Piti tulla tunnelmoimaan jo aikasemmin mutta unohdin. Kävin siis kesäkuussa smile-leikkauksessa. Hyvin näkyy :) en tiedä mitä arvoja silmissä oli ennen leikkausta mutta neljä vuotta sitten toinen silmä -2,25 ja toisessa vähän enemmän.
Tosi nopeasti pääsin. Esitutkimuksesta jo seuraavalla viikolla. Jännitti tottakai mutta rauhoittavia en ottanut ja se olisikin ollut turhaa. Kaikki oli mukavia ja rauhallisia. Leikkaava lääkäri vähän kylmä tai sellainen ettei heittänyt vitsiä toisin kuin hoitsut jotka oli iloisia.
Leikkaus meni nopeasti. Johonkin pedille makaamaan joka siirrettiin laserin alle. Siitä laskeutu joku linssi silmän pintaan kiinni. Tuijottelin ehkä 30 sekkaa valoa eikä tuntunu miltään. Lääkäri kertoi mitä tapahtuu ja kyseli vieläkö kaikki on ok. Sitten kaivo pinseteillä tämän "miinuspalan" laserin tekemästä viillosta. Ei sattunut eikä oikeastaan tuntunut miltään. Kattelin vaan kun näkökenttä heilu sumeana. Sitten toinen silmä ja oli yhtä äkkiä ohi.
Ylös ja suojalasit päähän ja pimeään ilmastoituun huoneeseen loikoilemaan ja nauttimaan pienestä tarjoilusta. Hetkeen ei nähnyt lähelle mutta kauas näkyi paremmin kuin ennen. Ääriviivat oli teräviä mutta muuten vähän sumeaa.
Vartin päästä näki jo kirjoittamaan puhelimella. Sitten lääkäri vilkaisi silmiä ja sanoi että ovat ok. Jonkin ajan päästä kuulemma piti alkaa tuntumaan kun puudutus loppui mutta ei ikinä tullut mitään. Kostutustippoja käytin pari viikkoa ja sen jälkeen vain väsyneisiin silmiin oli mukava saada jotain.
Ainoa ikävä asia koko hommassa oli seuraava yö suojalasit päässä. Olen kyljellään nukkua ja eihän se onnistunut. Huonosti tuli nukuttua.
Että oli rahan arvoista ne kalliit muutama minuuttia laserin alla. Nyt näkee hyvin, välillä tuntuu vielä että ei jaksa silmä tarkentaa jos on pitkään tuijotellut samaan suuntaan. Ehkä voisi nähdä paremminkin mutta katsotaan mitä sanoo tarkastuksessa. Olin laiska lasien käyttäjä ja nyt on elämä helpompaa.
Tosi nopeasti pääsin. Esitutkimuksesta jo seuraavalla viikolla. Jännitti tottakai mutta rauhoittavia en ottanut ja se olisikin ollut turhaa. Kaikki oli mukavia ja rauhallisia. Leikkaava lääkäri vähän kylmä tai sellainen ettei heittänyt vitsiä toisin kuin hoitsut jotka oli iloisia.
Leikkaus meni nopeasti. Johonkin pedille makaamaan joka siirrettiin laserin alle. Siitä laskeutu joku linssi silmän pintaan kiinni. Tuijottelin ehkä 30 sekkaa valoa eikä tuntunu miltään. Lääkäri kertoi mitä tapahtuu ja kyseli vieläkö kaikki on ok. Sitten kaivo pinseteillä tämän "miinuspalan" laserin tekemästä viillosta. Ei sattunut eikä oikeastaan tuntunut miltään. Kattelin vaan kun näkökenttä heilu sumeana. Sitten toinen silmä ja oli yhtä äkkiä ohi.
Ylös ja suojalasit päähän ja pimeään ilmastoituun huoneeseen loikoilemaan ja nauttimaan pienestä tarjoilusta. Hetkeen ei nähnyt lähelle mutta kauas näkyi paremmin kuin ennen. Ääriviivat oli teräviä mutta muuten vähän sumeaa.
Vartin päästä näki jo kirjoittamaan puhelimella. Sitten lääkäri vilkaisi silmiä ja sanoi että ovat ok. Jonkin ajan päästä kuulemma piti alkaa tuntumaan kun puudutus loppui mutta ei ikinä tullut mitään. Kostutustippoja käytin pari viikkoa ja sen jälkeen vain väsyneisiin silmiin oli mukava saada jotain.
Ainoa ikävä asia koko hommassa oli seuraava yö suojalasit päässä. Olen kyljellään nukkua ja eihän se onnistunut. Huonosti tuli nukuttua.
Että oli rahan arvoista ne kalliit muutama minuuttia laserin alla. Nyt näkee hyvin, välillä tuntuu vielä että ei jaksa silmä tarkentaa jos on pitkään tuijotellut samaan suuntaan. Ehkä voisi nähdä paremminkin mutta katsotaan mitä sanoo tarkastuksessa. Olin laiska lasien käyttäjä ja nyt on elämä helpompaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.