Haluan elää itselleni.

Kai se on luonnonlaki, että jos niitä lapsia ei ole, niin äidit suhtautuvat hieman erilailla kaltaisiini naisiin.

En vihaa lapsia, mutta jo yksikin päivä lapsen seurassa suoraan sanottuna rasittaa (lapsenlikkahommat)

En yksinkertaisesti voi ymmärtää miten jotkut jaksavat ison katraansa kanssa, huh. Tuntuu että yhdessäkin riittää puuhaa.

Sitä saa joskus vihaisia katseita osakseen, jos kertoo, ettei voi elää perheenäitinä. En vaan voi muuttaa itseäni, kaipaan vapautta ja en halua velvollisuuksia, elämä on muutenkin haasteellista.

Mitä tuumitte, äidit? Kyllä varmaan minua karsastetaan, koska olen erilainen ja lapsentekoikäinen. Omat piirit on, mutta harmittaa kun saa osakseen halveksuntaa.
7187
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ja höps, olet provohaluinen äiti. Muutama lause sen paljastaa, mutta en kerro mitkä lauseet.

Äänestä

Höpö höpö, että lapsetonta lapsentekoikäist karsastettaisiin. Kyllä se luulo on ihan omassa päässäsi. Tai olet provo. Korkeintaan työeläässä sellaista voidaan karsastaa niin, ettei haluta palkata töihin, koska oletetaan että se tulee kuitenkin raskaaksi ja siten työnantajalle kalliiksi.

Perheellisiä tuskin voisi vähempää kiinnostaa, onko sinulla lapsia vai ei. Jokaisen oma asia.

Äänestä

Ei minua ainakaan haittaa millään tavalla, jos muilla naisilla ei ole eivätkä halua lapsia. Eihän se tee ihmisestä arvokkaampaa, vaikka hänellä olisi 10 lasta, vaan ihmisarvo on kaikilla sama. Itse olen yh enkä pääse kovin usein tapaamaan lapsettomia kavereita, ja se joskus harmittaa. He joutuvat siis toisinaan "kestämään" myös lapsiani, koska en saa hommattua mistään lapsenvahtia. Kavereissani on myös tahattomasti lapsettomia ja heille asia on kyllä semmonen elämää suurempi suru. Jopa niin paha, että eivät kestä nähdä myöskään muiden ihmisten lapsia, kun se katkeruus lyö päälle.

Äänestä

Niiden mielestä lapsettoman pitäisi alkaa niille ilmaiseksi lapsenkaitsijaksi ostaa ruuat ja lahjat.

Vaihda seuraa, niin minäkin tein. Aloin saada kuulla kuinka helpolla pääsen ja muuta sellaista valitusta kuinka on rankkaa yms. Ei auttanut sanoa ettei lapsia ole pakko tehdä.

Jos ystävyys suhde alkaa mennä yksipuoliseksi hyväksikäytöksi niin lopettaa sen. Hoitakoon itse kersansa jos niitä kerran on väkisin haluttu. Ei lapsettoman tarvitse niiden likasangoksi alkaa.

Äänestä

Höpö höpö. En mä ainakaan ole lapsettomia kavereita IKINÄ mihinkään lapsenhoitoon pakottanut, sekunniksikaan, enkä varsinkaan maksamaan lapsille mitään. En edes lasten kummeja, jotka ovat itse lapsettomia. MUTTA kun nää ihmiset usein itse haaveilevat ja lupailevat vievänsä lapsiani esim. huvipuistoon, myös lasten kuullen. Kertaakaan se ei ole toteutunut nyt 11 vuoden aikana ;). Nyt lapset voivat mennä sinne keskenäänkin eli liian myöhäistä on, jatkossa tällaiset sukulaiset ei niitä edes kiinnosta. En ole yhtään kertaa saanut lastenhoitoapua omilta lapsettomilta sisaruksiltani tai muiltakaan lapsettomilta. Ei se haittaa. Ainoastaan muilta yksinhuoltajilta olen saanut vastavuoroista apua vuosien mittaan, ja nyt lapset eivät tarvitse enää muutenkaan apua. Joten älkää ihmeessä, lapsettomat, suostuko mihinkään mitä ette halua :(. Teillä on oikeus olla ilman lapsia kun ette niistä yhtään välitä.

Äänestä

Tosi hienoa että aloittaja tuo näkemyksensä esille. Olet esimerkkinä rohkaisemisessa muitakin naisia. Saattaa vielä olla että joku nuoremmistakin naisista ajattelee että lapsia vaan kuuluu tehdä. Ei kuulu jos ei halua. Joka päivä otetaan huostaan lapsia. Ketään tuomitsematta ehkä ainakin osa heistä olisi voinut aikanaan miettiä haluavatko todella lapsen.

Onneksi me höpsöt mummut saadaan olla kuten ollaan, sain eilen reilusti alle kolmikiloisen pirteän lapsenlapsen, on jo mones.

Äänestä

Mä karsastan vain ihmisiä, jotka purkaa vihaansa muihin ihmisiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


peace.) kirjoitti:

Kai se on luonnonlaki, että jos niitä lapsia ei ole, niin äidit suhtautuvat hieman erilailla kaltaisiini naisiin.

En vihaa lapsia, mutta jo yksikin päivä lapsen seurassa suoraan sanottuna rasittaa (lapsenlikkahommat)

En yksinkertaisesti voi ymmärtää miten jotkut jaksavat ison katraansa kanssa, huh. Tuntuu että yhdessäkin riittää puuhaa.

Sitä saa joskus vihaisia katseita osakseen, jos kertoo, ettei voi elää perheenäitinä. En vaan voi muuttaa itseäni, kaipaan vapautta ja en halua velvollisuuksia, elämä on muutenkin haasteellista.

Mitä tuumitte, äidit? Kyllä varmaan minua karsastetaan, koska olen erilainen ja lapsentekoikäinen. Omat piirit on, mutta harmittaa kun saa osakseen halveksuntaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu