..kun en parane tästä kamalasta sairaudesta. tahtoa löytyy vielä hiukan, muttei tarpeeksi.
eilen otin opamoxia kourallisen käteeni ja meinasin huuhtoa veden kanssa alas mutta ystäväni esti sen väkisin. en olisi kuollut? olisin vain saanut unen jossa ei ahdistusta ja heräilyä.
en tahdo osastolle vaikka sinne yritetään laittaa.
haluan vain olla normaali ihminen.. mutta tunnen itseni päivä päivältä hullummaksi. kun on hiusten harjaaminenkin ylivoimaista.. :(
eilen otin opamoxia kourallisen käteeni ja meinasin huuhtoa veden kanssa alas mutta ystäväni esti sen väkisin. en olisi kuollut? olisin vain saanut unen jossa ei ahdistusta ja heräilyä.
en tahdo osastolle vaikka sinne yritetään laittaa.
haluan vain olla normaali ihminen.. mutta tunnen itseni päivä päivältä hullummaksi. kun on hiusten harjaaminenkin ylivoimaista.. :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa masennukselta...apua voi hakea..esim. mennä juttelemaan koluluterveydenhoitajalle(jos olet opiskelija)..tai varata aika psykologille(joissakin kouluissa myös koulupsykologi).
Mutta kotikonstina, kokeile apteekista ostettavia omega3-kalanmaksaöljytabletteja. Auttavat parantamaan mielialaa, jaksamista, aivojen hyvinvointia, kokeie, auttavat monille!!tsemppiä!
ps. omega3-käytetään masennuksen hoitoon(alan asiantuntijatkin suosittelevat)
minulla onkin jo diagnosoitu masennus.. käyn säännöllisesti psykiatrilla ja lääkehoito on..
muttei ole ainakaan vielä nuo keinot auttaneet.
olen kuulemma osastohoitoa tarvitseva, mutten halua sinne.. mieluummin otan itseltäni hengen.
En välttämättä ole oikea henkilö neuvomaan, kun ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta... Äitini on ollut pariin kertaan psykiatrisella osastolla lukkojen takana ja mielestäni hoidosta on ollut selvästi hyötyä.
Varsinkin toisella kerralla, kun äitini oli tosi huonossa kunnossa, hän pelkäsi aluksi muita osaston potilaita, mutta kun vointi parani, hän oli siellä mielellään. Varsinkin henkilökunnasta hän puhui todella myönteisesti.
Itse olen ollut mielenterveystoimiston päiväsairaalassa kolmen viikon jakson. Olin siellä työkyvyn arvioinnin vuoksi. Se oli mielestäni oikein virkistävä loma. Joku toinen oli ajatellut, mitä milloinkin tehdään. Kaikenlaisia aktiviteetteja oli juuri sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän.
En edes yritä vakuuttaa, että sinäkin varmasti viihtyisit osastolla, mutta kannattaisiko sinne silti suostua menemään? Varmasti olisi kuitenkin parasta, että jos menet, mene myönteisellä mielellä. Tarkoitan suurinpiirtein sitä, että jätä aivot ulkopuolelle naulaan ja ole kiltisti. Luulisin, että jos siellä on kiltisti, siellä on ihan hyvä olla, mutta jos on hankala, henkilökunta osaa olla vielä hankalampaa. Korostan edelleen, ettei mulla ole henkillökohtaista kokemusta asiasta.
Joka tapauksessa toivon, että saisit elämääsi vähitellen väriä ja lämpöä, mitä se sitten sinun kohdalla voisikaan tarkoittaa, enhän tunne sinua lainkaan.
mä olin viis kuukautta laitoksessa. olin ihan lukossa kun menin sinne.. olin yrittäny itsaria pari kertaa, ei mitään jaksanu/viittiny tehä.makasin vaan punkan pohjalla.
ei laitoksessa mitään hirveetä oo, oikeestaan siä oli kivaa, pääsi jutteleen saman kokeneiden nuorten kans ja se tarkka päivärytmi autto kans. pääsin huhtikuussa pois sieltä... mut nyt on taas rankkaa. mutta laitoshoito autto oikeesti! suosittelen
millaista laitoksessa oli? tahtoisin kuulla lisää siitä. esim oliko sulla oma huone vai jaoitko sen muiden kanssa? mitä päivään sitten sisältyi?
saako siellä laitoksessa polttaa?
pystyykö samaan aikaan käymään koulua kun on siellä?
toisaalta tiedän, että osasto olisi mulle ihan oikea paikka koska olen itelleni vaaraks.. mut en silti haluais sinne..
siis älä nyt missään tapauksessa mihinkään laitokseen mene!!!!
ne haluu vaan rahaa!!
jos meet laitokseen niin sieltä ei sit pääse pois ennenku oot terve!!!
et voit joutuu olee siel vuodenkin!!
mut onhan se sillei hyvä et kun mä pääsin laitoksesta pois niin aloin enemmän arvostaa omaa kotia ja omaa rauhaa ja yksityisyyttä!!
ja nyt oon tajunnut että ne lääkärit tosiaankin haluu vaan rahaa.
Jos sulle lääkärit on suositellut osastoa, niin miksi ei?
Siellä ei ole pelottavaa, unohda kaikki leffojen mielisairaalat!
Ihmiset siellä ovat auttamassa sinua ja saat olla rauhassa ilman ympäristön paineita. Alaikäisenä? saat oman huoneen ja yleensä huoneen jakaminen ei ole kauheaa, sillä kyllä yleensä katsotaan ketkä sopii toistensa kämppiksiks.
Tupakoida saa täysi-ikäisenä ja vanhempien luvalla ala-ikäisenä. Siitähän vasta paikat sekois jos hoitoa tarvitsevat laitettaisiin hoidossa tupakkavierotukseen =).
Sairaalassaolon ajaksi saat sairaslomatodistuksen/sairaspvä rahaa riippuen tietysti tuloista ja opiskella voi itsenäisesti jos jaksaa ja kykenee, sillä tärkeämpää kuin opiskelu on se että pysyy hengissä, sillä miksi ja mitä tulevaisuutta varten opiskella jos aikoo tappaa itsensä?
Tässä näin avuksi ja tsekkaa myös www.tukiasema.net
Ja itseltäsi tärkein kysymys miksi et halua sairaalaan vaikka se ilmeisesti olisi sinulle paras vaihtoehto???
Ja pakkohoitoon ei Suomessa niin vain laiteta! Että sitä älä pelkää et ikuisiksi ajoiksi sinne jäisit! Sairaalassaoloajat on yleisemmin masennuksen hoidossa n.1-3kk ainakin nuoremmilla.
Onnea elämään -Lumilintunen-