Mikseivät tytöt kiinnostu ?

Kuulostaa monilta osin minulta.

Ulkonäöstä on tullut paljon kehuja, pidän itsekin itseäni keskivertoa paremman näköiseltä, vaikka toki niitä komeampiakin toisinaan vastaan tulee. Peruskroppa, ei mitenkään pumpattu, mutten siimakaan. Monet tuntemattomatkin kehuvat tyyliä jne.

Siltikin olen aika kädetön, mitä naisiin tulee. Ainoa seurustelusuhde oli 15 kesäisenä, eli sellainen perus teinisäätö. Yhden illan juttuja on ollut, mutta mulle tulee aina niistä niin paska fiilis jälkikäteen, ettei oikein kiinnosta. Sitä olen miettinyt, että mikähän kumma mussa sitten on vikana, etten tunnu kenellekkään kelpaavan vakavampaan suhteeseen?

Todennäköisesti syy on se, että vaikka tuttujen seurassa juttu lentää ehkä liiankin kanssa, mutta olen kuitenkin tuntemattomien suhteen sen verran ujo, etten yksinkertaisesti osaa tehdä järkevää lähestymistä ja tehdä siltä osin vaikutusta? Näin ainakin veikkailen. Sanoit olevasi ujo, joten ehkä sulla on sitten kanssa sama ongelma, kun minulla?

Ja sitten kun kiinnostavaan ihmiseen tutustuu "pikkuhiljaa" tai ikään kuin vahingossa, ja vasta sitten osaa olla oma hurmaava itsensä, niin siinä vaiheessa on juna mennyt jo, eli ns. friendzonattu kyseisen tytön toimesta.

Tässä nyt jonkinlaista pähkäilyä, ei sillä että tästä mitään apua välttis ole, mutta kuitenkin.

Kerron nyt tytön näkökulman tähän. Ei se meillekään aina helppoa ole. Tutustuin erääseen ja oli hyvä fiilis siitä ja mentiin todella nopeesti aika pitkälle. Tän voisin ajatella tommoseks jutuks josta kerroit tossa. Tulee jälkikäteen paska fiilis vaikkei käsitä mistä. Sitte taas ne, joihin pikku hiljaa tutustuu ja ihastuu, on usein just niitä jotka ei saa suutaan auki ajoissa ja päätyy kaveriks koska kiinnostus kuihtuu uuteen tämmöseen nopeeseen juttuun. Ei siinä tiedä mitä pitäis tehdä tai mikä olis oikein kun mikään ei enää tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Pitkä juttu alkaa tuntua kuivalta ja lyhyt on jäänyt siihen. Kaduttaa jokainen kerta kun näin on käynyt. Luulen että paras tilanne olis jos heti tutustumisen alussa olis selkeesti sävyjä siitä että tästä tulee muutakin kun ystävyyttä ja se olis selvää molemmille, mutta ei mentäis liian nopeesti eteenpäin koska sitten tulee paniikki ja jarrutus. Ja kuitenkaan näitä mielenkiintosia kunnollisen olosia mutta sopivasti meneviä jätkiä ei ihan joka nurkan takaa pompi. Ja sitten jos jostain sellasen löytää niin ei se kiinnostu. Ja jos kiinnostuu niin panikoin ja jarrutan liian nopeesta toiminnasta. Kyllä, oma toiminta vituttaa jälkikäteen kaikkein eniten. Pitäis vaan löytää se oikea henkilö ja kultainen keskitie.

Vaikutat sopivalta, mutta oot liian kaukana musta ja oot mulle liian vanha, sori

Totuus on, ettet ole ok näköinen. Ala komeaksi ja nosta vittumaisuuttasi uusille tasoille.