kun on kokoajan yksin... Jos mietin hyviä asioita niin kaikki tuntuu tulevan kaukaa menneestä onko tämä kolmenkympin kriisiä vai sitä että en näe tarpeeksi ihmisiä? Rupesin ihan kunnolla miettimään ja tulin siihen tulokseen että elämä oli parasta läpi kouluiän ja kolme vuotta sen jälkeen kun tuli täysi ikäiseksi eli elämä oli parasta 7-21vuotiaana. Sieltä löytyy paljon hyviä muistoja joita kaiholla muistelen... Joulujuhlat koulussa lapsena ja yläasteella murrosiässä ensi ihastumiset ja rakastuminen mopot jne. Sitten se villi nuoruus kun sai ajokortin ja se huuma kun oli täysi ikäinen...
Onhan niitä kokemuksia ollut myöhemminkin kursseilla ja töissä mitä kyllä tähän ikään nähden on auttamattomasti liian vähän mutta käytännössä en niin onnellinen en ole enää ollut. Masennus ja yksinäisyys on ottanut minusta vallan on vain tyhjää ja pitkäaikaistyöttömyys pahentaa tätä tilannetta. Jos olisi työtä niin ehkä saattaisi uutta nousua tulla mutta ei niin ei. Kaikki ajatukseni aina suuntautuvat menneeseen ja mitä ennen tapahtui en mieti mitään nykyisyyteen liittyvää koska tuntuu kun nyt ei vaan tapahdu mitään mistä jäisi mitään muistettavaa tai edes muistamisen arvoista.
Miksi olen niin yksinäinen enkä näe tarpeeksi ihmisiä??? Tai no varmaan tämä synkkä työllisyys ja ei toivoa paremmasta saa tämän aikaan joskus tuntuu että kun se elämä olisi loppunut sen 21ikä vuoden jälkeen niin se olisi ollut paras. Onko tässäkään enää sitten mitään järkeä työttömänä vaan olla ja aika menee vaan hukkaan???
Onhan niitä kokemuksia ollut myöhemminkin kursseilla ja töissä mitä kyllä tähän ikään nähden on auttamattomasti liian vähän mutta käytännössä en niin onnellinen en ole enää ollut. Masennus ja yksinäisyys on ottanut minusta vallan on vain tyhjää ja pitkäaikaistyöttömyys pahentaa tätä tilannetta. Jos olisi työtä niin ehkä saattaisi uutta nousua tulla mutta ei niin ei. Kaikki ajatukseni aina suuntautuvat menneeseen ja mitä ennen tapahtui en mieti mitään nykyisyyteen liittyvää koska tuntuu kun nyt ei vaan tapahdu mitään mistä jäisi mitään muistettavaa tai edes muistamisen arvoista.
Miksi olen niin yksinäinen enkä näe tarpeeksi ihmisiä??? Tai no varmaan tämä synkkä työllisyys ja ei toivoa paremmasta saa tämän aikaan joskus tuntuu että kun se elämä olisi loppunut sen 21ikä vuoden jälkeen niin se olisi ollut paras. Onko tässäkään enää sitten mitään järkeä työttömänä vaan olla ja aika menee vaan hukkaan???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se vähän riippuu siitä minkä näkee turhaksi. Jos esim. opiskelee tai harrastaa jotain itselleen mieluisaaa aihetta niin se ei ole turhaa vaan ihanaa paitsi toki kyynikoiden mielestä joista ei kannata välittää :)
Mä olen ainakin tehny kaikkee kivaa ! rahaa niistä ei saa ,mutta en ole alkanut juomaan niin kuin monet !!! olen paremmassa kunnossa kun monet nuoremmat ja työssä käyvät ! ja etin duunia ja harrastelen ! ihan nastaa vaik en kasvatakkaan rastaa .... HYVÄÄ KESÄÄ ! ! !
Ihan täysin sama tunne! Kaikki parhaimmat muistot liittyy just tonne ikäluokkaan lapsuus- jotain 21vee. Oli kavereita, bileitä, kokoajan seuraa, jopa parisuhde.
Jos jotain positiivistä nykytilanteesta etsii, niin onpahan sentään oma asunto ja työpaikka. Mut ne ystävät!!! Ne puuttuu!!
Niin... Sinulla on kumminkin hieman parempi tilanne kuin minulla. Sinulla on työ näet siis ihmisiä ja sinulla on ainakin töissä säännöllisesti sosiaalista elämää. Mutta juuri tuo että ei ole ystäviä on kyllä asia joka saa masentumaan ja yksinäiseksi. Missäpäin Suomea asut?