Olen ollut nyt toista viikkoa intissä ja on ollut kyllä elämäni pisimmät kaksi viikkoa nyt kun suoraan sanotaan. Kauhean hektisiä päiviä, aina kiire jonnekin, kokoajan täytyy muistaa oikea puhuttelu korkea-arvoisempia kohtaan ja se vapauden puute, mikä meiltä uupuu: tehdään mitä alikessut käskee ja pysytään ruoduissa. Jaksaisko tällasta paskaa puolta vuotta tai jopa enemmän? Eikö tää hektisyys ala missään vaiheessa helpottamaan? Jos se aikakin kuluisi nopeammin, niin alkais muuttua ees vähän siedettävämmäksi touhuksi.
Armeija ja masennus
inttiin turhautunut
149812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Intin kestoa lyhennettiin 2 viikkoa, joten koulutusta on jouduttu tiivistämään. Ja kyllä sitä jaksaa, ite olin 9 kk.
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, mitäs menit. Ole mies, älä anna niiden homppeleiden tehdä sinusta pelleä, haaskaat vain lyhyttä elämääsi toivomalla, että aika menisi nopeammin. Puhuttelet vaikka kaikkia niitä herroja herra homoksi ja muuta kivaa, itse löin alikessua ja sain vapautuksen aikoja sitten.
Kyllä se P-kauden jälkeen helpottaa kun vaihdetaan tupia ja ainakin meillä tuli E kaudella alikkeja asumaan tupiin ja homma rentoutui huomattavasti
Se touhu rentoutuu ja/tai siihen tottuu. Alussa kaikki ovat niin hämillään että ovat kuin tikut p*skassa, mutta myöhemmin kun ymmärtää homman nimen niin porukkaa ei enää kiinnosta pilkun viilaus. Ja armeijan jälkeen kun menin opiskelemaan, niin algebran tunnilla mietin että voi kun pääsisin taas armeijaan, ei tarvisi stressata mistään.
Itse olen 9kk:n mies ja kun 6kk:n jälkeen tuli uusi saapumiserä niin näki jo kaukaa että ketkä ovat näitä uusia. Heiltä puuttui rentous joka vanhemmilla oli.
Armeijan jälkeen mikään ei ole niin hauskaa kuin muistella armeija-aikaa ja nauraa niittä juttuja. Nyt olen jo kerran ollut vapaaehtoisissa kertauksissakin
Viimeistään siinä 6 kk kohdalla on lupa "gonahtaa". Klo 6 kun kajahti "komppaniassa herätys" niin senkus vaan käänsi kylkeä ja nukku vielä puoli tuntia ja sitten omaan tahtiin takki pelkillä napeilla kiinni oikopolkua pitkin mukeen aamupalalle.
Miksi kiduttaa itseään puoli vuotta, kun koko homman voi skipata? Annatte elämästänne vapaaehtoisesti puoli vuotta mokomaan pelleilyyn ja käytännössä ilmaiseksi.
en olisi halunnut suorittaa armeijaa, mutta kun isä pakotti.
Semmosta se on
p kausi on perseestä, kiire on ja kaikki on niin uutta.
e ja j kausi oli jotenkin mukavemmat itselleni. ja palvelusajan vähentyessä niin se gonahdus tuli ja mikäs siinä kun kaikki muutkin. johtajiakaan niin enää kiinnostanut. tupien siivous (sipa), iltavahvarit yms meni ihan pelleilyksi.
toki metsäleirit aina laittoi vituttaa. mutta kyllä sen puol vuotta kestää. itekin olin ihan hajonnut jo ekal viikolla ja tuntu ettei aamut ikinä lopu.
mut näitä on kiva muistella jälkeen päin.
No ei se fidudus kyllä yhtään vähene ennen ku pääsee pois.
Touhu muuttuu kyllä tavallaan mielenkiintoisemmaksi vähän myöhemmin.
Sitten kun pääsette leireille niin on himppa mielekkäämpää kun vain kaassulla nyhjöttäminen ja marssiminen.
Mutta eikös armeija ole hauskaa harrastelua, sotatilanteita varten, jotka eivät siihen ole jo taisteluasein varustautuneet kuten amerikkalaiset kaivamalla tunneleita ja muita bunkkereita.
Kuulut siis tähän HIIHAA-kerhoon, -- meni jo maan alle. Maan päällinen toiminta ei näitä kiinnosta vain miten paljon jää jäljelle kun ydinsota jos joskus tulee, ei tule ikinä.... sen takaan.
Armeijan suorittaminen ensinnäkin lyhentää opiskeluaikaa, mutta jos on noin hankala olo niin puhu kouluttajalle, luutnantille tuskin et pääse puhumaan itse, mutta vastaavalle kouluttajalle että on huono olo.
Eihän lyhennä jos hakee armeijan aikana kouluun. Tyhmät ihmiset eivät vaan ymmärrä tehdä näin.
Älkää hätäilkö pojat. Pian jenkkien Rainbow-armeija ryntää Suomeen ja Suomi ei enää suometu- vaan suolettuu!
Teillä ei enää ole kylmää rinkiä takapäässänne, vaan kuuma/hehkuva rinki.
Se tulee, kun mustat pojat poraa Villin Lännen hengessä!
Siis toivo elää!