Poistin tilini ennen yläasteen alkua lähinnä nettikiusaamisen takia. En koskaan edes tykänny koko sivustosta. Nyt on peruskoulu takana ja loin facebookin lähinnä sen takia et olis helpompaa tutustua seuraavassa koulussa... itseasiassa se on ainut syy.
Se liittyy varmaan ikään mutta mun mielestä facessa on tosi kova tarve olla samanlainen kuin muut ja sulautua joukkoon, vähän niin kuin koulussa. Se varmaan helpottuu vanhemmiten mutta mun ei todellakaa ole helppo olla sillä sivustolla. Loin profiilini siis pari päivää sitte, ja voitte arvata ettei ole edes sataa kaveria. Eli onko tässä vaiheessa edes järkevää luoda facee? Kuten jo aiemmin mainitsin, en tykkää sivustosta ja loin sen vain ensi vuotta ajatellen. Saisko mielipiteitä? :)
Se liittyy varmaan ikään mutta mun mielestä facessa on tosi kova tarve olla samanlainen kuin muut ja sulautua joukkoon, vähän niin kuin koulussa. Se varmaan helpottuu vanhemmiten mutta mun ei todellakaa ole helppo olla sillä sivustolla. Loin profiilini siis pari päivää sitte, ja voitte arvata ettei ole edes sataa kaveria. Eli onko tässä vaiheessa edes järkevää luoda facee? Kuten jo aiemmin mainitsin, en tykkää sivustosta ja loin sen vain ensi vuotta ajatellen. Saisko mielipiteitä? :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voin olla ehkä vähän jäävi kommentoimaan mitään, sillä en ole koskaan käyttänyt Facebookia kunnolla. Palvelu oli käytössäni hieman alle vuoden muutama vuosi sitten, mutta poistin sen turhuuden ja jatkuvien tietoturvaongelmien vuoksi.
Kyllä pitäisi pärjätä ilman Facebookiakin. Yhteyttä tuttuihin voi pitää yllä monilla muillakin tavoilla. Sitä paitsi Facebook vie hivittävästi aikaa. Ei sitä pakolla kannata käyttää, jos ei kiinnosta.
Toivoisin hieman aktiivisuutta muilta nuorilta keskustelemaan tästä aiheesta.
Onko elämä kiinni jostain helvetin facebookista aina?? Alkaa jo ärsyttää kaikkien jatkuva ininä fb:laitoin uuen kuvan fb jeeeeeeeee!!???..... ketä kiinnostaa mitä sä teet siellä ja onko sull 1 kaveri vai miljoona. yhteyttä pidä muihin kuule vaikka tekstiviestillä.
Kyllä ne paineet olla massaa tulee ihan omasta päästä. Itse en mene massan mukana, naamakirjaan menin yhteydenpidon vuoksi, kirjekaveriin kun ei olisi muuta kautta voinut tutustua ennen kun se tuli meille viikoksi asumaan. Läheteltiin kuvia ja kerrottiin vähän omasta elämästä että toinen on jollain tasolla tuttu ennen viikon viettämistä yhdessä. Nykyään naamakirjassa lähinnä stalkkailen muita, ei tarvitse kysyä keneltäkään mihin menevät opiskelemaan kun auliisti itse jakavat sen siellä. Itse kerron niinikään tuollaisia isoja juttuja niin ei tarvitse ihmisten tikahtua uteliaisuuteensa eikä minun muiden kyselyihin. Kai se on sitten enemmän semmoista passiivista yhteydenpitoa, joka sopii mulle hyvin.
Jos oikeasti huomaat ulkopuolisia paineita niin suosittelen etsimään ihmisiä, joiden kanssa tulet toimeen sellaisen kuin olet. Itse en ole mitenkään helppoa seuraa, mutta kun kaverit ovat sopivassa suhteessa sekopäitä nekin niin tullaan hyvin toimeen. On tosi rankkaa mukauttaa käytöstään muiden mukaan jatkuvasti. Enkä tarkoita nyt perustason kohteliaisuutta ja tervettä järjen käyttöä. Jos jatkuvasti pitää puhua asioista jotka eivät itseä kiinnosta eikä ikinä voi ottaa rennosti vaan aina pitää varoa sanomisiaan niin kyllähän sitä jokainen sekoaa. Vain yhden lukioaikaisen kaverin kanssa olen riitautunut, ei koskaan oltu kovin läheisiä ja se ottaa kaiken henkilökohtaisena loukkauksena, joten kummankin kannalta helpompaa ettei olla tekemisissä.
Face on sitä miksi se tekee. Se on hyvä olla olemassa, mutta ei pakollinen. Minullakin on muutama kaveri, jotka eivät naamakirjaa käytä eivätkä mitään mentä. Jos siellä jotain tärkeää tapahtuu niin me muut kyllä kerrotaan ja synttärikutsut on pari vuotta menneet pääsääntöisesti tekstareilla (alkuun suosittiin facekutsuja mutta niihin ei ikinä saanut vastauksia). Loppupeleissä se riippuu ihan siitä miten paljon olet kiinnostunut muiden elämästä, kannattaako naamakirjassa olla. Jos ei voisi vähempää kiinnostaa niin voit ihan vapaasti olla olematta siellä ja kertomatta itsestäsi.
Mua kanssa jotenki ahistaa nykyää toi sosiaaline media.. mul on face mut ei yhtään mitää muuta. Vastatkaa mulle, onko kaikilla nykyään whatsapp vai mikä onkaa? Ku kaverit huutaa mulle koko aja ku en tee sitä ittelleni. En haluu yhtää enempää syitä tuijottaa kännykkää. Oon sanonu sata kertaa et jos on oikeesti tärkeetä asiaa nii mut saa tekstarilla kiinni mut ei..
Ei ole. Mulla ei ainakaan ole edes twitteriä, osalla kavereista on twitter ja instagram, mutta eipä juuri muuta. Muutama twiittaa ahkerasti, instaa päivittävät laiskemmin. Äidilläni on molemmat ja näplää jatkuvasti puhelinta. Superrasittavaa. No ainakin minulla on maailman paras syy olla menemättä twitteriin.
No hyvä kuulla etten oo ihan ainoo. Ja itekki tekis mieli poistaa faceki ku siel on kaikki mummit ja serkut ja kaikki. Ja se tunne ku sedän vaimo pyys lkaveriks ja se siis postaa JOKA päivä vähintään kaks kertaa jotai.. usein enemmänki. Ja ei sitä oikee voi poistaa kavereistakaa.. Nii pakko sitä on sietää.
Se on jotain niin hemmetin rasittavaa ku kaverit inisee et "voiks käyä tykkää mun kuvat!!???!" "tee nyt se face ku se on nii paras!!!" "sun on nyt hei pakko tehä se face!!" no vittu MIKSI !? mulla on ainakin muutaki tekemistä ku laitella jotai selfiee jonnekki instaa tai muualle. Omistan elämän enkä haluu tuhlata sitä märehtimällä jossai facebookissa... Ja siis nii, tästä nyt tuli tämmöne "rageviesti" enkä tainnu ees vastata viestiisi mitenkään rakentavasti, mutta väliäkös tuolla. :D
Hah, meillä on sopimus, ettei perheenjäseniä pyydetä kavereiksi, serkkuja ja yksi täti kavereista löytyy, mutta näiltä kyllä piilotan osan päivityksistäni. Himopostaajan hengentuotteet voi halutessaan poistaa näkyvistä, ei kaikkia kavereita ole pakko seurata, eikä kaikille kavereille tarvitse kaikkea jakaa. Kaikki kaverit, jotka ovat listalla vain velvollisuudentunnosta on minulla ryhmitelty "piilotettu" ja oletusasetuksena päivityksissä on "kaverit paitsi piilotettu", eli kaverit, jotka eivät ole piilotettujen listalla näkevät päivitykseni. Pelipäivitykset näkevät vain "pelit" -luokituksen omaavat kaverit. Ihan yksinkertaista logiikkaa.
Että voit joko nähdä vaivaa tai sitten poistaa koko pashan. Pienen vaivannäön jälkeen kaikki kuitenkin toimii siististi eikä näitä temppuja oikeestaan edes huomaa. Mitä tulee Hamsutypyn kohtaamaan kaverityyppiin, sellaisia ei minulla ole ja listalta lähtisivät aika äkkiä jos olisi. Aivan varmasti en tykkää kenenkään kuvista ja muista. Kommentoin jos jotain sanottavaa on. Ei somessakaan pidä päästä liian helpolla = en kommentoi enkä tykkää :D
Minulla on tunnus, mutten ole käyttänyt sitä.
Eikä ole yhtään kaveria (ihan tarkoituksella).
Eräs muinainen koulu"kaverini" (varasti vähitellen kaikki tussini ja löi aina kun ehti) on fb:ssä ja kerää kavereikseen kaikki missit ja iskelmätähdet jotka vain suostuvat.
Jotenkin minusta on kovin mukavaa, että tyyppi on edelleenkin idiootti (ja on muuten ollut vankilassakin).
Fb on melko turha ilmiö ja varsinkin kun ihmiset laittavat sinne ihan turhia päivityksiä.
Olen ajatellut, että kannattaisi tehdä tunnus ja hankkia sille runsaasti kavereita.
Sitten kaikki sen tunnuksen alle laitetut päivitykset olisivat äärimmäisen tylsiä, kaikki kuvat olisivat sameita ja huonoja, eikä sille koskaan tapahtuisi mitään. Silti tulisi jatkuvasti päivityksiä muka tärkeistä asioista.
Ehkä se voisi olla useamman yhdessä hoitama tunnus.
Ideaa saa käyttää vapaasti.