Rauhan Sana herätysliike on huomattavasti merkittävästi suurempi merkitykseltään "kokoonsa" katsottuna, jäsenmäärään.
"Kirkollisena" suuntauksena sillä on kirkon sisällä on yllättävänkin iso merkitys. Liikeen "liepeillä" on huomattava määrä lestadiolaisten kotien nuoria ja muita eri ikäisiä. Moni on joutunut eroon varsinkin vanhoillislestadiolaisuudesta ja myös syystä tai toisesta muista suunista ja myös rauhansanaisuuden piiristä.
Syrjäseuduilla, jossa on väkeä vähän odotetaan seuroja. Seuroja ei kuitenkaan enään haluta pitää pienelle seuraväelle. Yksipappiset seurakunnat ja joissa on vain kaksi tai kolme pappia odottavat Lähetysyhdistys Rauhan Sanan seuroja jakirkkotilaisuuksia? Miksi seuroja ei pidetä? Eikö muutama sanakuulija ole yhtä arvokkaita, kuin sadat kuulijat?
Miten perinteisiä isompiakin seuroja jätetään pitämättä, vetoammalla epäolennaiseen?
Miksi useilla paikkakunnilla seuroissa ei käydä, kuin satunnaisesti? Misi nuorisotyötä ei koko maassa ja ulkomaillakaan ei järjestetä kaikissa osissa, vaikka tarvetta olisi.
Onko vika papeissa ja muissa sanapalvelijoissa?
Onko oma kristillisyys alkanut tuntumaan liian huonolta vain perinnäisliikkeenä? Onko elävä usko löytynyt muualta, "paremmasta kristillisyydestä"?
Omaa hengellistä kotia tulisi arvostaa ja Kristuksen lähetyskäskyä:" saarnata parannusta ja syntien anteeksi antamusta" lähellä ja kauenpana. Miksi kaikenlaisa "esteitä" pyritään, jopa tarkoituksellisesti, hyvänsanoman eteenpäin viemiseen? Onko kaunaisuus ja katkeruus, jpa viha syynä? Miksi jotkut ovat alkaneet häpeämään "verenevankeljumia"? Jeesuksen toive on tänäänkin, että"he yhtä olisivat" Kaikenlaiset hajaannukset eivät ole Jumalan tahdon mukaisia.
On rohkeasti saarnattava Jumalan armovaltakunnasta ja kaikkien syntienarmollisesta anteeksi antamisesta Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintovedessä!
"Kirkollisena" suuntauksena sillä on kirkon sisällä on yllättävänkin iso merkitys. Liikeen "liepeillä" on huomattava määrä lestadiolaisten kotien nuoria ja muita eri ikäisiä. Moni on joutunut eroon varsinkin vanhoillislestadiolaisuudesta ja myös syystä tai toisesta muista suunista ja myös rauhansanaisuuden piiristä.
Syrjäseuduilla, jossa on väkeä vähän odotetaan seuroja. Seuroja ei kuitenkaan enään haluta pitää pienelle seuraväelle. Yksipappiset seurakunnat ja joissa on vain kaksi tai kolme pappia odottavat Lähetysyhdistys Rauhan Sanan seuroja jakirkkotilaisuuksia? Miksi seuroja ei pidetä? Eikö muutama sanakuulija ole yhtä arvokkaita, kuin sadat kuulijat?
Miten perinteisiä isompiakin seuroja jätetään pitämättä, vetoammalla epäolennaiseen?
Miksi useilla paikkakunnilla seuroissa ei käydä, kuin satunnaisesti? Misi nuorisotyötä ei koko maassa ja ulkomaillakaan ei järjestetä kaikissa osissa, vaikka tarvetta olisi.
Onko vika papeissa ja muissa sanapalvelijoissa?
Onko oma kristillisyys alkanut tuntumaan liian huonolta vain perinnäisliikkeenä? Onko elävä usko löytynyt muualta, "paremmasta kristillisyydestä"?
Omaa hengellistä kotia tulisi arvostaa ja Kristuksen lähetyskäskyä:" saarnata parannusta ja syntien anteeksi antamusta" lähellä ja kauenpana. Miksi kaikenlaisa "esteitä" pyritään, jopa tarkoituksellisesti, hyvänsanoman eteenpäin viemiseen? Onko kaunaisuus ja katkeruus, jpa viha syynä? Miksi jotkut ovat alkaneet häpeämään "verenevankeljumia"? Jeesuksen toive on tänäänkin, että"he yhtä olisivat" Kaikenlaiset hajaannukset eivät ole Jumalan tahdon mukaisia.
On rohkeasti saarnattava Jumalan armovaltakunnasta ja kaikkien syntienarmollisesta anteeksi antamisesta Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintovedessä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jospa mietitään , kevät talveella oli tekstiä Että maailmassa on n. 34'000 as.
joista n.7100. oli suomessa , minä uskoin tuon tekstin , heti enkä sitä viläkään
ole epäilemässä , mikä on totuus kerro . ,,
Eikö J,Sipilä ole juuri teidän porukassa , joka on ehdottomasti tunnettuin .
RS. lainen.. onko teidän paikkoja Kålpy , Luoto ja jokin kolmaskin aika lähellä
Onko KOKKOLA pää pikka , vai mikä . Kiinnostaa .
Jokainen on vain yksilön, omakohtainen usko ratkaisee. Niin, Spilän kuin Salmenkin osalta. LFF on sisarjärjestö joka toimii erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Rauhansanalaisuuteen ei kuulu keskusjohtoisuus. Se on hyvä asia, joskin se saattaa vaikeuttaa toiminnan koordinointia alueilla joissa ei ole säännöllistä seuratoimitaa Suomessa ja muualla.
No mikä teillä on erilaista Es/Lestoihin nähden ,
toinen kysymtýs ,tässä kuusssa on siellä keimit mitkä päivät..
Ylitornion suvijuhlat olivat onnistuneet. Väkeä oli pohjoismaista ja keski-euroopasta, venäjältä, baltian maista ym. Puhujina maalikoita, pappeja. Ohjelmassa seuroja, raamattutunti, lähetysjuhla, Siionin matkalauluilta , ehtoolisjumalanpalvelukset Messut jne. Väkeä oli monen laista heränneitä, uskossa olevia ja uskoa etsiviä. Aivan kuin lestadiolaisuuden alkuaikoina. Nykyaikana sillä on tarvetta ja kysyntääkin. Jarrumiehiä löytyy meidän keskuudesta jotka tekosyin peruvat seuroja ja jättävät vähäväkiset alueet ilman seuroja. Mitähän Jeesus sanoisi tähän? Nyt on parannuksen teon aika kaikilla "sopan keittäjillä" ja sen keittämisen estäjillä. Rakkaus sitoo Jumalan lapsia toisiinsa "rauhan ja Rakkauden sitein"