Jos haluat välttämättä Turun yliopistoon, lue ranskan lukiotiedot, johdatus kielitieteeseen ja pääset melkein varmasti yliopistoon. Turussa tänä vuonna oli kiintiö 32 opiskelijaa, mutta vain 27 läpäisi pääsykokeen. Heistäkään tuskin kaikki ottavat opiskelupaikkaa vastaan.
Tottahan toki ranskan substanssiosaaminen pitää olla hallussa, mutta hakijapulaa näyttää olevan tällä euroopplalaisella sivistyskiellellä. Sama pula näkyi muissakin yliopistoissa.
Eikö lukioissa ole enää kiinnostusta ns. harvinaisia kieliä kohtaan? Luokanopettajiksi on tungosta ja tavanomaisiin kieliin. Satsatkaa näihin ns. harvinaisiin kieliin. Olette fil. yo ennen kuin huomaattekaan ja suhteellisen vähäisellä koelukemisella.
Tottahan toki ranskan substanssiosaaminen pitää olla hallussa, mutta hakijapulaa näyttää olevan tällä euroopplalaisella sivistyskiellellä. Sama pula näkyi muissakin yliopistoissa.
Eikö lukioissa ole enää kiinnostusta ns. harvinaisia kieliä kohtaan? Luokanopettajiksi on tungosta ja tavanomaisiin kieliin. Satsatkaa näihin ns. harvinaisiin kieliin. Olette fil. yo ennen kuin huomaattekaan ja suhteellisen vähäisellä koelukemisella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juu, ja valmiin FM:n paperitkin saa suhteellisen vähäisellä lukemisella ja töihinkin revitään ennen kuin huomaakaan! Työttömiä filosofian maistereita(kin) on tuhansittain.
Kyllähän sinne opiskelemaan pääsee helpolla, mutta vaikeampaa on säilyttää mielenkiinto ja motivaatio ja valmistua. Varsinkin harvinaisempia kieliä (muut kuin en-ru-sa) hakevat opiskelemaan ex-vaihto-opiskelijat ja elämäntapaintiaanit, jotka ovat oppineet kielen riittävän hyvin vuoden aikana jossain Tulimaassa, mutta jotka eivät ole tippaakaan kiinnostuneita kielen teoriasta tai kielitieteestä. Myös kaksikielisiä on kielten laitoksilla paljon, "mä nyt vain tulin tänne kun osaan tätä kieltä". Syksyn tai parinkin aikana ehtii pohtia, että mitä sitä oikeasti haluaisikaan tehdä.
Eikä se riitä, että osaa kieltä ja juttelee mukavia Erasmus-illoissa. Pitää myös olla kiinnostunut työllistämään itsensä kielen parissa ja panostaa opiskeluihin niin, että voi valmistua päteväksi aineenopettajaksi tai kääntäjäksi. Monia muita työllistymisvaihtoehtoja ei hirveästi ole. Päteviä kieltenopettajia on työttömänä nytkin, eikä kääntäminen tunnetusti ole mikään vakaa, leveän leivän pesti.
Parempi vaihtoehto olisi opiskella pääaineena jotakin aivan muuta ja kieliä korkeintaan sivuaineina. Moni on hoksannut tämän ja pyrkinyt ns. koville aloille. Esim. Turussa lääketieteellisen hakijamäärä kasvoi 18 prosentilla tänä keväänä! Pelin henki on koventunut, opintotukea rukattu uudelleen jne. eli nuorten on pakko miettiä käytännöllisemmin eikä haaveilla itämaisen kulttuurin tutkimuksesta ja muinaiskielistä. Tai pelkästä ranskan kielestä, kun Pariisissa oli silloin niin ihanaa.
En halua opiskella jotakin täysin älytöntä ainoastaan päästäkseni yliopistoon. Valitsen mieluummin jonkin työllistävän alan, on se sitten AMK:ssa tai yliopistossa. En halua työttömäksi "tusinamaisteriksi".