Mäkin joutaisin jo pois, kukaan ei piittaisi vaikka lähtisinkin. Mietin yks kerta sillalla ollessani ett miltä tuntuisi hypätä sinne jokeen virran vietäväksi, ei mua kukaan olisi kaivannut vaikka olisinkin hypännyt. Onpahan vaihtoehto olemassa, jos elämä ja ihmiset potkii vielä lisää päähän. Mun kohdalle rakkautta oltu ikinä tarkoitettu tulevaksi, sen olen jo hyväksynyt.
0Äänestä
hööööh.
Kyllä teitä kumpaakin rakastetaan, joku päivä kohdalle osuu joku rakas ihminen josta tulee rakas. Ei väkisin, vaan yllättäen tai silleen jotenkin, kyllä te sen huomaatte sitten aikanaan.
Kivempaa odotuksen aikaa toivon teille, keksikää jotain kivaa välitekemistä. :)
0Äänestä
...........
Ei mua kukaan rakasta. Ainoa ihminen, joka minusta välitti, ei pysty muistamaan enää kuka olen. Mä olen jo liian vanha, jos rakkautta olisi mun kohdalle tarkoitettu, niin olisi se tähän ikään mennessä jo kohdalle tullut. Parempi on uskoa totuus kuin elää kuvitelmissa. Keksiä kivaa välitekemistä....hyvä kun jaksan päivittäin nousta sängystä ylös, tekis mieli vetää peitto korvilleen ja nukkua jo pois tästä helvetin kovasta ja tunteettomasta maailmasta.
0Äänestä
hööööh.
........... kirjoitti:
Ei mua kukaan rakasta. Ainoa ihminen, joka minusta välitti, ei pysty muistamaan enää kuka olen. Mä olen jo liian vanha, jos rakkautta olisi mun kohdalle tarkoitettu, niin olisi se tähän ikään mennessä jo kohdalle tullut. Parempi on uskoa totuus kuin elää kuvitelmissa. Keksiä kivaa välitekemistä....hyvä kun jaksan päivittäin nousta sängystä ylös, tekis mieli vetää peitto korvilleen ja nukkua jo pois tästä helvetin kovasta ja tunteettomasta maailmasta.
Pidä taukoa, lepää ja koita samalla miettiä mikä voisi olla kivaa. Varmasti löytyy jotain kivaa. Onko jotain asiaa mitä olet vaikka lapsena haaveillut muttet ole toteuttanut vielä?
Kaikella on aikansa, joskus on hyvä ehkä levätäkin peiton alla ja kerätä voimia. Ikä ei katso rakastumista tai toisinpäin.
Etsi positiivisia puolia ja asioita. Vaikuta itse omaan elämääsi positiivisesti.
0Äänestä
Et ome toivoton
........... kirjoitti:
Ei mua kukaan rakasta. Ainoa ihminen, joka minusta välitti, ei pysty muistamaan enää kuka olen. Mä olen jo liian vanha, jos rakkautta olisi mun kohdalle tarkoitettu, niin olisi se tähän ikään mennessä jo kohdalle tullut. Parempi on uskoa totuus kuin elää kuvitelmissa. Keksiä kivaa välitekemistä....hyvä kun jaksan päivittäin nousta sängystä ylös, tekis mieli vetää peitto korvilleen ja nukkua jo pois tästä helvetin kovasta ja tunteettomasta maailmasta.
Mene vanhojen tansseihin, ikäistesi seuraan. Kyllä siellä rakkautta piisaa.
0Äänestä
.........
hööööh. kirjoitti:
Pidä taukoa, lepää ja koita samalla miettiä mikä voisi olla kivaa. Varmasti löytyy jotain kivaa. Onko jotain asiaa mitä olet vaikka lapsena haaveillut muttet ole toteuttanut vielä?
Kaikella on aikansa, joskus on hyvä ehkä levätäkin peiton alla ja kerätä voimia. Ikä ei katso rakastumista tai toisinpäin.
Etsi positiivisia puolia ja asioita. Vaikuta itse omaan elämääsi positiivisesti.
Millään ei enää mitään väliä ja mikään ei kiinnosta. Ihan sama olenko elossa vai kuollut, silläkään ei ole mitään väliä. Liian paljon tullut muilta ihmisiltä takkiin, ei kiinnosta kerjätä lisää paskaa niskaan. Se on helppo neuvoa, kun ei tiedä mitä toisen elämässä on sattunut ja mitä just tällä hetkellä tapahtuu. Kun maailma on musta ja olo on kuin yksinäisellä pirulla helvetissä, niin on vaikea löytää mistään positiivista puolta. Kaikkeen et voi vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisit ajatella positiivisesti. Mä uskoin ennen ett kyllä se päivä joskus paistaa minullekin, nyt voin todeta ettei se päivä paistanut mulle missään vaiheessa. Pelottaa jo valmiiksi mitä koettelemuksia tulee nurkan takaa lisää, huvittaa oma hölmö usko joskus vuosia sitten ett kyllä mäkin löydän jonkun joka välittää minusta, ei löytynyt. Kaikille ei sitä rakasta ikinä löydy, sen olen hyväksynyt jo aikoja sitten. Olen hyväksynyt senkin ettei mun näköiselle kummajaiselle edes ystäviä löytynyt. Nyt tässä elämäntilanteessa olis ollut ystävä tarpeen, eipä ole ensimmäistäkään. Mun pitää pärjätä yksin vaikka en pärjäisikään, kannettava surut ja murheet ominani. No, enpä ole ainut yksinäinen tässä ihmisiä täynnä olevassa maailmassa. Eipä sairaalloisen ujo ja arka kovin helposti pysty ihmisiin tutustumaan ja kun tulee loukatuksi, ei enää edes halua tutustua uusiin ihmisiin, eikä halua käydä missään. Ja nyt pitäis muka kaiken koetun paskan jälkeen vielä kerjätä lisää turpaan, olla positiivinen. Just joo, ainoa positiivinen ajatus on ett onneks tää maallinen helvetti sentään joku päivä loppuu, kun maallinen vaellus päättyy, ennemmin tai myöhemmin.
0Äänestä
Fuck you _!_
Et ome toivoton kirjoitti:
Mene vanhojen tansseihin, ikäistesi seuraan. Kyllä siellä rakkautta piisaa.
Sulle sanon ett vedä kätees ja kuse pulloon!
0Äänestä
huohh...
Nohnoh.älähän ny.
Itse aioin keskittyä elämään palstan ulkopuolella kokonaan. Toivon saavsni rakkautta, hellyyttä, ystäviä joiden kanssa viettää aikaa. Ja toivon rakkaani kanssa yhteistä vierekkäin kulkemista kunnioittaen ja tukien.
Jospa vielä onni potkis eiku hellästi silittelis :)
0Äänestä
iihygtf
Totuus kuitenkin on että maailma ei ole kaikille tasapuolinen vaikka samassa maailmassa ollaan. Joku hullu vielä selittelee että kaikki on itsestä kiinni kuitenkin rakkaudessakin on kaksi osapuolta jos toista ei kiinnosta minkäs teet valitsetko sellaisen josta et ole kiinnostunut?
0Äänestä
Sivusta.
Hyvä pointti. Tangoon tarvitaan aina kaksi.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mäkin joutaisin jo pois, kukaan ei piittaisi vaikka lähtisinkin. Mietin yks kerta sillalla ollessani ett miltä tuntuisi hypätä sinne jokeen virran vietäväksi, ei mua kukaan olisi kaivannut vaikka olisinkin hypännyt. Onpahan vaihtoehto olemassa, jos elämä ja ihmiset potkii vielä lisää päähän. Mun kohdalle rakkautta oltu ikinä tarkoitettu tulevaksi, sen olen jo hyväksynyt.
Kyllä teitä kumpaakin rakastetaan, joku päivä kohdalle osuu joku rakas ihminen josta tulee rakas. Ei väkisin, vaan yllättäen tai silleen jotenkin, kyllä te sen huomaatte sitten aikanaan.
Kivempaa odotuksen aikaa toivon teille, keksikää jotain kivaa välitekemistä. :)
Ei mua kukaan rakasta. Ainoa ihminen, joka minusta välitti, ei pysty muistamaan enää kuka olen. Mä olen jo liian vanha, jos rakkautta olisi mun kohdalle tarkoitettu, niin olisi se tähän ikään mennessä jo kohdalle tullut. Parempi on uskoa totuus kuin elää kuvitelmissa.
Keksiä kivaa välitekemistä....hyvä kun jaksan päivittäin nousta sängystä ylös, tekis mieli vetää peitto korvilleen ja nukkua jo pois tästä helvetin kovasta ja tunteettomasta maailmasta.
Pidä taukoa, lepää ja koita samalla miettiä mikä voisi olla kivaa. Varmasti löytyy jotain kivaa. Onko jotain asiaa mitä olet vaikka lapsena haaveillut muttet ole toteuttanut vielä?
Kaikella on aikansa, joskus on hyvä ehkä levätäkin peiton alla ja kerätä voimia. Ikä ei katso rakastumista tai toisinpäin.
Etsi positiivisia puolia ja asioita. Vaikuta itse omaan elämääsi positiivisesti.
Mene vanhojen tansseihin, ikäistesi seuraan. Kyllä siellä rakkautta piisaa.
Millään ei enää mitään väliä ja mikään ei kiinnosta. Ihan sama olenko elossa vai kuollut, silläkään ei ole mitään väliä. Liian paljon tullut muilta ihmisiltä takkiin, ei kiinnosta kerjätä lisää paskaa niskaan. Se on helppo neuvoa, kun ei tiedä mitä toisen elämässä on sattunut ja mitä just tällä hetkellä tapahtuu. Kun maailma on musta ja olo on kuin yksinäisellä pirulla helvetissä, niin on vaikea löytää mistään positiivista puolta. Kaikkeen et voi vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisit ajatella positiivisesti. Mä uskoin ennen ett kyllä se päivä joskus paistaa minullekin, nyt voin todeta ettei se päivä paistanut mulle missään vaiheessa. Pelottaa jo valmiiksi mitä koettelemuksia tulee nurkan takaa lisää, huvittaa oma hölmö usko joskus vuosia sitten ett kyllä mäkin löydän jonkun joka välittää minusta, ei löytynyt. Kaikille ei sitä rakasta ikinä löydy, sen olen hyväksynyt jo aikoja sitten. Olen hyväksynyt senkin ettei mun näköiselle kummajaiselle edes ystäviä löytynyt. Nyt tässä elämäntilanteessa olis ollut ystävä tarpeen, eipä ole ensimmäistäkään. Mun pitää pärjätä yksin vaikka en pärjäisikään, kannettava surut ja murheet ominani. No, enpä ole ainut yksinäinen tässä ihmisiä täynnä olevassa maailmassa. Eipä sairaalloisen ujo ja arka kovin helposti pysty ihmisiin tutustumaan ja kun tulee loukatuksi, ei enää edes halua tutustua uusiin ihmisiin, eikä halua käydä missään. Ja nyt pitäis muka kaiken koetun paskan jälkeen vielä kerjätä lisää turpaan, olla positiivinen. Just joo, ainoa positiivinen ajatus on ett onneks tää maallinen helvetti sentään joku päivä loppuu, kun maallinen vaellus päättyy, ennemmin tai myöhemmin.
Sulle sanon ett vedä kätees ja kuse pulloon!
Nohnoh.älähän ny.
Itse aioin keskittyä elämään palstan ulkopuolella kokonaan. Toivon saavsni rakkautta, hellyyttä, ystäviä joiden kanssa viettää aikaa. Ja toivon rakkaani kanssa yhteistä vierekkäin kulkemista kunnioittaen ja tukien.
Jospa vielä onni potkis eiku hellästi silittelis :)
Totuus kuitenkin on että maailma ei ole kaikille tasapuolinen vaikka samassa maailmassa ollaan. Joku hullu vielä selittelee että kaikki on itsestä kiinni kuitenkin rakkaudessakin on kaksi osapuolta jos toista ei kiinnosta minkäs teet valitsetko sellaisen josta et ole kiinnostunut?
Hyvä pointti. Tangoon tarvitaan aina kaksi.