Uusi lihasikala

:)))) meinasitko löytää pankin joka takaa??

Yksi sikapaikka maksaa vähintään 700 euroa ilman alv,tä. Sikalan hinta on minimilläänkin 2,1 miljoonaa euroa. Tyhjätasku lerpalla tuota rahaa ei ole, eikä pankki tule sitä koskaan myös lainaamaan.

Aloittaja on taas kerran lerppa joka on kuumuudessa saanut auringonpistoksen, ja pää heittää jo muutenkin ennestään. Ole hyvä ja suksi v.ittuun tältä palstalta.

Sikapuoli on vasta menossa kohti aallonpohjaa. Ei ole olemassa mitään merkkejä siitä, että sikapuoli olisi jossain vaiheessa edes nousussa.

Samaahan tuossa ollaan mietitty ja laskeltu teurastomon tuotantoneuvojan ja Proagrian kanssa moneen malliin. Kokoa myös, tonnista kahteen selviäisi melkein yksi, mutta sen jälkeen astuu 2tonnisesta eteenpäin ulkopuolinen työvoima syömään tuottoja. Palkkaus pitäisi ainakin olla todella tiukasti sidottu lihantuotantoon, eli kiertonopeuteen ja oikeaan teuraspainoon yms joka määrää koko ketjun kannattavuuden.. mutta mistä löytää niin asialleen omistautunutta työvoimaa..?

Ikävää vain että viikon takaiset nousut lihanhinnassa on niin lyhyen tähtäimen korjauksia, ettei tulevaisuutta pysty mitenkään ennustaa, edes niinkään kauas kuin rakennusvaihe kestää. Kummalta se silti tuntuisi investoida jo lähes kannattamattomaan, nykyisen uutisoinnin alla.. muutokset ovat todella nopeita, kuka arvaa suunnan? ..mutta toisaalta eipä kai kukaan ole ilman riskiä rikastunut?

Kova riskihän investoinnissa olisi, mutta teurastomoilla on jo nyt pienehkö paniikki päällä mistä aikovat saada lihaa. Joten siltä pohjalta uskon, että teurastamot ainakin olisivat melko varmasti investoinnista kiinnostuneina ja ymmärtääkseni ovat viime aikoina aika vahvasti olleet mukana investoinneissa turvaamassa tuotannon pääsyä alkuun, ilman että sikala heti on konkurssissa..

Itsellä ainakin palkattu työvoima on edellytys koko hommalle, turha edes lähteä yrittämään saada kaikki itse tehtyä..

Mutta nyt tosiaan voisi olla todellisen bisnesmiehen aika investoida tai sitten tulee todella komea konkurssi

Kannattaa selvittää muutama vuosi aiemmin investoineilta, miten heillä nyt menee. Kohde ei saa olla osuuskunnan hallinnossa. Teet helpon kysymyksen: jääkö tuottajalle rahaa kun lihatilistä otetaan ensin eläinluotto ja rehuluotto? Siitä saat sitten palkan ja voit kuolettaa rakennuslainat. Entä jos nykyinen viljan, soijan ja lihan hinta Suomessa ei muutu vuoteen tai kahteen vuoteen?

Sanotaanko että osalla menee huonohkosti ja suuremmalla osalla tosi huonosti.. Yksiköt kun on suuria, voi pienikin yksityiskohta ratkaista koko tilan kannattavuuden. Onneksi näitä "tuottajasta riippumattomia" kohtia on vähän; kiertonopeus, rehuhyötysuhde, kiertonopeus, teuraspaino ja kiertonopeus teurastamo.. :mrgreen:

Kysymys on helppo, muttei vastaus... OK, nykytilanteen voi laskea melko luotettavastikkin vastaamaan todellisuutta, se mitä se on juuri NYT, niin en itse tiedä. Jännintä on se mitä se on tulevaisuudessa! Se voi antaa hyvänkin leivän tai voi tulla ns. "näyttävä kaato", jokaisen oman myssyn alla kumpaan uskoo, itse en osaa antaa hyviä perusteluja kummankaan puolesta.

Kaikki sikalan rakentamiseen kuluva raha sillä paikalla johon se rakennetaan. Vertailukelpoisesta kustannuksesta pitäisi selvyyden vuoksi jättää lietesäiliöt ja viljavarastot pois, ne kun jollakin on valmiina. Kokonaiskustannukseen ja rahoitustarpeeseen nekin on tietysti pakko huomioida silloin kun ne tarvitaan.

Niissä kohteissa joiden kustannuksiin en tahdo uskoa on käsittääkseni muun rakennuskannan kunnossapitokustannukset investointivuonna verokirjanpidossa moninkertaiset muihin vuosiin verrattuna. Myös edellisen vuoden puolella maksetut ritilät/pellit/elementit/ruokkija on unohtunut laskea mukaan. En tokikaan voi sanoa että kaikissa, mutta tämmöistäkin on vastaan tullut. Näitä oli lähinnä ennen nykyistä investointitukikautta, nythän tuki tulee kuittien perusteella niin kustannuksetkin löytävät paremmin oikeaan lokeroon.

Tietysti kaikki kustannuksia alentavat tekijät pitää kaivaa ja turhasta ei kannata maksaa, se on koko elinkeinon etu. Mutta suunnitteluvaiheessa on varauduttava realistiseen kustannustasoon, kaikki mitä siitä saa säästettyä on kotiinpäin.

Karsina- ja osastokoolla saa jonkin verran säästettyä, kunhan rajoitteet siinäkin suhteessa on tiedossa (hännälliset siat kokoritiläkarsinan rahoituskelvottomuus). Ilmanvaihdossa olosuhdetietokoneen hinta ei kokonaisuudessa merkitse juuri mitään, ja muut osathan sinne laitetaan joka tapauksessa (poistoilmahormit ja tuloilmaluukut). Ruokkija ei tarvitse olla mikään ihmelaite, toki isossa sikalassa pitkillä linjoilla voi jäämämäärät vanhakantaisimmilla systeemeillä jäädä niin suuriksi ettei 2-vaiheruokinta todellisuudessa onnistu.

Okei, millaisia hintoja olet kuullu maksettavan? Mitä mä olen juttuja kuullut niin noin 400:sta 700:n. Tietoa ei ole mitä kaikkea pitävät sisällään.

Tosta karsina ja osasto koosta. Niin meinaat oikeasti, että jos sulla on noin 200 sian osastoja 15 kpl (=3000) tai 5kpl 600 sian osastoja esim. Ja vastaavasti noissa 200 sian osastoissa on 10 sikaa per karsina eli 20 karsinaa ja taas noissa 600 sian osastoissa vaikka 25 sikaa per karsina eli 24 karsinaa niin niistä ei tule merkittävää säästöä? Muista, että yhteen osastoon tarviit aina yhden kerran kaikki tavarat (ilmanvaihdon ohjain, luukkujen sulkumoottorit jne.) Sen mitä mä olen huomannut niin juuri nuo kaikkia "nippelit" maksaa aivan tolkuttomasti verrattuna "karkeeseen tavaraan"

Samaan haarukkaan olen kuullut paikkahintojen asetuvan. Toki tuo 400 taitaa olla niitä hintoja joihin ei enää muutamaan vuoteen ole päästy oikeasti. Yksi iso tekijä johon törmäsin jokunen vuosi sitten on se millä sikamäärällä kustannus jaetaan, käytetäänkö eläinsuojeluasetuksen vai investointitukisäännösten mukaista eläintiheyttä vaiko kenties jotakin näitten väliltä.

Kannattaa oikeasti miettiä ja laskea mistä sikalan rakennuskustannus koostuu. Jos säästöä esimerkkisi isoilla osastoilla saadaan IV-ohjauksissa 10 tuhatta, se on 3,33 euroa sikapaikkaa kohti eli 0,5%. Karsinan kustannus koostuu lattiasta, kalusteista ja ruokintakaukalosta. Näistä vain karsina-aitojen määrä muuttuu kun karsinakokoa suurennetaan, sekin aika vähän. Pelkkä rakennuttajakohtainen vaihtelu joka perustuu projektinjohto-osaamiseen on 10-15 % joten näillä perusteella ei vielä kannata osastoja lähteä suurentelemaan.

Se mitä olen tässä yrittänyt sanoa on se että mitään helppoa ilmiselvää konstia ei taida kustannuksien alentamiseen olla.