Luin eilen ansiokkaan mielipidekirjoituksen siitä, että naiset eivät koskaan myönnä tehneensä virheitä. Asiayhteys oli kuitenkin niin traaginen, että kirjoitus poistettiin.
Jokainen isi on ainakin kerran elämässään ollut tekemisissä naisen kanssa. Myönsikö nainen koskaan mitään negatiivista itsestään?
Jokainen isi on ainakin kerran elämässään ollut tekemisissä naisen kanssa. Myönsikö nainen koskaan mitään negatiivista itsestään?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä ne tuppaa välillä myöntämään, mutta peruvat jälkeenpäin, koska sitä voitaisiin käyttää heitä vastaan. Varastoivat ja varmuuskopioivat kyllä kaiken pahan sinusta.
Minä en ikinä myönnä olleeni väärässä siitä yksinkertaisesta syystä, että olen aina oikeassa. Yhden ainoan kerran olen ollut väärässä, se tapahtui elokuussa 1997 - asia jääköön mainitsematta. Tunnen useita kaltaisiani naisia - sellaisiakin, jotka aidosti uskovat ensimmäiseen lauseeseeni.
Eräs miespuolinen kollega kertoi, että kumpikaan hänen lukioikäisistä tyttäristään ei myöskään ole ikinä väärässä.
Nainen pystyy ihan helposti antamaan miehelle anteeksi tämän pahat teot, mutta ei ikinä unohda niitä. Tarvittaessa niihin voi palata.
On täysin eri asia luulla olevansa oikeassa ja olla oikeassa.
Vihaan nykyään naisia ylikaiken, onneksi robotit tekevät tuloaan ja kohta naisilla ei tee oikeasti kukaan yhtään mitään, sukupuuttoon saavat kuolla
Siis pillun takiahan kukaan niitä naisia sietää, kuka haluaa olla naisten kanssa muuten tekemisissä? Niin ärsyttäviä kanoja kaikki, onneksi robotit on tulevaisuus, ajatelkaa miehet? "Nainen" joka on miellyttävä ja täydellinen kaikella tavalla, tulkaa robotit ja pelastakaa miehet naisten pahuudelta
Tuleeko teidän omista tyttäristännekin kamalia naisia vai tappavatko robotit heidät?
Toivottavasti kaikki naiset tapetaan ja onneksi minun ainoa lapsi on poika. Naiset joutaa roviolle, miksi ei enää ole noitavainoja, miksi ei eletä pimeää keskiaikaa, jolloin naisilla ei ollut mitään arvoa! Naiset nyrkin ja hellan väliin heti! Miksi niille on annettua mitään oikeuksia? Orjia heidän pitäisi olla.
Mistä laitoksesta kirjoitat? Toivotko, että sinunkin äitisi olisi tapettu jo ennen syntymääsi?
Minä myönnän ilomielin heti kun olen väärässä. Ja olenkin monta kertaa sellaisissa asioissa, joissa täytyisi esittää ihan silkkaa relevanttia tietoa jostain, mistä itse en tiedä, mutta arvelen mututuntuntumalta.
Mutta mielipidepuolella; miksi minun mielipiteeni, oma ajatukseni jostain aiheesta olisi väärempi kuin sinun? Olenko minä tai joku muu nainen jotenkin huonompi sinua ja ajatuksiasi?
Kerron heti myös kaikki negatiiviset puoleni aloittajalle, kun sinä esittelet ensin omasi.
Sinä olet Isien jutuissa ja alat nyt kertomaan kaikki negatiiviset puolet itsestäsi. Mikä sinä olet ehtoja sanelemaan Isien jutuissa...
Ei kyllä myönnä. Sitten jos nenän eteen lyödään sellainen läjä faktatietoa, ettei vaan kertakaikkiaan voi enää väittää vastaan, niin sitten kyseisestä asiasta ei saa enää puhua. Ei siis sanallakaan, ettei vaan joudu myöntämään että väärässä oli.
Hyvänä esimerkkinä se nainen, joka ilmoitti ruvenneensa sulattamaan raskauskiloja lenkkeilemällä. Oli kuulemma hölkännyt 10km 30 minuutissa. Ei voinut myöntää puhuneensa pehmeitä, vaikka itsekin näki netistä tehneensä kyseisen matkan suomen ennätyksen ekalla lenkillään liki vuoteen.
Riippuu vähän naisesta.
Toiset myöntää mutta ex ei kyllä koskaan myöntänyt. Valehteli kyllä ummet ja lammet eikä koskaan myöntänyt valehdelleensa. Kun sitten löin pöytään yllämainittua "faktatietoa", jotka aukottomasti todistivat hänen valehdelleen kävi nainen itkemään.
Kyllä nainen myöntää useinkin olevansa väärässä tai ainakin munulla on siihen tarpeeksi fiksu rouva..
Tietenkään ei. Äiti on aina oikeassa.