Eli pariskunta naimisissa, herra A ja rouva B joilla yhteinen ainoa lapsi C
Ei testamenttia tai avioehtoa. Herra A kuoli.
Miten ositus/perintö jakautuu tai kannattaa järjestää kun:
A:lla ja B:llä on yhteisomistuksessa ( 50 % ja 50 % ) asunto-osake.
Rouva B omistaa lisäksi toisen asunto-osakkeen kokonaan 100 % jossa asuu.
Tämän lisäksi molemmilla omat tilit joissa rahaa.
Eli leski on siis paperilla varakkaampi kuin edesmennyt herra A.
Ei testamenttia tai avioehtoa. Herra A kuoli.
Miten ositus/perintö jakautuu tai kannattaa järjestää kun:
A:lla ja B:llä on yhteisomistuksessa ( 50 % ja 50 % ) asunto-osake.
Rouva B omistaa lisäksi toisen asunto-osakkeen kokonaan 100 % jossa asuu.
Tämän lisäksi molemmilla omat tilit joissa rahaa.
Eli leski on siis paperilla varakkaampi kuin edesmennyt herra A.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rouva B:n ei tarvitse maksaa omasta varallisuudestaan tasinkoa puolisonsa perillisille (lesken tasinkoprivilegi) jos ei halua.
Oletetaan että ei halua.
Herra A:n lapsi C perii 50 % asunto-osakkeesta sekä lisäksi kaikki herra A:n tilillä olevat rahavarat.
Jos rouva B haluaisi antaa tasinkona osuutensa yhteisesti omistetusta osakkeesta, onko se verottajalle ok ? Ja lapsi C maksaisi siitä perintöveron mukaan? Vai tulkitaanko lahjaksi?
Rouva B voi halutessaan maksaa tasingon. Tällöin tuo tasinkona tuleva omaisuus on C:lle verotuksellisesti perintöä A:lta eli se verotetaan yhdessä A:lta tulevan "varsinaisen" perinnön kanssa.
Koska perintö- ja lahjaverotus ovat progressiivisia, on kuitenkin edullisempaa hoitaa asia niin, että Rouva B vetoaa osituksessa oikeuteensa olla maksamatta tasinkoa, eli pitää oman omaisuutensa, mutta lahjoittaa sitten myöhemmin omaisuutta C:lle. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että B ei ole viimeisten kolmen vuoden aikana antanut C:lle lahjoja (lahjathan lasketaan yhteen, ja lahjavero määrätään niiden yhteissumman mukaan). Ja toki Rouvan B:n pitäisi elää vielä kolme vuotta lahjan antamisen jälkeen, jotta sitä ei lasketa yhteen häneltä itseltään aikanaan tulevan perinnön kanssa.
>>Rouva B voi halutessaan maksaa tasingon. Tällöin tuo tasinkona tuleva omaisuus on C:lle verotuksellisesti perintöä A:lta eli se verotetaan yhdessä A:lta tulevan "varsinaisen" perinnön kanssa.>Koska perintö- ja lahjaverotus ovat progressiivisia, on kuitenkin edullisempaa hoitaa asia niin, että Rouva B vetoaa osituksessa oikeuteensa olla maksamatta tasinkoa, eli pitää oman omaisuutensa, mutta lahjoittaa sitten myöhemmin omaisuutta C:lle.
Voi hyvänen aika mikä saivartelija sinä nix_nax olet! Minähän jo nimenomaan korostin sitä, A:n omaisuus ja B:ltä tuleva tasinko tulevat verotetuiksi yhdessä eli könttäsummana sen sijaan, että ne verotettaisiin erikseen. Mitä kummaa oikein luulit minun tarkoittaneen? Eli ymmärsitköhän jotain nyt väärin?
Katsopa väliin peiliin, niin ehkä näet sieltä sen alkuperäisen saivartelijan. Minä vain vähän saivartelin ("huomautin") takaisin. Mutta pyydän anteeksi, jos pahoitin mielesi, ei saivarrella enää.
Ensin kuitenkin täytyy tehdä ositus. Se voidaan tehdä niin, että Rouva B pitää kaiken omaisuutensa ja lapsi C pitää kaiken Herra A:n omaisuuden. Tällöin C perii juuri sen, mitä Tietoinen. yllä kertoi.
B ja C voivat kuitenkin niin halutessaan siirtää omaisuuseriä puolelta toiselle, jos se on tarkoituksenmukaista. Lopputuloksena molemmilla puolilla on kuitenkin laskennallisesti saman verran omaisuutta kuin ennen ositusta.
Kiitoksia !