Olen nainen, 50 . Ollut eron jälkeen yksin jo seitsemän vuotta, ei edes aavistusta suhteesta. Olo alkaa olla yksinäinen lapsesta huolimatta, tätäkö elämäni on maailman tappiin asti, elämää lapsen ehdoilla? Lapsi on kaikki kaikessa, mutta silti kaipaan muutakin. Häpeän ulkomuotoani, mutta tuntuu etten viitsi tehdä mitään asian eteen, koska en ole kenellekään tärkeä. Olin ennen kaunis, nyt keski-ikäinen, ylipainoinen ja rupsahtanut. Näissä merkeissäkö elämäni jatkuu, vai uskallanko tulla ulos kuorestani?
Aina yksin?
äeppä
062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.