äitini "hylkäsi"

Olen 14v tyttö, ja kyllä äitini hylkäsi minut.. koko kommellus alkoi siitä kun olin ollut siskollani (24)lapsenlikkana, seuraavana päivänä sisko soitti ja kysyi että missä helvetissä on 2 lavaa lonkeroa ja sen korkkarit.. väitin etten tiennyt koko juomista yhtään mitään, sisko puhui äidille ja äitini uskoi tietysti siskoani koska hän on vanhin.. äiti tuli huutamaan minulle, eikä uskonut.. hän 'ratsasi' huoneeni, eli kaikki alas verhoista koriste-esineisiin, heitteli puukoilla kohti ja huusi ettei hän välitä vaikka kuolisin, hän myös löi ja heitteli pitkin seiniä.. sitten äitini rupesi itkemään ja huusi että olin pilannut hänen elämänsä. Olisin lähtenyt jo sinä iltana lätkimään kotoa, mutta isäpuoli ei nukkunut koko vitun yönä. Seuraavana päivänä en olisi saanut poistua edes vessaan, koska äitini ei halunnut nähdä hänen rumaa varastelevaa paskaista lasta. En poistunut huoneestani kuin kerran sinä päivänä, en saanut ruokaa tai juomista koko päivänä. Illalla kun äiti meni pesulle pienempien sisarusteni kanssa, lähdin isäni luo. Äiti soitti seuraavana aamuna ja kysyi missä helvetissä oon, vastasin vaan tylysti ettei kuulu sille ja katkasin puhelun. Lähdin kotoani 29.6 äiti soitti 30.6 ja kävin pari päivää sitten hakemassa lisää vaatteita kotoa kun äiti oli töissä, itkin aivan älyttömästi, en olisi uskonut pikkusisarusten näkemisen olevan niin vaikeaa ja sanoa etten jää kotiin, vaan lähden kunhan olen saanut pakattua, enkä edes halannut heitä, omatunto painaa, onneksi he eivät asu kuin vain vajaan kymmenen kilsan päässä. Nyt on heinäkuun 21. enkä ole kuullut äidistä mitään, olen yrittänyt soittaa ja lähettää viestejä mutta ei.. onneksi voin sentään olla isäni ja äitipuoleni luona
4117
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

etkä ottanut lastensuojeluun taikka poliisiin yhteyttä koko aikana? miten äitisi kohtelee pienempiä sisaruksiasi, votiko olla varma että he ovat turvassa niin henkisesti kuin fyysisesti?

Äänestä
  • otin lastensuojeluun yhteyttä mutta he vain sanoivat että: älä tyttö puhu palturia, ei tuollaista voi oikeasti sattua.. se siitä lastensuojelusta -_- pienemmät ovat kyllä turvassa, äiti on vaan minuakohtaan tuollainen

    Äänestä

Tuohan kuulostaa kamalata! Kuuluisi tehdä ilmoits ja sun pitäis kertoa sun isälles ja äitipuolelles tästä! Mutta jos äitisi ei rakastaisi suo niin hän ei olisi kysynyt sinulta missä olet. Sun pitäis mennä jutelemaan myös äitilles ja sanoa hänelle että miltä susta tuntuu tuon kaiken jälkeen!

Äänestä
  • kerroin jo isälleni ja aitipuolelleni asiasta ja isä kerää rohkeutta soittaa äidille, ja hän kai yrittää saada minut kirjoille hänen luokseen

    menisin puhumaana äitini kanssa vaan hän ei vastaa puhelimeen/viesteihin, ja tunnen äitini että jos menisin kotiin hän ajaisi minut pois

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


itä-suomen tyttö kirjoitti:

Olen 14v tyttö, ja kyllä äitini hylkäsi minut.. koko kommellus alkoi siitä kun olin ollut siskollani (24)lapsenlikkana, seuraavana päivänä sisko soitti ja kysyi että missä helvetissä on 2 lavaa lonkeroa ja sen korkkarit.. väitin etten tiennyt koko juomista yhtään mitään, sisko puhui äidille ja äitini uskoi tietysti siskoani koska hän on vanhin.. äiti tuli huutamaan minulle, eikä uskonut.. hän 'ratsasi' huoneeni, eli kaikki alas verhoista koriste-esineisiin, heitteli puukoilla kohti ja huusi ettei hän välitä vaikka kuolisin, hän myös löi ja heitteli pitkin seiniä.. sitten äitini rupesi itkemään ja huusi että olin pilannut hänen elämänsä. Olisin lähtenyt jo sinä iltana lätkimään kotoa, mutta isäpuoli ei nukkunut koko vitun yönä. Seuraavana päivänä en olisi saanut poistua edes vessaan, koska äitini ei halunnut nähdä hänen rumaa varastelevaa paskaista lasta. En poistunut huoneestani kuin kerran sinä päivänä, en saanut ruokaa tai juomista koko päivänä. Illalla kun äiti meni pesulle pienempien sisarusteni kanssa, lähdin isäni luo. Äiti soitti seuraavana aamuna ja kysyi missä helvetissä oon, vastasin vaan tylysti ettei kuulu sille ja katkasin puhelun. Lähdin kotoani 29.6 äiti soitti 30.6 ja kävin pari päivää sitten hakemassa lisää vaatteita kotoa kun äiti oli töissä, itkin aivan älyttömästi, en olisi uskonut pikkusisarusten näkemisen olevan niin vaikeaa ja sanoa etten jää kotiin, vaan lähden kunhan olen saanut pakattua, enkä edes halannut heitä, omatunto painaa, onneksi he eivät asu kuin vain vajaan kymmenen kilsan päässä. Nyt on heinäkuun 21. enkä ole kuullut äidistä mitään, olen yrittänyt soittaa ja lähettää viestejä mutta ei.. onneksi voin sentään olla isäni ja äitipuoleni luona

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu