joku ollut samassa tilanteessa, olisiko jollakin antaa mitään vinkkejä...?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voisithan pyytää tyttöystävääsi olemaan polttamatta silloin kun on sinun seurassasi.Auttaisiko se?Jos hän ei polttaisi sinun nähtesi,pureskelisi vaikka purkkaa aina sen jälkeen kun on polttanut ja pesisi kädet.Hirmuinen vaiva tyttöystävällesi,mutta näin hän voisi tulla "vastaan" asiassa sinua.Tulee ikäänkuin tehtyä kompromissi kummallakin.Kamalaa jos sinun pitää alkaa polttamaan hänen polttamisen takia....
teil on noi sukupuoliroolit vähä vinksahtanu :D
eiks se ylensä oo nii et noi naiset nipottaa miesten tekemisist eikä toisinpäin?
jep, meillä on ns. perinteiset sukupuoliroolit vaihtanu paikkaa erittäin monelta osin. mutta jokainen tavallaan, tärkeintä olla oma itsensä.
".......Alkaa tulemaan mieleen noita hyviä ideoita miksi nyt pitäisi aloittaa se polttaminen, vaikka en sitä tosiaan tahdo aloittaa!!."
He he..haluatko vai et?
Mielestäni ihmistä ei voida jakaa "osiin" jossa joku tietty osa aivoista(esim mielihyväkeskus ym) voidaan erottaa ihmisen kokonaisuudesta tyyliin "en halua sitä ja tätä,mutta kun se riippuvuus"....tällöin tilanne on se,että sitä vain yksinkertaisesti HALUAA,oli se halun lähden sitten mielihyväkeskus tai kainalo,näin kärjistääkseni.
Itse en näe suurtakaan arvoa elämällä,joka pohjautuu itseltä/itsensä kieltämiseen...peräti itsevalheeseen jossa vaakutellaan että en en en halua tuota (...vaikka oikeasti tekee niin pirusti mieli...).
Pidättyväisyys on synti.Elämä koostuu pienistä nautinnoista.Oi ne sitten mitäkin kenenkin kohdalla.TOiselle viina,jollekkin tupakka,kenties syöminen tai seksi.
En halua elää kieltämällä itseltäni jotain jota tekee mieli.Eikö siinä vaiheessa olisi jo sama vaikka....
Ei sitä tupakkaa pidä nostaa millekkään jalustalle,erolleen muista nautintoaineista(jätetään se ylimitoitettu terveys intoilu tästä nyt pois...jooko?)....vai stressaisitko vastaavanlaisesti jos itse et joisi kahvia,mutta tyttöystäväsi aina joisi seurassasi...kiemurtelisitko itsensäkieltämis puuskissa?Tupakka nyt vain on yksi monista nautintoaineista...joskus polttaa,joskus ei,joptkut polttaa jotkut ei....ei konjakki lasillisestakaan tehdä numeroa,kun se juodaan iltapäivä kahvin päälle...
Tupakka on tehokkaasti demonisoistu(ja heikoimmat ovat sortuneet ja ottaneet opin perille) lähivuosina.Itse poltan stressaamatta joinain päivinä 2 tupakkaa,joinain 20 ja joskus olen viikkoja polttamatta.Ja olen 100% varma että (mielen)terveydellekkin on parempi nauttia juuri sillä hetkellä oikeaksi kokemansa määrä haluamaansa nautintoainetta,kuin tuskailla ja tapella halujaan vastaan.
Itseensä vastaan taistelu ei ole ihmiselle hyväksi.
Ja PS. Ei se tyttös polttaminen sua kiusais mitenkään,ellei sun pohjimmiltaan tekis sitä röökiä mieli?Esim.Jos hänellä olisi tapana syödä paskaa,niin tuskin ajautuisit mokomaan sisäiseen ristiriitaan itsesi kanssa,kun sulle ei tuis mieleenkään haluta myöskin,tyttöystäväsi myötävaikutuksella,syödä paskaa.Eipä silti,sisäisten ristiriitojen sijaan olisi mahdollista että teillä tulisi riitoja tyttöystäväsi "harrastuksesta",ihan jo esteettistenkin seikkojen takia.
Aika tyypillistä tupakoitsian puhetta... "mielestäni ihmistä ei voi jakaa osiin..."
"Ei sitä tupakkaa pidä nostaa millekkään jalustalle,erolleen muista nautintoaineista(jätetään se ylimitoitettu terveys intoilu tästä nyt pois...jooko?)...."
...voi että mitä paskaa. Mitä tahansa mitä tekee mieli, niin sitä pitää sitten tehdä? Kasva aikuiseksi.
Tupakointihan antaa sitä mielihyvää suurimmaksi osaksi sillä, että se poistaa vierotusoireet jotka se on itse aiheuttanut. Jos en olisi koskaan polttanut, niin ei minun alkaisi tehdä mieli tupakkaa jos katsoisin tyttöystäväni polttavan... olen edelleen tavallaan riippuvainen tupakasta.
Kahvia ei voi tähän verrata kun se ei aiheuta läheskään samanlaista riippuvuutta. Itse asiassa erittäin harva aine aiheuttaa yhtä voimakasta riippuvuutta kuin nikotiini.
"Itse en näe suurtakaan arvoa elämällä,joka pohjautuu itseltä/itsensä kieltämiseen..."
Eli kun ei halua olla riippuvainen jostain, joka tuhlaa vain aikaasi, rahaasi ja terveyttäsi, niin se on sitten (näin "kärjistetysti") ihan arvoton elämä?
"...Tupakointihan antaa sitä mielihyvää suurimmaksi osaksi sillä, että se poistaa vierotusoireet jotka se on itse aiheuttanut...."
-osittain näin.Mutta liian suuresti totuutena pidetty.Minun kohdallani esim lähes täysin paikkaansa pitämätön.Tupakassa on hirmuisesti makuun/tuoksuun pohjautuvaa "nautinto-potentiaalia".Toki puhun vain omasta puolestani.
Ja jos kärjistetään,niin ei autiolla saarella ikänsä aunut ihminen stressaannu,kun on erinäisiä aikakausia ilman seksiä...
"Aika tyypillistä tupakoitsian puhetta... "mielestäni ihmistä ei voi jakaa osiin..."
-en tiedä siitä onko tyypillistä ja kenen tyypillistä puhetta,mutta niin se asia on.Ihminen on kokonaisuus,ei robotti,joka voi sulkea osia tunteistaan ja haluistaan "takavasemmalle".Jos jotain haluaa,oli se halun lähde mikä hyvänsä,niin sitä haluaa.
"Eli kun ei halua olla riippuvainen jostain, joka tuhlaa vain aikaasi, rahaasi ja terveyttäsi, niin se on sitten (näin "kärjistetysti") ihan arvoton elämä?"
-nämä on tapauskohtaisia juttuja,kukaan ei voi sanoa absoluuttista totuutta toiselle ihmiselle "tämä on sinulle parhaaksi".
Jos lähdetään purkamaan vyyhtiä,niin moni muukin asia vie aikaa,rahaa ja terveyttä.Joskin tupakan ympärillä oleva terveys hössötys on liitoiteltua(mutta osin oikeutettua,myönnettäköön).
Mielestäni ihminen ei ole "suoriutuva kone" kuten jo aiemminkin annoin ymmärtää.On (mielestäni) luonnonvastaista taistella halujaan(nautintoa tuottavia sellaisia) vastaan,tietäen että tuo "taistelu" "vie veronsa" ja ainakin jossain määrin huonontaa elämän laatua hetkellisesti,ihmisen kärvistellessä otanpas/enpäs ota vaiheessaan.En tiedä mitä haluja ja viettejä ihmis-eläin tuon taistelun käynnissä ollessaan toteuttaa?Ei ainakaan omiaan,sen hetkisiä sisältään kumpuavia impulsseja...kenties ympäristön haluja ja halua toteuttaa ympäröivän henkisen ilmapiirin painetta?
Mutta kenellä mitenkin.Itse koen että elämä ei ole täyttä,jos kiellän itseäni eri asioissa,käyttäen aikaani taisteluun,jonka tarkoitusperiä ei sisäinen pieni minäni(ne tarpeet ja vietit ym. siellä eri hermokimpuissa)ymmärrä.
Minä ainakin nautin suunnattomasti tupakasta,erilaisista tupakka laaduista(kuten viskeistä,konjakeista ja viineistäkin).En kiistä tietynlaista riippuvuutta(ihmiset ovat kyllä riippuvaisia kymmenistä...sadoista? muistakin asioista,mutta niistä ei puhuta,tupakka on päivän juttu nykyään),mutta poltaminen ei ole pakonomaista,väkinäistä "tarvii saada",vaan se on aina nautinnon hakuista,tyydyttävää.Olen useasti päiviäkin...viikkojakin(joskus ollut kuukausiakin) polttamatta(vaikka tupakkaa...sikareita ym olisi käden ulottuvilla) poltttamatta,kun ei tee vain mieli.En syö rakastamaani suklaatakaan tietty gramma määrää joka päivä.Tällöin nautinto ei olisi enää nautinto.
Parasta vointia "kunniakkaalla"(heh heh) tielläsi.Minä jatkan hyvän ja stressittömän olon tielläni.
"Minun kohdallani...Toki puhun vain omasta puolestani... "
Joten minua ei kiinnosta.
"Jos jotain haluaa,oli se halun lähde mikä hyvänsä,niin sitä haluaa."
Ja sitä ei kannata miettiä mistä se halu kumpuaa? Minun kohdallani riippuvuudesta. Minun on erittäin helppoa luopua tupakan tuottamasta "nautinnosta" (se on lähes olematonta), mutta riippuvuus pitää otteessaan silti. Puhu vain omasta puolestasi kuinka paljon haluat, mutta ihan suoraan sanottuna ei jaksa kauheasti kiinnostaa. Tässä ei ole kyse sinusta.
"On (mielestäni) luonnonvastaista taistella halujaan(nautintoa tuottavia sellaisia) vastaan,tietäen että tuo "taistelu" "vie veronsa" ja ainakin jossain määrin huonontaa elämän laatua hetkellisesti,ihmisen kärvistellessä otanpas/enpäs ota vaiheessaan."
Tässä olet ihan oikeassa.
"En tiedä mitä haluja ja viettejä ihmis-eläin tuon taistelun käynnissä ollessaan toteuttaa?Ei ainakaan omiaan,sen hetkisiä sisältään kumpuavia impulsseja...kenties ympäristön haluja ja halua toteuttaa ympäröivän henkisen ilmapiirin painetta? "
Hmm... miten olisi sellainen halu kuin elää pidempään ja ennenkaikkea terveempänä ja hyvinvoivana, rikkaampana ja vapaana (ainakin yhdestä täysin turhasta) riippuvuudesta? Suuri osa hyvistä ystävistäni, ja tyttöystäväni, polttaa, joten tässä henkinen ilmapiiri vähän painostaisikin minua polttamaan. Minua ei kiinnosta kuinka hyvää tupakka sinulle tekee.
Loppu viestistäsi onkin sitä perinteistä... minä minä minä minä minä... hoh hoh... hohhoijaa...
" Hmm... miten olisi sellainen halu kuin elää pidempään ja ennenkaikkea terveempänä ja hyvinvoivana, rikkaampana ja vapaana (ainakin yhdestä täysin turhasta) riippuvuudesta? "
- hmmmm.Kuka usloo ketäkin...
" Loppu viestistäsi onkin sitä perinteistä... minä minä minä minä minä... hoh hoh... hohhoijaa... "
-Olen ihminen.Jokaisen terveen ihmisen ajatus on minä-lähtöistä.Maailman historia ei tunne kuin yhden tapauksen,jossa "ihminen" on oikeasti osannut ajatella ei-minä keskeisesti,ilman teeskentelyä.Hänestä voit lukea kirjasta,joka löytynee n.90% prosentista suomen kodeista.
Minulla ei ainakaan ole enää mitään sanottavaa, joten en voi muuta kuin kiittää mukavasta keskustelusta, vaikka vähän provosoivaa se välistä olikin.
Niin palaten alkuperäiseen aiheeseen,niin mitä ajattelit nyt sitten tehdä?Keskusteletko vielä tyttökaverisi kanssa aiheesta?Aiotko vielä polttaa?Aiotko pysyä lujana tyttöystävän läsnä ollessa?Olisi kiva kuulla mitä tuumit vielä tupakanpoltosta ja sen mahdollisesta lopettamisesta?
Niin, kiitoksia tosiaan kaikille vastanneille... on tästä apua ollut, saanut ainakin miettiä...
Joo olen tästä keskustellut tyttöystäväni kanssa, ja kyllä hän sanoo että yrittää vielä lopettaa. Sanoi lopettavansa tämän vuoden puolella vielä... En kylläkään oikein usko että hän siinä onnistuu (tai haluaa onnistua).
Itse en aio polttaa (no, paitsi ehkä joskus humalassa saattaa muutama mennä). Lopettaa hän tai ei, mutta minä en aio aloittaa enää.
Toivon kyllä todella että hän jonain päivänä lopettaisi, mutta kyllä minä pystyn sen kestämään vaikka hän polttaisikin... ainakin vielä, en tiedä kuinka paljon se alkaa sitten ärsyttämään kun sitä polttamista katselee päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta....
Ainoa kai mitä voin tehdä on se, että muistutan häntä välillä kuinka mukavaa se olisi jos hän lopettaisi polttamisen...
TOivon todella että onnistut,vielä kokonaan itsekkin lopettamaan.Itsekkin edelleen välissä lipsun...Ja toivon todella,että seuraava mies jonka lyön hynttyyt yhteen ja mahdollisesti rakastunkin ei polttaisi.Sillä jos polttaa,niin tiedän kyllä mihin se voi minun kohdalla johtaa;Taas 20 tupakan päivä vauhtiin.=(Savuton kaveri jos löytytisi tai kaveri yleensä,niin olisin iki onnellinen!!!!!!!!!!!!!