Onko sellaista? Olen ollut hiton väsynyt oikeastaan koko raskauden ajan. On ollut pahoinvointia, kipuja, puhkesi rdiabetes ja huolta vauvan kasvusta. Nyt olen ihan viimeisilläni ja en millään tahdo jaksaa hoitaa 2,5vuotiasta esikoistamme. Mies hoitaa ja isovanhemmat häntä paljon mutta aina sekään ei ole mahdollista. Se myös ahdistaa ja luo huonoa omatuntoa lasta kohtaan. Lapseni myös aistii ja selvästi kärsii etten hänen kanssaan jaksa touhuta juurikaan. Ennen raskautta rakastin tehdä yhdessä hänen kanssaan kaikenlaista. Nyt pelkään jääväni hänen kanssaan kahden koska en jaksa touhuta. Kaikki tuntuu jotenkin pakolliselta suorittamiselta.
Tänään päiväunille meno oli kamalan vaikeaa. Lapsi vehtasi ja pyöri eikä tahtonut millään asettua nukkumaan. Yritin nukuttaa häntä viereeni parisängyssä. Hän melkein potkaisi minua mahaani jolloin suutus/väsymyspäissäni läppäsin häntä pyllylle melko napakasti. Säikähdin käytöstäni kovasti. Lapsi ei tainnut olla moksiskaan mutta silti! Löin lastani! En voi sellaista hyväksyä enkä uskoa itsestäni millään! Mitä minun pitäisi tehdä? Pelkään sekoavani ja tekeväni vielä jotain kamalampaa lapselleni, jota rakastan!
Onko minulla raskauden aikainen masennus?
4
133
Vastaukset
- siiri8
Hei!
Mistä päin olet? Suosittelisin itse hyvinvointiohjaajaa,jolla itse kävin kun oli raskauden aikainen masennus. Multa saa yhteystiedot,jos haluat. - Kysy neuvolasta
Oletko ottanut asiaa puheeksi neuvolassa? Jos et niin varmasti kannattaisi. Sieltä saat oikeanlaista apua sillä siellä on ammatti-ihmisiä, jotka osaavat sanoa oletko masentunut vai et.
- En tiedä onko
masennusta, vai pelkkää väsymystä. Itsellä 3kk vanha vauva ja mua ei pänni mikään muu, kuin tämä jatkuva kotona istuminen. Päivät kuluvat tappavan hitaasti kelloa tuijottaen. Odotan vain, koska lapsi kasvaa ja sen kanssa voi tehdäkin jotain.
- väsynytkaikkeen
Minä olen 8 kuulla raskaana ja kaikki masentaa. Haluaisin harrastaa, tehdä työtä ja elää normaalisti, muttakun ei ole mitään tekemistä ja mitään ei saa tehdä. Itsellekkin tulee kamalia raivo kohtauksia jonka jälkeen aina pelkään että suutun vielä joku päivä enemmän ja lyön kunnolla tosin avopuolison kanssa. En halua mennä puhumaan kenellekkään psykiatreille haluaisin vain ystävän jolle voisi puhua kaikenmikä mieltä painaa. Tuntuu niin yksinäiseltä maata vain päivästä toiseen samaa lamppua tuijottaen ja miettien kuinka hauskaa oli ennen. Avopuoliso ei ymmärrä vaikka olen hänelle puhunut kuinka masentaa mutta hänen mielestä se on ihan normaalia ja minun pitää vain jaksaa odottaa. En tykkää käydä missään sillä tunnen oloni todella turvonneeksi ja rumaksi. No onhan niitä kiloja tullut jo 20kg sekin masentaa ja tulee huono omatunto kun syö. Olen aina ollut todella tarkka syömisestäni ja kropastani ja nyt tuntuu että menetän kaiken. Ensimmäiset raskausarvetkin tulivat ja ne olivat kova kolaus omalletunnolle. Olen miettinyt onko tämä masennusta vai normaalia... pelkään että järki menee ennenkuin pääsen synnärille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102620- 891966
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391501- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67923
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55854
- 44765