Olen tässä wiccaan hieman enemmän tutustuttuani alkanut pohtia, että loppujen lopuksi se, mitä wiccat nimittävät noituudeksi on kovin lähellä kristittyjen rukouksen käsitettä. Rukouksessahan kristitty suorittaa jonkinlaisen, yleensä pienimuotoisen rituaalin, joko yksin tai pappinsa johdolla, ja pyytää omalta jumalaltaan siunausta, sekä mahdollisesti jotakin erityistä tiettyyn tilanteeseen liittyen (esim. sairaudesta parantumista).
Wiccat taas harjoittavat magiaa, eli sytyttävät ehkä suitsukkeen alttarilleen ja lausuvat loitsun, tai vaihtoehtoisesti harjoittavat naru - tai kynttilämagiaa tms. Sitä en tiedä, kääntyvätkö he jumalattarensa, yleisen jumaluuden vai animistisen luontonsa puoleen.
Analyyttisesti ajateltuna erot rukoilun ja "loitsimisen" välillä eivät ole suuren suuria. Mikäli loitsu tai rukous kohdistuu tekijään itseensä, on selvää, että se mahdollisten taikavoimien tms. (valitan, olen varsin skeptinen ihminen ;) lisäksi toimii se eräänlaisena henkisenä psyykkauksena, jonka vaikutuksia ei ole syytä aliarvioida. Sekä wiccat että kristityt mieltävät rukoustensa/ loitsujensa usein toimivan.
Mutta miksi siis nimitys noituus? Sen toki tiedän, että wicca - sanakin tarkoittaa noitaa, noituuden harjoittajaa jne. Ja varmasti noituus - nimikettä käytettiin jo Gardnerin aikana. Ovatko alkuperäisen BoS:n loitsut jostain muinaisesta uskonnosta? Ja eikö noituus ole juuri noituutta eniten kristinuskon vastapoolin kautta?
Pahoittelen tietämättömyyttäni ja kiitän jo etukäteen fiksuista vastauksistanne. Häiriköt älkööt vaivautuko... :) (Olen saanut yliannoksen tätä "wicca on saatanasta" - skeidaa. ;)
Wiccat taas harjoittavat magiaa, eli sytyttävät ehkä suitsukkeen alttarilleen ja lausuvat loitsun, tai vaihtoehtoisesti harjoittavat naru - tai kynttilämagiaa tms. Sitä en tiedä, kääntyvätkö he jumalattarensa, yleisen jumaluuden vai animistisen luontonsa puoleen.
Analyyttisesti ajateltuna erot rukoilun ja "loitsimisen" välillä eivät ole suuren suuria. Mikäli loitsu tai rukous kohdistuu tekijään itseensä, on selvää, että se mahdollisten taikavoimien tms. (valitan, olen varsin skeptinen ihminen ;) lisäksi toimii se eräänlaisena henkisenä psyykkauksena, jonka vaikutuksia ei ole syytä aliarvioida. Sekä wiccat että kristityt mieltävät rukoustensa/ loitsujensa usein toimivan.
Mutta miksi siis nimitys noituus? Sen toki tiedän, että wicca - sanakin tarkoittaa noitaa, noituuden harjoittajaa jne. Ja varmasti noituus - nimikettä käytettiin jo Gardnerin aikana. Ovatko alkuperäisen BoS:n loitsut jostain muinaisesta uskonnosta? Ja eikö noituus ole juuri noituutta eniten kristinuskon vastapoolin kautta?
Pahoittelen tietämättömyyttäni ja kiitän jo etukäteen fiksuista vastauksistanne. Häiriköt älkööt vaivautuko... :) (Olen saanut yliannoksen tätä "wicca on saatanasta" - skeidaa. ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen kuullut useammankin ihmisen päätyvän vastaavanlaisiin johtopäätöksiin mietittäessä pakanoiden rituaaleja ja kristittyjen rukouksia. Mutta yksi ero siinä ainakin on. Wiccat voivat magian avulla saada aikaan muutoksia ilman, että heidän täytyy välttämättä erikseen "pyytää" jumaluuksilta. Kristityllä sen sijaan on moraalinen velvollisuus käyttää kaikki asiat jumaluutensa kautta.
>Mutta miksi siis nimitys noituus? Sen toki tiedän, että wicca - sanakin tarkoittaa noitaa, noituuden harjoittajaa jne. Ja varmasti noituus - nimikettä käytettiin jo Gardnerin aikana.
Hmm.. Olen miettinyt joskus, että onko se vain ollut valtaapitävien mielestä hyvä nimike sille magian harjoittamiselle, joka ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä kuten esim. loitsut, jotka eivät ole "pyhitettyjä" vallanpitäjien jumaluuksille. Vai onko Noita sana rinnastettavsissa sittenkin shamaaniin, joka oli yhteisönsä tuki ja turva henkimaailmaa kosevien asioiden käsittelemisessä. Enpä tiedä.
>Ovatko alkuperäisen BoS:n loitsut jostain muinaisesta uskonnosta?
Osa on ilmeisesti Gardnerin kirjoittamia, osa hänen muovaamiaan ja osa peräisin vanhoista pakanallisista lähteistä. Ronald Huttonin kirja The Triumph of the Moon, kertoo asiasta valaisevammin.
>Ja eikö noituus ole juuri noituutta eniten kristinuskon vastapoolin kautta?
Tämä on käynyt mielessä (paitsi että noituus -nimike tunnetaan myös muualla kuin kristinuskon valtapiirissä).
"Noita" on vanha suomenkielinen sana, joka käytännössä merkitsee shamaania. Kun puhutaan wiccalaisuudesta, tulisikin katsoa mitä termejä wiccan "alkukielellä" eli englannilla viljellään. Siellähän suomenkielen noita-termiä vastaavia ilmaisuja on useita.
Ehkä terminologiaan kannattaisikin etsiä selvitystä alan sanakirjoista.
"Noituus" ja "magia" eivät merkitse samaa. Tässä suhteessa wiccalaiset metodit ovatkin mielestäni magiaa, mutta eivät noituutta.
Eron rukoukseen yksi alan harrastaja kiteytti mielestäni aika hyvin: uskova pyytää mutta noita käskee. Toisaalta noituus ei perustu uskomuksiin eikä uskontoon vaan maailmannäkemykseen. Kaikki lähtee ajatuksesta että noita näkee ja ymmärtää koko järjestelmän tyystin eri tavoin kuin uskontojen sokaisemat tavikset.
Tuosta Viljan viestistä sain kuvan, että wicca pystyy jotenkin itse vaikuttamaan omaan kohtaloonsa, ilman, että tarvitsisi turvaantua jumaloihin. Onko näin? Onko wiccan tahto se, mikä asioiden tapahtumiseen vaikuttaa?
Entäpä ilkeät ajatukset? Olen ymmärtänyt, että ne ovat omalla tavallaan aktiivista energiaa, joka saattaa myös aiheuttaa pahoja asioita, ja näin myös niihin pätisi kolminkertaisuuden sääntö tms.
Mutta noita, kenen puoleen hän kääntyy? Onko muuten noita - sanaa (tai sen varhaisia muotoja) käytetty jo ennen kristinuskon propagandaa? Miten erottelisitte noituuden ja magian?
>Tuosta Viljan viestistä sain kuvan, että wicca pystyy jotenkin itse vaikuttamaan omaan kohtaloonsa, ilman, että tarvitsisi turvaantua jumaloihin. Onko näin? Onko wiccan tahto se, mikä asioiden tapahtumiseen vaikuttaa?
Tahto vaikuttaa asioiden tapahtumiseen.
>Entäpä ilkeät ajatukset? Olen ymmärtänyt, että ne ovat omalla tavallaan aktiivista energiaa, joka saattaa myös aiheuttaa pahoja asioita, ja näin myös niihin pätisi kolminkertaisuuden sääntö tms.
Kyllä mielestäni. Ymmärrät varmaan, että on aivan eri asia purra hammasta suutuksissaan ja ajatella "Sä olet aivan v***n tyhmä!", jostain ihmisestä, kuin panna se fyysisesti täytäntöön joko haukkumalla ihmistä idiootiksi tai käyttämällä maagisia keinoja kyseisen ihmisen tyhmemmäksi tekemiseen. Loppujen lopuksi huomaat, että jo pelkkä itseksesi raivoaminen kuluttaa sinulta itseltäsi energiaa ja kärsit siitä eniten itse.
>Mutta noita, kenen puoleen hän kääntyy?
Tässäpä onkin jutun juju. Jumaluudet kun wiccassa eivät ole kaukaisia ihmisen itsensä ulkopuolisia olentoja. Sen sijaan Jumaluudet ovat myös ihmisissä itsessään. Charge of The Goddess sisältää lauseen: "And thou who thinkest to seek for me, know thy seeking and yearning shall avail thee not unless thou knowest the mystery; that if that which thou seekest thee findest not within thee, thou wilt never find it without thee." Yksinkertainen käännös: "Ja te, jotka etsitte minua/Jumalatarta, tietäkää että etsinnästänne ja kaipauksestanne ei teille ole hyötyä, mikäli ette tunne mysteeriä; että mikäli ette löydä etsimäänne sisältänne, ette myöskään koskaan löydä sitä ilman itseänne." ( http://wiccacenter.net/book/thecharge.htm )