harkitsen vertaistukiryhmää suosituksia?

Täällä on paljon keskusteltu siitä, miksi exät palaavat aina narsistiin, kun kutsu käy. Omani kanssa ei koskaan lopetettu suhdetta, hän vain hävisi jonnekin. Aina väliajoin otti yhteyttä sähköpostein ja soitti eli piti ns kuulolla, kunnes yht'äkkiä olikin uusi suhde päällä. Kaiken sen ymmärtämiseen meni aikansa, mutta sain oman elämäni takaisin. Siitä voi kiittää muutamaa hyvää ystävääni, jotka jaksoivat kuunnella ja jakaa asiat kanssani. Kuitenkin narsisti on pitänyt aina yhteyttä enemmän tai vähemmän. Enkä usko ollenkaan olevani ainoa exä, jonka kanssa pelailee. Ollessamme yhdessä niin hän vastaavasti silloisten exien kanssa piti yhteyttä. Huvittavinta minusta oli se, että hänen piti siitä aina mainita minulle. Vastaavasti hän omien sanojensa mukaan on nykyiselleen kertonut yhteydenotoista kanssani.
Sillä ei ole mitään merkitystä vastaanko hänelle jotain vain enkö. Yhteydenottoja tulee silloin enemmän, kun lähde on ehtynyt ja kun uusi uhri on löytynyt, niin vähemmän. Kaava on aina sama - sinä olet ollut se ainoa oikea, en vain ollut sitä ymmärtänyt jne. Nyt voin jutella hänen kanssaan ja se ei tunnu miltään eikä johda mihinkään. Hän myös tietää sen.

kiitos. huomasinkin juu että ovat kesätauolla.
mutta ajattelin että käyn vielä työterveyden kautta psykologin juttusilla missä kävin kun ero tuli ja nimenomaan noista peloista jutustelemassa.
muu on selvää ja helpottavaa mutta haluaisin ettei mikään enää kummittelisi tulevaisuuden tutustumisissa ja kentieshän sitä vielä voi löytääkin jotain :)

nuo pelot mitä mulla herää välillä ja puskee ihan yhtäkkiä pintaan on osittain kuitenkin vielä tunteisiin liittyviä ja taas on monia päiviä välillä ettei mikään paina ja on iloinen oma itsensä. eli tosi harvoin tulee se pelkotila ja uskon että aika parantaa senkin mutta jutella voisi vielä ulkopuolisen kanssa niin etenis ehkä paremmin.

muuten voin mielestäni jo melko hyvin ja suht normaalisti siihen katsottuna mihin elämä putosi siinä kun oivalsi asiat.
ja sen harhakuvan ymmärtäminen teki kipeää.
itseeään ja omaa minää on myös syytä katsoa ja kysyä mitä sai siitä suhteesta ja siitä että toinen nosti aina uudestaan pilviin ja puhui ihan pyörryksiin.
sitä suosittelen miettimään muidenkin samoissa tuskissa olleiden.
minä löysin ainakin oman heikon kohtani ja näin sen melko selvästi ja opin siitä jotain uuttakin.
jokaisen on oltava ensin itsensä kanssa onnellinen jos toisenkin kanssa haluaa olla, ei mitään riippuvuutta mistään..
ja että minä valitsin aina palata vanhaan huonoon jonka oli todennut toimimattomaksi kymmeniä kertoja, niin riippuvuutta jostain se oli minullakin koska palasin aina yhteen narsistin kanssa.

nämä ajatukset ei syntyneet heti eron jälkeen vaan nyt ymmärrän paljon aiheesta kirjoitetun Ajan ja toipumisajan merkityksen