Mistä tiedät, että se on se oikea suunta?
Ootko valinnut suuntasi oikein?
kartta & kompassi
33448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä minä tiedän ilman kompassiakin & karttaa.
Moni tuntuu täällä haahuilevan päättämättömyyden tilassa.
Eilen helpotti olo kaikin puolin todellisessa elämässä. Piipahtamassa enää -
Huomasin. Se on ihan hyvä niin. Kukin jatkaa matkaa, ajallaan ja
asia, ja armollisuus itseä, toisia ja kaikkea kohtaa, mitä on tapahtunut. Ehkä se rakkaus alkaa sieltä vihdoin pilkottaa. Usko, toivo ja luottamus ihmisiin ja elämään ylipäätään. Jumalaan, ettei sittenkään ole hylännyt.
Kun asiat saavat oikeat mittasuhteet, ja oikeus voittaa ja kohtuus. Ja se on kaikille selvää.
Ei sillä, ettäkö täydellinen olisin tai olisin ollut. Lähelläkään sitä.
Mutta vain ihminen. Niin kuin me kaikki. Lihaa ja verta. Mutta armahdettu (syntinen).
Tämä koskee montaa osa-aluetta elämässäni.
Ei ole riittävästi elämänhalua ja mielenkiintoa,että jotain jaksaisi. Suunta on vaan joku.
mukaan ajosuunta oikea, mutta elämän suunta osaksi jossain tulevaisuuden varjossa.
Joskus on ollut hakusessa, mutta on se ainakin nyt oikea. Tiedän sen siitä, ettei ahista.
Voin sanoa suoraan. Ei minua ei ahdista yhtään.
Ei ahdista, enkös juuri niin kirjoittanut.
Se o vaikeaa pakittaa ku vaihdekeppi vatkaa 1 kokoajan.
pysyy sitten paikallaan,niin hyvä tulee
kyllä, olen edelleen uhetero.
olisi tehnyt monestakin syystä pyöriä vielä ympyrää paikoillaan, mutta sitten suunta näyttikin länteen..
Pieleen on mennyt, mutta näillä mennään!
N.O.U.B.
No direction home
hapuillen edelleen epätietoisuudessa Kuinkas muutenkaan.
Aika näyttää. Syyskuussa tapahtuu asioita jotka ratkaisee paljon.
http://www.youtube.com/watch?v=upkYQqbrjSc
Ei sitä voi tietääkään varmaksi. Olen yrittänyt suunnata järjen ja tunteen yhteispelillä eteenpäin
. Ei ylilyöntiä liikaa tunteella tehtyihi päätöksiin joita katuisi myöhemmin mutta ei myöskään liikaa pelkästään järjellä liikkuen ja tunteet kieltäen ja sulkien. uskon että kun on oikeaan suuntaan menossa niin sydän ja pää sanoo sen. Jos väärä suunta alkaa omat sisäiset hälytyskellot soittaan kovaa. Virhe on silloin hiljentää ne kellot ja jatkaa.
"järki kompassina ja tunne sen neulana..."
Syvemmälle metsään olen eksynyt, enkä enää löydä sieltä pois. Sitä tietä pitää mennä minkä on eteensä saanut. Toisten tie on helpompi ja suorempi, toisilla tie on mutkainen, kuoppainen ja kivikkoinen ja raskas kulkea. Ehkä mä joskus löydän sen oikean suunnan tai sitten en. Näillä eväillä, mitä syntyessäni olen matkaani saanut, mun on mentävä. Yksinäisen tien olen kuljettavaksi saanut, ei ole juttuseuraa edes mukaan löytynyt.
suunta oikea, enkä enää edes välitä onko vai eikö kun paikallaa tuli oltua niin pitkään että tajusin että vääräkin suunta on parempi kuin paikallaan harhailu. Kun en tiennyt mikä olis oikea valitsin sen josta on vähiten harmia muille..
(kas, mähän alan kuulostaa hiukan kyyniseltä ;))
Bliss comes when the intuition of Reality is true or there is right alignment with what IS. That whole-bodily feeling immersion to Ignorance-Radiance is the answer, and one "knows" to be on the right path. Että repikää siitä, vammaiset!
Vammaset? Sana kertoo sanojastaan jotain :)
Voin puhua tuhansilla eri äänillä, yksikään niistä ei ole minun.
Jos sä sanot jollekin vammaiset se kertoo silti jotain sinusta, kuka noiden sanojen takana oletkaan. Ei sanat yksinään tuohon ilmesty.
Ero on siinä, että sinä olet täydellisen identifioitunut kehitysvammaiseen ääneesi, jonka kuvittelet olevan minuutesi ääni. Tiedostan tämän harhaksi vaikka annankin erilaisten äänien kohota itsessäni. There is no self.
Viimeisen tiedon mukaan. PÄivitystä ei ole
Mikä? Oletteko ihan sekaisin?
En ole valinnut mitään. Suunnasta ei tietoakaan.
Valinta ei ollut omani. Käteeni annettiin suunta ja välineet millä pitäisi yrittää pärjätä.
Ehkä valintasi olisi ollut väärä tai mahdoton. Sut vaan ohjattiin oikeaan suuntaan.